Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu alkaa. Edustaja Hopsu.
Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen talouspolitiikka on epäreilua ja eriarvoistavaa. Hallitus kohdistaa leikkauksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville samalla, kun kaikkein varakkaimmat hyötyvät. Vihreiden mukaan Suomessa tulisi toteuttaa vihreä verouudistus, jossa verotus kohdistetaan toimeliaisuuden sijaan haittoihin ja planetaarisia rajoja rikkovaan kuluttamiseen tuloeroja kaventavalla tavalla. Vihreä verouudistus parantaisi työnteon kannattavuutta ja asettaisi oikean hinnan ilmasto- ja luontohaitoille.
Osana vihreää verouudistusta keventäisimme ansiotuloverotusta painottaen erityisesti pienituloisia lapsiperheitä sekä työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria. Samalla huolehtisimme, että veropohjan tuotoista pidetään kiinni. Kohdistaisimme oikeudenmukaisesti verotusta ilmasto- ja luontohaittoihin ja karsisimme ympäristölle haitallisia verotukia.
Hallitus päätti viime vuonna nostaa solidaarisuusveron alarajaa eikä ole vuonna 25 perumassa tätä päätöstä. Vihreiden näkemyksen mukaan tämä ei ole perusteltua, sillä samanaikaisesti hallitus kohdistaa menoleikkauksia erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin. Vihreät jatkaisi solidaarisuusveroa vuoden 23 tasolla. Tekisimme solidaarisuusverosta myös pysyvän.
Esitän vastalauseen 3 mukaisen lausumaesityksen.
Edustaja Lindén.
Arvoisa rouva puhemies! Meillä on nyt kakkoskäsittelyssä tämä tuloveroasteikko ja siihen liittyvät asiat. Tämähän on kaiken kaikkiaan 20 miljardin euron kokonaisuus. Tarkistin juuri tuolta budjettikirjasta, että tulo- ja pääomavero ovat yhteensä 26 miljardia ja siitä sitten noin 6 miljardia on pääomatuloveroa ja ansiotuloveroa on sitten noin 20 miljardia.
Olemme jo ykköskäsittelyssä tämän verotaulukkoasian käsitelleet, ja siinähän me sosiaalidemokraatit teimme ehdotuksen, että 91 000 euron vuosituloista ylöspäin kiristettäisiin 2,5 prosenttiyksiköllä verotusta, eli siitä ylöspäin maksettavasta tulosta maksettaisiin 44,25 prosentin mukaista veroa. Tässä yhteydessä, kun olemme kakkoskäsittelyssä, teen meidän vastalauseemme eli vastalause 1:n mukaisen lausumaehdotuksen, ja se kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen ulottamisesta kerrostalo- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöiden osakkaiden rahoitusvastuulla yhtiöissä toteutettaviin remontteihin.”
Edustaja Lyly.
Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tärkeä kokonaisuus, niin kuin edustaja Lindén tässä toi esiin. Ja saman tien kannatan lausumaehdotusta, minkä edustaja Lindén esitti. Mutta muutama sana tähän vielä lisää.
Tämä kokonaisuus vie verotuksen painopistettä työtuloista kulutuksen puolelle, sinänsä hyvä linja. Mutta se painopiste, miten tätä tehdään, on tässä väärä, ja se painopiste ei ole sellainen kuin sen pitäisi olla. Tällä on haitallisia vaikutuksia myöskin vähennysten kautta, esimerkiksi työmatkakuluvähennys tässä pienenee ja näihin työmatkoihin liittyvät kulut kasvavat. Äsken puhuttiin joukkoliikenteen kuluista. Eli tähän kasvuun liittyviä asioita tässä ei ole. Koulutusvähennys, jolla yrityksille kannustetaan ammatillista koulutusta, myös vähenee.
Mutta ennen kaikkea, kun tämä on yksi kokonaisuus, jossa puhutaan näistä tuloveroista, unohtuu se tilanne, joka meillä on tuolla kunnissa. Siellä kunnissa meillä on yhden prosenttiyksikön veronkorotuspaine, joka liittyy myös kannettaviin veroihin. Tämä on sillä lailla merkityksellinen, kun sitten kokonaisveroastetta tarkastellaan palkansaajien ja eläkeläisten osalta. Se on kuntien osalta vielä sillä tavalla kokonaisuutena mielenkiintoinen, että se pienin kuntavero on 4,4 prosenttia ja suurin kuntavero on 10,8 prosenttiyksikköä, ja tämä ero on aika iso eri kuntien välillä, ja sekin näkyy täällä taustalla myöskin. Ja tämän osalta vielä, kun katsotaan kuntia, sitten nähdään ne tulotasot aika hyvin, että yhden kuntaveroprosentin tuotto kunnassa per asukas on pienimmillään 135 euroa ja suurimmillaan 450 euroa. Eli tätä haarukkaa tulee myöskin tästä näkökulmasta, niin että tällä verotuksella on tämäkin ulottuvuus, joka ei tässä... Kun me tätä tuloveroasteikosta käytävää keskustelua käydään ja mietitään sen tasoa, niin täällä on myöskin tämä näkökulma otettava huomioon. Siinä mielessä tämä verotus on kokonaisuus, kun sitä katsotaan ihmisten näkökulmasta. — Kiitos.
Edustaja Holopainen.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hopsun tekemiä esityksiä tässä edellä ja haluan myös ilmaista tukeni tälle edellä ehdotetulle kotitalousvähennyksen laajentamiselle koskemaan myös taloyhtiöitä ja kerrostaloasumista. Se on kyllä erittäin kannatettava ajatus.
On todella hyvä, että täältä oppositiosta käsin yritämme tarjota hallitukselle vaihtoehtoja. Täällä tänäänkin on käyty keskustelua siitä, että hallitus puolustaa näitä Suomea näivettäviä esityksiä sillä, että nämä on pakko toteuttaa. Mutta se on aina näin, että vaihtoehtoja löytyy ja opposition vaihtoehtobudjeteista kokonaisuuksia löytyy. Näitten yksittäisten budjettiasioiden käsittelyssä ei voi niitä kokonaisuuksia nostaa, mutta niihin varmasti voi tutustua sitten myöhemmin.
Keskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin.