Arvoisa rouva puhemies! Tässä on siis kysymys hallituksen esityksestä, jolla nostetaan kiinteistöveroa. Me kävimme täällä ykköskäsittelyssä pitkän keskustelun — valitettavasti vain kovin harvoin voimin silloin, eli hallituspuolueiden edustajia oli tasan nolla salissa puolustamassa tätä esitystä. Enkä minä sitä yhtään sinänsä ihmettele, koska voi ehkä olla vähän vaikeaa tätä esitystä tässä tilanteessa puolustaa. 

Nimittäin me lähdemme siitä, että hallitus tekee nyt niin, että se jo toisen kerran peräkkäin pakkonostaa kiinteistöveroa. Eli sitä alinta rajaa nostetaan ja näin ollen kunnat pakotetaan nostamaan kiinteistöveroa. Me tiedämme, että sillä on kuitenkin omat kielteiset vaikutuksensa asumiskustannuksiin. Iso osa tästä pakkokorotuksesta kohdistuu tänne pääkaupunkiseudulle — Helsinkiin, Espooseen — missä jo muutenkin on todella liian suuret asumiskustannukset. 

Toinen asia, mistä puhuimme paljon, on tämän esityksen tulonjakovaikutukset. Me tiedämme, että kiinteistövero iskee rankemmalla kouralla nimenomaan pieni- ja keskituloiseen väkeen asumiskustannusten nousun myötä. Kiinteistövero ei ole rakenteeltaan oikeudenmukainen, se on regressiivinen, ja me haluamme nimenomaisesti toisen suuntaista kehitystä. 

Puhemies! Siksi me haluamme esittää tässä käsittelyssä tämän lakiesityksen hylkäämistä, ja teen tässä yhteydessä sen esityksen. 

Lisäksi totean, että tällä hetkellä, parhaillaan, on käynnissä kiinteistöveron kokonaisuudistus. Me haluamme toden totta kiinteistöverolle kokonaisuudistuksen, jossa nimenomaisesti huomioidaan paremmin sen vaikutukset pieni- ja keskituloisten asumiskustannuksiin ja muutetaan sitä veron suuntaa siten, että se toimisi tulonjaollisesti oikeudenmukaisesti. Me edellytämme, että tässä tilanteessa, kun näin on, että uudistusta tehdään, hallituksen ei tulisi pakkokorottaa kiinteistöveroa, joka vain sinänsä betonoi lisää tätä aika epäreilua rakennetta. 

Tämän vuoksi, puhemies, lain hylyn lisäksi esitämme kahta lausumaa, jotka täältä kaivan esiin. 

Eli, puhemies, esitän 1. lausumaksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kiinteistöveron kokonaisuudistuksen, jossa rakennetta muutetaan nykyistä oikeudenmukaisemmaksi niin, että se edistää pieni- ja keskituloisten kohtuuhintaista asumista." 

Ja 2. lausumaehdotus kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että rakentamattoman rakennusmaan korotettu vero kohdistetaan kasvukeskuksiin, joiden asuntotuotanto ei vastaa asukaslisäyksen ennusteita, ja että se koskee yhteisöjä ja yrityksiä, jotka harjoittavat rakennustoimintaa, ei luonnollisia henkilöitä." 

Tämä kakkoslausuma viittaa siihen, että samaan aikaanhan täällä esitetään rakentamattomalle rakennusmaalle ikään kuin mahdollisuutta nostaa kiinteistöveroa, osin pakolla, ja käytännössä me pidämme sinänsä asuntopoliittisesti viisaana sitä ajatusta. Mutta tämä malli, mitä hallitus tarjoaa, ei ole viisas siksi, koska se esimerkiksi pakkokorottaa myös sen kaltaisissa kunnissa, missä tällaisia ongelmia ei sinänsä ole, monissa maaseutuvaltaisissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Siellä pakkonousee nyt sitten rakentamattoman rakennusmaan kiinteistövero. Ja samaan aikaa me koemme, että asuntopoliittisesti tämän kaltainen kannustus ei ole viisasta eikä oikein kohdennettua. Välttääksemme nämä niin sanotut mummonmökkiongelmat me haluamme nimenomaisesti, että tulee valmistella malli, jossa se koskee yhteisöjä ja yrityksiä, jotka harjoittavat rakennustoimintaa, eikä luonnollisia henkilöitä. 

Nämä ovat muuten hyviä ponsia. Niiden puolesta kannattaa äänestää. 

Puhemies! Ihan tähän loppuun totean, että sosialidemokraateilta tulee oma vaihtoehtobudjetti. Sitä sivusimme äsken pitkään, ja siinä tulemme kaiken kaikkiaan esittämään useita veroratkaisuja ja sellaisen kokonaisuuden, mikä osaltaan toimii paremmin työllisyyttä edistävään suuntaan ja tulonjaollisesti oikeudenmukaisemmin. Ja tämä kokonaisuus on sitä meidän ajatteluamme, mikä täällä nyt on käsitteillä. 

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Viitanen sanoi, tämä hallituksen esitys käytännössä merkitsee kiinteistöveron pakkonostoa jopa 125 kunnassa, eli yli kolmasosassa meidän kuntia joudutaan nyt pakkonostamaan kiinteistöveroa. Suurin muutos tapahtuu nimenomaan Helsingissä ja Espoossa, missä asumiskustannukset jo nyt ovat todella korkeat, yli 60 prosenttia tuotoista osuu sinne. 

Me nostamme myös esille meidän vastalauseessamme, että hallitus pakottaa nyt 14 pääkaupunkiseudun kuntaa tuplaamaan rakentamattoman rakennusmaan kiinteistöveroprosentin alarajan. Kaikki nämä toimenpiteet heikentävät merkittävästi kuntien itsemääräämisoikeutta sekä heikentävät kuntalaisten mahdollisuutta demokraattiseen vaikuttamiseen. 

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kiinteistöveron tulisi myös jatkossa olla kunnallinen vero, jossa kunnat saavat itse määritellä veron tason omien paikallisten tarpeiden mukaan. Siksi me esitämme, että lakiehdotus hylätään, ja kannatan edustaja Viitasen hylkyesitystä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiinteistöveron alarajan korotus iskee, aivan niin kuin tässä on kuultu, loven monen pienituloisen arkeen, sillä se nostaa asumisen kustannuksia riippumatta siitä, asuuko vuokralla vai omassa asunnossa. Vielä viime vuonna Suomessa oli arviolta kymmeniätuhansia rakennuksia, joista verottajalle ei ole ilmoitettu. Kuntaliiton arvion mukaan kiinteistöveroja jää koko maassa näiden rekisteripuutteiden takia keräämättä satoja miljoonia. Päivitetyt rakennusrekisteritiedot olisivat sekä kuntalaisten että kunnan etu. Puutteellisina ne taas vaikuttavat nyt suoraan maksettavaan kiinteistöveron määrään sekä kaupungin kiinteistöverotuloihin, joten vain ajanmukaiset maksetut verot auttavat tasapainottamaan kuntien taloutta. Sen sijaan hallituksen esityksellä alarajan nostamisesta on suuria haittavaikutuksia juuri pienituloisten arkeen heikentäen heidän ostovoimaansa. 

Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa Pia Viitasen tekemää hylkyesitystä. 

Arvoisa puhemies! Kommenttina tähän sosialidemokraattien valiokunnassa esittämään vastalauseeseen, jossa edellytetään, että hallitus seuraisi toimiensa vaikutuksia asumisen kustannuksiin ja varautuisi hillitsemään nousupaineita erityisesti kasvukeskuksissa: 

Tämähän on hyvä ja oikea tavoite, ja toivoisin, että myös sosialidemokraatit itse toteuttaisivat sitä toiminnassaan. Kuten hyvin tiedetään, vuosikymmenet sitten ammattiliitot ja vasemmistolainen osuuspääoma perustivat Valtakunnallisen vuokratalo-osuuskunnan varmistamaan, etteivät asumisen kustannukset ja vuokrien nousupaineet estä vähävaraisempaa asumasta pääkaupunkiseudulla. Nyt suosittelisin, että vaikuttaisitte kontaktienne ja ammattiliittotoverienne kautta, kun teillä on monta liittotaustaista edustajaakin salissa, että siellä liitoissa harkittaisiin, voisivatko ne tinkiä siitä vuokrajohtajan asemasta ja valtavista verottomista osingoistaan. Valtion vuokratalo-osuuskunta nykyään osakeyhtiönä on tosiaankin tiennäyttäjä, mitä tulee vuokrien korotuksiin. Siitä tulisi hieman uskottavuutta tähän demarien huoleen kohtuuhintaisesta asumisesta, jos te hillitsisitte tätä kehitystä. Uskottavuus on tämän asian suhteen kärsinyt jo aiemminkin keväällä, kun esimerkiksi edustaja Viitanen oli kovin huolissaan yli 50 neliön kokoisten autotallien ympäristötodistusten kohtuuttomuudesta. Monellakohan pienituloisella on varaa sellainen rakentaa? 

Kiitos, puhemies! Se on kyllä mielestäni todella hämmästyttävää, että perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että on aivan oikein pistää autotallitkin energiatodistuksen piiriin. Tämä on todella hämmästyttävää. Samaan aikaan, kun puhutaan normien purusta, kustannuksia nostavien normien purusta, perussuomalaiset pistävät jopa autotallit energiatodistuksen piiriin ja vieläpä mielellään. Tämä on mielestäni jälleen kerran hieman yllättävää, mutta kaikkeenhan tässä joutuu, puhemies, tottumaan. 

Me sosialidemokraatit emme hyväksy kohtuuttomuuksia, me edellytämme kohtuullisuutta kaikilta. Se koskee VVO:ta ja kaikkia, ja tämän me olemme toistaneet moneen kertaan. Meidän vaihtoehtobudjettimme itse asiassa sisältää tämän kiinteistöveroajatuksen lisäksi myös muita asioita, millä asumisen kohtuuhintaisuutta edistetään. Me voimme puhua siitä lisää, mutta täällä on erittäin hyviä ideoita muun muassa siitä, että parantaisimme vuokratalotuotannon ehtoja ja sitä kautta laskisimme asumisen hintaa, kun asuntotuotantoa syntyisi enemmän. Toivon, että hallitus ottaisi tästä koppia. 

Arvoisa rouva puhemies! Itse en veroja noin yleisestikään rakasta enkä niiden korottamista varsinkaan. Tämä kiinteistöverokysymys on yksi, joka nyt on tässä kokonaisuudessa, millä yritetään myös kuntien taloustilannetta hivenen helpottaa. Mehän muistamme kaikki sen tilanteen, kuinka meillä oli kuntia ja kaupunkeja, jotka rakensivat oman palveluverkkonsa esimerkiksi yhteisöverotuottojen varaan, jotka kasvoivat merkittävällä tavalla pitkään, sitten romahtivat, ja kunta olikin erittäin suurissa vaikeuksissa. Kiinteistövero on sen sijaan tuotoltaan varsin vakaa, ja se on tietysti parempi. Ainakin näin itse kuntapäättäjänä ajattelen, että sen varaan on helpompi pohtia päivähoitopalveluita, koulupalveluita ja muita, mitä kunta joutuu tekemään. Sen takia itse näen järkeväksi, että myös tätä mallia käytetään. 

Monet kunnat, myös nämä kunnat, jotka nyt joutuvat korottamaan, ovat kyllä julkisuudessakin tuskailleet tiukan kuntatalouden kanssa, mutta siitä huolimatta heillä on ollut halu ja vara pitää tämä vero alarajalla, kun moni muu kunta on joutunut menemään ylärajalle. Silloin ehkä voi itse miettiä myös sitä, että tietynlainen oikeudenmukaisuuskysymys koko maan näkökulmasta on se, että se ero ei kasvaisi liian suureksi, ja silloin — kun tässä nyt sosialidemokraatit arvostelevat korotusta 0,39 prosentista 0,41 prosenttiin — ei kovin isosta korotuksesta kuitenkaan lopulta ole kyse. 

Edustaja Viitanen toi esille rakentamattoman rakennuspaikan veron, ja jos itse oikein muistan, niin se on näistä veroista kuitenkin vapaaehtoinen kaupungille ja kunnalle. (Pia Viitasen välihuuto) — Onko muuttunut? (Pia Viitasen välihuuto) — Joo. Eli kunta voi itse päättää, ottaako se käyttöön... — Puhemies! Tulen sinne. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle) 

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan hetken täältä. — Eli kun edustaja Viitanen viittasi tähän rakentamattoman rakennuspaikan veroon ja siihen huoleen, että meillä on paljon sellaisia alueita, missä sitä ei ole edes mitään syytä kerätä, niin ei ole myöskään tarvetta kerätä, eikä sitä lainsäädäntö myöskään pakota keräämään. Eli kunta voi itse todeta, että meillä ei ole nyt sellaista pakottavaa tarvetta saada esimerkiksi näitä yksityisen omistamia omakotitalotontteja liikkeelle tai niille ei ole sellaista kysyntää, ja sitä veroa ei ole pakko ottaa käyttöön. Tämä löytyy lainsäädännöstä, elikkä tässä kiinteistöverossa kunta tekee itse päätöksen, ottaako sen käyttöön, ja sen jälkeen nämä alarajat ovat käytössä. Tässä on myös hyvällä tavalla tuotu pääkaupunkiseudun kuntien huoli siitä, että meidän pitää saada maata rakennuskäyttöön niin, että me saamme lisää asuntoja ja pystymme kohtuullistamaan asumiskustannuksia. Sen takia pääkaupunkiseudulla on tämä hivenen korkeampi alaraja, joka on siis vähintään 3, kun se on muualla 2 prosenttia. 

Vielä aivan loppuun yksi kysymys siitä, että kun täällä esimerkiksi RKP vastusti näitä korotuksia ja toi esille, että te haluatte luottaa kuntapäättäjiin, että kunnat saavat tehdä nämä päätökset, niin onko teidän esityksenne se, että näistä alarajoista luovuttaisiin kokonaan. Eli miksi teidän mielestänne on oikeudenmukaista, että kunta pakotetaan keräämään vakituisesta asunnosta 0,39 prosenttia kiinteistöveroa, se on teidän mielestänne siis oikeudenmukaista ja oikein, mutta jos se on 0,41 prosenttia, niin se loukkaa kunnan päätösvaltaa? Mielestäni olisi reilua silloin tehdä esitys, jossa näistä alarajoista luovuttaisiin kokonaan ja kunnat voisivat itse tehdä ratkaisun siitä, mitä haluavat käyttää. 

Oikeastaan saman kysymyksen voisin kysyä edustaja Pia Viitaselta, joka vastaa sosialidemokraateissa talouspolitiikan isosta linjasta: Onko teidän mielestänne oikeudenmukaista, että vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin alaraja on 0,39 prosenttia? Onko se oikeudenmukaista kuntademokratian näkökulmasta, ja onko se, jos tämä alaraja on 0,41 prosenttia, sitten epäoikeudenmukaista? Eli missä se teidän oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden rajanne menee? 

Arvoisa puhemies! Kiinteistöveroa pitää käyttää viisaasti. Se sopii erittäin huonosti kuntatalouden äkillisen kassavajeen täyttämiseen, joka nyt on tässä hallituksen esityksen taustalla. Kiinteistöveron yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajat. Se vaikuttaa asumisen hintaan, asuntorakentamiseen, aluekehitykseen, työpaikkojen sijoittumiseen, työvoiman liikkuvuuteen ja työllisyyden kautta koko kansantalouteen. Sillä on huomattavia tulonjakovaikutuksia. Kiinteistöveron korottaminen edellyttää muita, mahdollisesti negatiivisia ulkoisvaikutuksia korjaavia toimia. 

Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään asumisen ja liikenteen toimenpideohjelma. Nimittäin hallituksen haaveet talouden ja työllisyysasteen kasvusta kompastuvat jo siihen, että kasvukeskuksiin ei ole saatavissa työvoimaa, kun kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole saatavissa. Se heikentää yrittäjyyttä nimenomaan pääkaupunkiseudulla. Kiinteistöveron korotuksen mitoitus ja ajoitus ovat siis äärimmäisen tärkeitä. Kiinteistövero siirtyy asumisen kustannuksiin, jotka jo nyt ovat monissa kasvukeskuksissa kestämättömät. Tämä lisää veron regressiivisyyttä. Nykyjärjestelmässä kiinteistöveron arvo on suhteellisesti ankarampi pienituloisilla kuin suurituloisilla. Lisäksi veronkorotus siirtyy vuokriin, jolloin maksajiksi joutuvat vuokralla asujat, joiden enemmistöltä asumiskulut vievät jo nyt liian suuren osan käytettävissä olevista tuloista. 

Hallitus nostaa jo toistamiseen kiinteistöveron alarajaa. Lisäverotuksella tavoitellaan tuoton kaksinkertaistamista, mikä on näin lyhyessä ajassa kohtuuton rasitus. 

Kuten edustaja Viitanen sanoi, täällä ei ollut lähetekeskustelussa yhtään hallituspuolueen edustajaa eikä ennen kaikkea yhtään Helsingin ja Uudenmaan edustajaa, jotka puolustaisivat sitä, että 60 prosenttia tästä lisäverosta lankeaa Helsingille ja Espoolle. Nyt heillä on tilaisuus kertoa äänestäjille, miksi juuri kalleimman asumisen kunnissa asumisen hinta kallistuu entisestään. Kun katson ympärilleni täällä salissa, heitä ei nytkään näytä olevan ihan tungokseksi asti, mutta jos täällä on Helsingin ja Uudenmaan hallituspuolueiden edustajia, niin olkaa hyvä, nyt teillä on tilaisuus. Samaan aikaan alennetaan perintö- ja lahjaveroa sekä nostetaan kiinteistöveroa suunnilleen samoilla vaikutuksilla. Kahden miljoonan arvoisen asunnon perijä hyötyy ensi vuonna 50 000 euroa, ja tämä summa peritään sitten omakotitaloissa asuvilta vanhuksilta, joilta jo nyt asumismenot vievät suuren osan elinkustannuksista. Keskusta ja perussuomalaiset selittäkööt tämän oikeudenmukaisuuden maaseudun asukkaille ja kokoomus puolestaan, miksi Helsingissä ja Espoossa asuminen kallistuu entisestään. 

Samalla kun hallituksen esitys heikentäisi asuntopolitiikkaa kasvukeskuksissa, siihen sisältyy pakottavia toimia asuntorakentamisen lisäämiseksi. Rakentamattoman rakennusmaan lisäverotus on asuntopoliittisesti perusteltu kannustin, mutta nyt sitä ei kohdisteta oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, kun pakkonosto rajoittuu pääkaupunkiseutuun ja jopa maaseutumaisiin kehyskuntiin. Korotus pitää suunnata, kuten edustaja Viitanen jo totesi, vain yhteisöihin ja rakennustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, ei luonnollisiin henkilöihin. 

Kiinteistöveron lisäkorotus korostaa entisestään nykyisen veropohjan ja arvostustasojen puutteita ja vääristää verotusta. Valtiovarainministeriössä on valmisteilla kiinteistöverotuksen kokonaisuudistus, jota ennen ei ole syytä puhtaasti fiskaaliseen ja epäoikeudenmukaiseen korotukseen. 

Arvoisa puhemies! Kannatan sekä edustaja Viitasen hylkäysesitystä että hänen esittämiään lausumia. 

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti pidän kiinteistöveroa erittäin huonona verona, koska se ei ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä eikä myöskään sitten kiinteistöomaisuuden tuottomahdollisuuksia. Enkä vakuutu tämän kiinteistöveron hyvyydestä edes sen takia, että ekonomistit sitä aina mainitsevat hyväksi ja korostavat sitä, että sitä pakoon ei pääse muulla tavalla kuin myymällä kiinteistön pois. 

Sosialidemokraattien vastalause alkaa heti, että "kiinteistövero itsessään on hyvä verotuksen keino". Tämä ei ole millään tavalla yllättävää kylläkään, mutta yllättävää on se, että nyt sitten se ei olekaan hyvä keino, kun se kohdistuu (Pia Viitanen: Sinänsä!) muutamaan maan vauraimpaan alueeseen, jotka ovat tähän saakka voineet käyttää tätä kiinteistöveron alarajaa, ja kun se hiukan nousee, niin sitten Helsinki, Espoo ja muutamat muut maan vauraimmat alueet joutuvat nostamaan kiinteistöveroa. Tämä sosialidemokraattien ajatuskulku on aika ristiriitaista, varsinkin kun tiedetään, että viime kaudella sosialidemokraatit olivat varsin ansiokkaasti nostamassa tonttien ja rakennusten kiinteistöveroa myös niin, että se kohdistui nimenomaan pääkaupunkiseutuun kaikkein rankimmin. Oikeastaan hyvin ristiriitaista on tämä sosialidemokraattien sanoma, mutta haluan kuitenkin vapauttaa tästä ristiriitaisuudesta edustaja Harakan, joka ei ollut täällä eduskunnassa viime kaudella ollenkaan. 

Arvoisa puhemies! Kiinteistövero on siinä mielessä hyvä vero, että vero kohdistuu omistukseen ja sen tuotto on vakaa sekä ennakoitavissa, että veropohja ei karkaa Panamaan ja se täydentää muuta verojärjestelmää. Kiitos kiinteistöveron paineet korottaa tuloverotusta ja muita maksuja ovat pienemmät. Koska euro on myös hyvä ohjain, kiinteistövero edistää maan ja rakennuskannan tehokasta käyttöä ja kustannustehokasta yhdyskuntarakenteen kehittämistä. 

Arvoisa puhemies! Vaikka kiinteistövero on Suomessa kansainvälisesti verrattuna matala, siihen kytkeytyy myös isoja ongelmia, joita tänään tässä salissa on ihan ansiokkaasti tuotu esiin. Kiinteistövero muodostaa monelle ison kuluerän, verotusarvo ei usein vastaa asuntojen markkina-arvoa, ja kiinteistövero ei katso omistajansa kukkaroa, eikä se näin myöskään nouse, kun tulot nousevat. 

Arvoisa puhemies! Vaikka kannatan kiinteistöveron alarajojen korotuksia hallituksen esittämällä tavalla, itse kiinteistöveroa tulee uudistaa. Siksi jätän vastalause 2:n sisältävät lausumaehdotukset, ja ne kuuluvat seuraavasti:  

"Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa toimiensa vaikutuksia asumisen kustannuksiin ja varautuu hillitsemään nousupaineita erityisesti kasvukeskuksissa." 

"Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa kiinteistöverotusta siten, että veropohja on nykyistä tiiviimpi, verotusarvot nykyistä oikeellisemmat ja vero kokonaisuudessaan vähemmän regressiivinen kuin nykyisin." 

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Aallon tekemiä lausumaehdotuksia. Hän kävi ansiokkaasti läpi tähän esitykseen liittyviä hyviä ja huonoja, ongelmallisia, puolia. 

Samalla haluan todeta, että on hienoa, että muun muassa edustaja Mäkelä ja monet muut täällä puhuneet ovat kantaneet huolta kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta. Edustaja Mäkelä nosti omassa puheenvuorossaan taas kerran VVO:n ja SATOn esille. VVO ja SATOhan ovat käytännössä nyt molemmat luopuneet kokonaan kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta ja toimivat siis käytännössä samalla tavalla kuin mikä tahansa muu vapailla markkinoilla toimiva yksityinen kiinteistösijoitusyhtiö. Onko tämä oikein? Mielestäni on harmillista, että ne ovat tällaiseen ratkaisuun päätyneet, sillä Suomen markkinoilla on huutava tarve toimijoille, jotka nimenomaan huolehtisivat siitä, että meillä on kohtuuhintaista asuntotuotantoa riittävästi. Kun nämä toimijat vähenevät, siirtyy vastuuta entistä enemmän kuntien hartioille, ja erityisesti kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden rooli tulee jatkossa olemaan entistä merkittävämpi, mitä tulee kohtuuhintaisten asuntojen varmistamiseen. 

Toivoisi, että perussuomalaisetkin käyttäisivät sen saman tarmon ja energian, millä he täällä jatkuvasti nostavat VVO:n esille, esimerkiksi siihen, että edistäisivät kunnallisella tasolla sitä, että lisätään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää ja sitä tuotantoa kunnallisten vuokra-asuntoyhtiöiden kautta. 

Arvoisa puhemies! Suunta on oikea silloin, kun verotetaan omaisuutta. Se on selvä asia. Mutta silloin kun verotetaan kiinteistöä, kun verotetaan asumista tällä tavalla, niin suunta on väärä, koska meillä Suomessa jokainen tarvitsee asunnon, jokainen tarvitsee kodin. Meillä on ilmasto, jossa on 70 asteen vaihtelut vuosittain, kaikkein suurimmillaan. Ja kiinteistövero kohdistuu ihmisiin, jotka asuvat kodeissa, olivatpa ne kodit vuokrakoteja tai omistuskoteja. 

Se tulee nostamaan ilman muuta vuokria, ja se tulee nostamaan myöskin asuntojen hintoja, ja tulevaisuudessa yhä enemmän tulee niin sanotusti ilmaa asuntojen hintoihin. Yhä harvemmilla tulee olemaan varaa ostaa asunto ja maksaa näitä veroja tällä tavalla. Uudet asunnot tulevat olemaan entistä kalliimpia. Verot eivät missään eivätkä koskaan alenna asumisen kuluja. Jo tällä hetkellä pienituloiset ihmiset ja ihmiset, jotka tienaavat tuommoiset 1 500 euroa bruttona kuukaudessa, nettona 1 200—1 300 euroa kuukaudessa, maksavat tuloistaan puolet vuokrana pois — puolet. Se on aivan liian paljon maassa, missä ei itse asiassa edes kesäaikaan voi asua rannalla tai veneen alla. Meillä on pakko olla koti ihan jokaisella. 

On käsittämätöntä, että tässäkään hallitus — vaikka hyvä ajatus on, että omistusta verotetaan — ei osaa katsoa sen mitalin toiselle puolelle, miten se vaikuttaa ihmisiin: miten se vaikuttaa asujiin, miten se vaikuttaa vuokralaisiin. Kyllä jossakin kohdassa toivoisin, että tulisi sitä inhimillisyyttä, vaikka niin kovasti halutaankin tätä kapitalismia viedä eteenpäin. Mutta jossakin kohdassa on myöskin tämän hallituksen otettava ihan tavallinen ihminen, köyhä ihminen, huomioon. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta ei kyllä kuunnellut perusteluitani, miksi juuri tässä tilanteessa kiinteistöveron lisäkorotus on vahingollinen. Luettelin pitkän listan ulkoisvaikutuksia, jotka heikentävät työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä nimenomaan kasvukeskuksissa, jotka nimensäkin mukaan ovat niitä ainoita talouden kasvun ja toimeliaisuuden valopilkkuja tässä nykyisessä tilanteessa. Väittääkö edustaja Kiviranta todellakin, että kiinteistöveron lisäkorotus lisää työllisyyttä ja kasvua, että se edistää hallituksen tavoitteita 110 000 uudesta työpaikasta, kun työvoimalla ei ole varaa asua siellä, missä työtä on, ja talouskasvusta, kun yritykset eivät saa työvoimaa, jota kasvu vaatii? 

Kiinteistöveroa ollaan uudistamassa. Meidän pitää odottaa linjakasta ja nykyistä parempaa kiinteistöveromallia eikä seurata hallituksen säntäilyä veropolitiikassa, jossa mitään linjaa on vaikea hahmottaa. Hallitus ei tee vakaata ja viisasta veropolitiikkaa vaan pelaa veroflipperiä. 

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tätä pääkaupunkiseudun asiaa voitaisiin parhaiten hoitaa sillä tavalla, että kaavoitettaisiin tontteja ja saataisiin aikaan uutta rakentamista. Sillä tavallahan täällä asuntojen hinta laskisi. Tarvittaisiin ilmeisesti aika vähän tätä niin sanottua sosiaalista asuntotuotantoa, josta jotkut keräävät rahaa. Eli suosittelen, että tonttien tarjontaa lisätään, niin eiköhän se asuntojen hinta alene täälläkin. 

Suuret kiitokset, arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta ei ole kuitenkaan vaalipiiriltään pääkaupunkiseudulta. Kuten täällä juuri jo haastoin, niin tulkaa nyt pääkaupunkiseudun, Helsingin ja Espoon, edustajat kertomaan, miksi hallituksen kiinteistöveron lisäkorotus on teistä välttämätön tässä tilanteessa. Ja esimerkiksi edustaja Eestilän haastan tässä kertomaan, millä tavalla nämä asumisen ja liikenteen pullonkaulat ja työvoiman saatavuuden pullonkaulat tällä tavoin paranevat ja millä tavalla hallituksen työllisyystavoitteet oikeasti toteutuvat siellä, missä työtä on. 

Arvoisa herra puhemies! Tässä itse asiassa käytiin jo äskeisessä debatissa läpi pari olennaista asiaa, mitkä tässä nyt ovat, edustaja Kiviranta ja muut, pielessä. Tässä on pielessä se, että hallitus tekee, jo toistamiseen, pakkonoston — jo toistamiseen. Ja tietenkin se vaikuttaa, kun 60 prosenttia siitä menee nimenomaan Helsinkiin, Espooseen, tänne, missä muutenkin asumiskustannukset ovat varsin korkeat, aivan liian korkeat, ja silloin tietenkään ei ole järkevää kaksi kertaa tehdä tällaista pakkonostoa hallituksen toimesta. Asumiskustannukset nousevat. 

Ja toinen seikka, minkä edustaja Kivirantakin veroasiantuntijana varmasti myöntää: silloin jos rakenteeltaankin jo heikkoa kiinteistöveron kokonaisjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, niin mitä ihmeen järkeä on itse asiassa sitä huonoa rakennetta vain pönkittää ja betonoida niin, että vielä pakkonostetaan kiinteistöveroa? Nimenomaan kannattaisi tehdä niin, että pikaisesti viedään uudistustyötä eteenpäin, hyvin pikaisesti, ja siellä nimenomaan tehdä koko verojärjestelmän muutos sellaiseksi, että se ihan oikeasti palvelisi paremmin keski‑ ja pienituloisten asumista, mikä tarkoittaa, että siihen pitäisi tulla tietyllä lailla tällaista tulonjaollista elementtiä ja katsoa, ettei se niin haitallisesti vaikuttaisi nimenomaan tavanomaisen asumisen kustannuksiin. Tästä on kysymys, ja juuri tätä uudistusta sosialidemokraatit haluavat kiinteistöverossa. Tällä me katsomme tulevaisuuteen tässä omassa vaihtoehdossamme. Me emme pakkonosta nyt, me haluamme kokonaisuudistaa, me haluamme tehdä oikeudenmukaisemman kiinteistöveron, aivan kuten haluamme tehdä oikeudenmukaisemman tuloverotuksen niin palkansaajalle, eläkkeensaajalle kuin työttömällekin. Meidän vaihtoehdossamme on kysymys oikeudenmukaisuudesta, ja silti me emme nosta veroastetta sinänsä. Me laajennamme veropohjaa emmekä anna näitä kaverikapitalismin varsin anteliaita veronkevennyksiä, mistä täällä edustaja Harakka on moneen kertaan sanonut, esimerkiksi apteekkarivähennystä, metsälahjavähennystä — miljoonaperintöjen verotusta kevennetään, (Puhemies koputtaa) puhemies. Se on tavatonta tässä tilanteessa, että näihin rahaa kyllä riittää. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä kiinteistöverojen muuttaminen, alarajan hienoinen korotus, on kieltämättä korotus, ja se menee kuntien hyväksi ainakin osittain, mutta liian vähälle huomiolle minun mielestäni on jäänyt tässä keskustelussa se, että vuonna 2013:han nostettiin tätä kiinteistöverojen laskupohjaa elikkä varojen arvostamisesta annettua lakia muutettiin niin, että kiinteistöjen verotusarvoja nostettiin. 

Ainakin monessa kunnassa ja myös omalta osaltani entisen työn puitteissa olen joutunut törmäämään siihen, että kun näitten kiinteistöjen arvot nousivat tämän arvostamislain muutoksen jälkeen, se aiheutti valtavan kiusallisia tilanteita, kun hyvinkin heikkoarvoisten kiinteistöjen arvoa nostettiin, ja se johti siihen sitten, että ihmiset kiukkuisina soittelivat, että miksi tällaista on tapahtunut, ovatko kiinteistöveroja kunnat nostaneet paljon. Vaikka kotikunnassanikin kiinteistövero on ollut alarajalla aina, niin silloin kun näitä kiinteistöjen arvoja nostettiin 2013 — edustaja Viitanen varmaan muistaa sen hyvin, tehän silloin tämän aiheutitte — mikäli muisti pelaa, niin näinhän tapahtui 2013, mikäli oikein katsoin siitä aikaisemmasta esityksestä... (Pia Viitasen välihuuto) — No en minä, minä halusin vain kertoa teille, kun te innokkaasti kerrotte tätä totuutta, ja minä haluan valaista myös sen toisen puolen. (Pia Viitanen: Kertokaa nyt oma kantanne! — Puhemies koputtaa) Joka tapauksessa, kun kiinteistöjen verotusarvoja korotettiin, se johti tähän tilanteeseen, missä nyt olemme. Kun nämä varojenarvostamislain mukaiset arvot nousivat, niin tietenkin, kun kertoimella otetaan siitä veroa, siinä tulee veronkorotusta. 

Yhteiskunta kerää tietyn määrän veroja, ja saavutammeko koskaan tilanteen, jossa olemme absoluuttisen oikeudenmukaisia? Tuskinpa vain. Mutta tärkeintä on kuitenkin huomata se, että pyrimme siihen, että veronmaksukyky huomioituisi verotuksessa mahdollisimman hyvin. Aina emme ole siinä onnistuneet, mutta ainakin kannattaa yrittää. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Andersson otti esille kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuuden edistämisen kunnallisella tasolla, ja tämä onkin hyvä ja tärkeä asia. Haluan todeta siihen, että tuolla meillä maakunnassa, missä kunnalla ei ole varaa pitää näitä kiinteistöveroja minimissään eikä kasvua tule ovista ja ikkunoista pyytämättä ja tilaamatta, tähän asiaan kiinnitetään huomiota aivan yli puoluerajojen, pidetään huolta siitä, että kunnalla on tarjota vuokra-asuntoja. Ainakin meillä Lappeenrannassa asiat toimivat. Vaikka kuntaa laskennallisesti velkaannuttaakin tämä vuokra-asuntojen rakentaminen, niin käyttöaste asunnoissa on korkea ja palvelu tarpeen. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Harakka täällä viittasi minuun ja pyysi vähän kertomaan omia näkemyksiäni, mitä pitäisi tehdä. Ainakin minulla on semmoinen periaate ollut, että verotuksen pitäisi aina olla oikeudenmukaista ja myös ottaen huomioon, että jos jotakin omaisuutta verotetaan, niin sen verotuksen pitäisi olla suhteessa siihen omaisuuden todelliseen arvoon, ja nyt ei täällä ole. 

Edustaja Hoskonen puhui aivan oikein. Eräs valtiovarainministeri allekirjoituksellaan on muuttanut näitä määritelmiä, miten kiinteistöveron perusteet muodostuvat. Nyt on tullut Suomeen sellainen tilanne, että muuttoliikkeen takia totta kai kiinteistöjen arvot heittelevät mutta verotusarvot pysyvät samoina riippumatta siitä, onko pääkaupunkiseudulla se asunto vai onko se Utsjoella tai Ranualla, ja se johtaa sellaiseen tilanteeseen, jossa verotus ei mitenkään voi olla enää oikeudenmukaista. Minun mielestäni, jos kiinteistövero suoritetaan oikein, sillä ei niin suurta väliä ole, mikä on ala- ja yläraja, mutta sillä on iso väli, mihin tämä kiinteistö verotuksessa arvostetaan. Sen verotuksen pitäisi suurin piirtein kohdistua siihen määrään, mikä sen rakennuksen ja kiinteistön todellinen arvo on. Että tämä on se iso ongelma. 

Jos täällä lähdetään haastamaan jonkun puolueen edustajaa, että mitä te olette tehneet omalla kaudellanne, niin jokainen puolue tässä salissa on ollut nostamassa sekä kiinteistöverotusta että autoiluun liittyvää verotusta, ja tällä vuosikymmenellä liikenteen verotus on kohonnut 1,8 miljardia, mikä minun mielestäni ei ole kilpailukyvyn kannaltakaan enää mikään pikku homma. 

Arvoisa puhemies! Olen mielelläni kuunnellut tätä keskustelua, ja kenellekään nämä verot eivät ole mitään mukavia, ja tämä on näitä pieniä nousuja. Mutta kysyisin, arvon edustajat, pankaa käsi sydämelle: mitä olette tehneet nyt, kun näistä kiinteistöveroprosenteista olette omissa kunnissanne päättäneet? Löysin Tampereen kaupungin: minkä takia, edustaja Viitanen, olette laittaneet yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,15, vaikka pitäisi olla vain 0,93? Samoin vakituiset asunnot 0,55 — minkä takia olette nostaneet sitä? Koska kaupunki tarvitsee rahaa. Näin se vain on. Te olette ollut päättämässä. Samoin rakentamaton maa. Te olette nostaneet nyt viimeiseksi 3:sta 4 prosenttiin kiinteistöveroa. Eli on hyvä täällä arvostella. Meillä oli juuri eilen valtuuston kokous, me pidimme ne entisellänsä. 

Täällä en olisi mielelläni mihinkään puuttumassa, mutta kun tiedän, että tämä meidän valtiomme on valitettavasti kuralla ja siihen ovat kaikki syyllisiä, niin miettikääs nyt jokainen, mitä olette tehneet viime valtuustokaudella, kun vuoden 2017 kiinteistöverosta olette päättäneet, että oletteko laskeneet, niin kuin täällä nyt on oppositio edustanut. On mielenkiintoista todeta, että Tampere on nostanut, pitänyt kaksi vuotta samana, mutta aika korkeita nämä prosentit ovat, niin että minkä takia olette lähteneet tähän, näitä köyhiä tamperelaisia rankaisette myös näin? (Naurua) 

Arvoisa puhemies! Siis nythän on kysymys nimenomaan siitä, mitä hallitus tekee, ja hallitus tekee niin, että täällä pääkaupunkiseudulla kohdistetusti pakkonostetaan kaksi kertaa kiinteistöveroa. Ja koska tämä kuuluu kunnallisen päätöksenteon oikeuksiin muuten, paitsi että täällä määritellään se alaraja ja sitä kautta se, mikä sen on vähintään oltava, niin siksi jos ovat täällä tähän mennessä pärjänneet pienemmällä kiinteistöverolla ilman, että on asumiskustannuksia lähdetty pakolla nostamaan, niin hyvä niin, mutta nyt valtio nimenomaisesti pakottaa täällä seudulla, missä nämä asumiskustannukset muutenkin ovat kaikkein kalleimmat. Tämä on todettu moneen kertaan. 

Toinen ongelma, mihin täälläkin viitattiin — kiitos siitä, että täällä nyt on muutamia hallituspuolueiden edustajia paikalla, tosin ei pääkaupunkiseudun hallituspuolueiden edustajia ole paikalla, heitä en näe edelleenkään, mutta muutama sentään hieman perustelee, viimeksi täällä oli nolla. Nyt on tärkeää, kun me nimenomaisesti tiedämme, että tätä kokonaisuudistusta juuri nyt tehdään — juuri nyt tehdään — että varmasti aika monikin ajattelija voisi olla sitä mieltä, että silloin kun ollaan juuri korjaamassa näitä teidänkin kertomianne epäkohtia, niin miksi ihmeessä nyt täytyy toistamiseen tehdä tämä pakkokorotus huonolla rakenteella. Tehdään parempi rakenne, tehdään oikeudenmukaisempi rakenne, niin sillä se selviää, ja tästä on kysymys. 

Minä nyt vielä kerran sanon: kaksi kertaa peräkkäin pakkonosto, joka iskee nimenomaan tällä alueella, missä asumisen kustannukset ovat varsin korkeat, ja toivon, että tähän tulee vastauksia myös pääkaupunkiseudun hallituspuolueiden edustajilta. 

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudun kokoomuslaiset ovat tässä varmaan samantyyppisen ristiriidan edessä kuin tämän sote-ratkaisun suhteen, että hallituksessa joutuu kannattamaan sellaista sote-ratkaisua, jota pääkaupunkiseudun kunnallispolitiikkoina yhtä tarmokkaasti vastustavat. Eli Espoon kokoomuslaiset ovat käsittääkseni pitäneet tärkeänä, että kiinteistövero pysyy alhaisena ja houkuttelevana, ja nyt täällä salissa ei näy edustaja Lauslahtea, joka oli tässä kyllä aikaisemmin kovastikin äänekäs, ei näy edustaja Outi Mäkelää eikä ministeri Mykkästä. On kiinnostavaa nähdä, muuttuuko ääni kellossa sitten, kun kunnallisvallit lähestyvät. Äänestäjän kuluttajansuoja on tässä kysymyksessä. 

Arvoisa puhemies! Suomen eduskunta on käsittääkseni paikka, missä arvioidaan ja laitetaan kuntoon Suomen asioita. Silloin on minun mielestäni jopa väärin verrata johonkin paikkakuntaan, että tuleeko joku kansanedustaja joltakin paikkakunnalta. Hän on aina kansan edustaja ja suomalaisten ihmisten edustaja täällä eduskunnassa. 

Kun me puhumme verotuksesta, niin minun mielestäni verotuksen pitää olla oikeudenmukaista, ja kun tämä on selvästi omaisuuteen liittyvä vero, niin silloin sen veron pitää olla laskentaperusteeltaan lähellä sitä arvoa, mikä sillä omaisuudella todellisuudessa on. Tämähän johtaa nyt tilanteeseen, että jollakin tietyllä paikkakunnalla tämä verotus on selvästi liian ankaraa ja tietyillä paikkakunnilla se on selvästi liian löysää. Koska nämä rakennuksen ikään kuin veroperusteet muodostuvat rakennusteknisten laskennallisten seikkojen perusteella, vain maapohjan arvo otetaan huomioon, missä päin Suomea se maapohja on, mutta rakennusta ei oteta, eli se on ihan kylmä laskentakaava. Tämä kiinteistöveron perusteiden laskeminen on niin suuri epäkohta tämän päivän Suomessa, että siihen täytyy joku muutos olla, koska ihmisten omaisuuden arvo muuttuu koko ajan, ja jokainen tietää, mihin suuntaan se muuttuu. Ei ole kysymys siitä, pitääkö rangaista jotakin paikkakuntaa tai jonkin ikään kuin antaa mennä helpommalla. Kysymys on puhtaasti oikeudenmukaisuudesta, ja minä toivon, että maan hallitus ryhtyy toimenpiteisiin. 

Arvoisa puhemies! On todettava, että tämä kiinteistövero tulee kunnille, mutta vielä kaikella ystävyydellä edustaja Viitaselta, kun hän on hyvin voimakkaasti kritisoinut sitä, että näitä alarajoja nostetaan, minä kysyn, minkä takia, kun täällä te olette vaatimassa, että niitä pitäisi päinvastoin... (Pia Viitasen välihuuto) — Ei, päinvastoin olette laskemassa. — Minkä takia te olette olleet Tampereen kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa sitä mieltä, että yleinen kiinteistöveroprosentti olisi 1,15 ja samoin vakituiset asunnot 0,55, vaikka täällä surkea hallitus määrää alarajaksi vain 0,41? Että pitää sitten myös toimia siellä samalla lailla. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä toi täällä varsin vakavan asian esille. Sehän on ollut näin niin kauan kuin minä muistan, että tonttien arvo vaihtelee kiinteistöverotuksessa sen mukaan, missä osassa maata ollaan, mutta sen sijaan rakennusten arvo on nimenomaan määritelty sillä tavalla, että se perustuu näihin teknisiin arvoihin ja sitten mahdollisiin ikäalennuksiin. Se tarkoittaa sitä, että rakennus on käytännössä samanarvoinen riippumatta siitä, sijaitseeko se Espoon parhaalla alueella vai esimerkiksi Hyrynsalmella. Tämä on tietysti aikamoinen epäoikeudenmukaisuuskohta kiinteistöverolainsäädännössä. 

Arvoisa herra puhemies! Minä luulin jo kerran vastanneeni tähän kysymykseen, että nyt nimenomaisesti se ongelma on se, että täällä pakkonostetaan kaksi kertaa ja erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla. (Lea Mäkipää: Miksi Tampereella olette hyväksyneet?) Erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset ovat aivan liian korkeat, aivan liian korkeat. Ja olen hyvin pahoillani siitä, että perussuomalaiset — perussuomalaiset — ovat jälleen kerran nostamassa tätä hyvin epäoikeudenmukaista veroa. Mutta toisaalta, kuten sanottu, se ei yllätä. Mehän olemme nähneet sitä, että perussuomalaiset täällä kohtuullisen innokkaasti nostavat bensaveroa, aivan toisin kuin ennen vaaleja puhuttiin. Nyt samaan aikaan perussuomalaiset ovat alentamassa miljoonaperintöjen verotusta, antamassa apteekkareille verovähennyksiä samaan aikaan, kun pienituloisimmat yrittäjät eivät näistä hyödy. Mutta tämä on nyt perussuomalaisten arvovalinta, ja sillä sipuli. Toivottavasti te myös omassa maakunnassanne vastaatte näistä teidän hallituksenne arvovalinnoista. 

Arvoisa puhemies! Minun on vähän vaikea seurata sitä logiikkaa, että kun me olemme kaikki yksimielisiä siitä, että nykyisen kiinteistöveron rakenne on epäoikeudenmukainen ja vääristävä, ja kun on meneillään juuri tätä epäkohtaa korjaamaan pyrkivä suuri uudistus, niin miksi me lisäämme tätä vääristävyyttä, tämän nykyisen huonon järjestelmän vääristävyyttä, tekemällä tämän lisäkorotuksen — siis ei ainoastaan korotuksen vaan lisäkorotuksen. Teidän johtopäätöksennehän pitäisi olla päinvastainen: jos verojärjestelmä on huono, niin sitä ei pidä entisestään vääristää.