Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kysymys EU:n direktiivin edellyttämistä uusista korkovähennysrajoituksista, jotka on säädettävä voimaan vuoden 2019 alusta alkaen. Alkuperäiset direktiivin pakottamat korkorajoitukset tulivat voimaan vuoden 2014 alusta.
Valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyy yksi pykälämuutos. Se koskee elinkeinoverolain 18 b §:n 5 momenttia, jossa on kysymys tasevertailua koskevasta sääntelystä. Tämä sääntely on erittäin tärkeää monille suomalaisille kansainvälisille suurille vientiyrityksille, koska se mahdollistaa korkovähennysten tekemisen. Verojaoston asiantuntijakuulemisessa kävi selväksi, että ehdotettu tasevertailumalli ei ole toimiva. Se aiheuttaisi käytännössä lähes ylivoimaista työtä ja suuria kustannuksia silloin, kun konserniin kuuluu laaja joukko ulkomaisia yhtiöitä ja vertailtavat taseet on laadittu eri menetelmällä. Vertailun täytyy olla mahdollinen myös käytännössä. Hallituksen ehdottaman säännöksen mukaan tasevertailu olisi voitu tehdä vain, jos verovelvollinen olisi esittänyt vahvistetun konsernitaseen sellaisena kuin se olisi, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin verovelvollisen tase. Tämä tarkoittaa sitä, että konsernitase olisi jouduttu laatimaan kirjanpitolain mukaisena. Tehdyn pykälämuutoksen mukaan on mahdollista, että verovelvollinen esittää oman taseensa sellaisena kuin se olisi ollut, jos se olisi laadittu käyttäen samaa säännöstöä kuin konsernitase, toisin sanoen IFRS-standardin mukaisena.
Todettakoon nyt vielä selvyyden vuoksi, että nykyisen säännöstön mukaan verovelvollisen taseen ja konsernitaseen, johon verovelvollisen tasetta verrataan, ei tarvitse olla saman säännöstön mukaan laadittu. Uudistetun direktiivin mukaan sen sijaan taseiden, joita verrataan, tulee olla laadittu saman kirjanpitostandardin mukaan.
Valiokunta on mietinnössään myös selventänyt vanhoja, ennen 17.6.2016 otettuja lainoja koskevaa siirtymäsäännöstä. Tämä päivämäärä tulee siis tuolta direktiivistä. Asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin huomiota hallituksen esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin, joissa edellytetään, että laina on myös nostettu ennen 17.6.2016. Tulkintaa pidettiin säännöksen tarkoituksen vastaisena, koska etenkin pitkäkestoisissa hankkeissa lainaa ei tyypillisesti nosteta kerralla vaan useassa erässä. Valiokunta toteaa, että siirtymäsäännöksen on tarkoitettu soveltuvan lainoihin, joista on sovittu sitovasti ja jotka olisi voitu nostaa viimeistään 17.6.2016. Se seikka sinänsä, että jokin lainaerä nostetaan tuota ajankohtaa myöhemmin, ei siis ole esteenä säännöksen soveltamiselle ja nettokorkomenojen jäämiselle korkovähennysrajoitusten ulkopuolelle. Vastaavasti jos lainasopimus on tehty ennen 17.6.2016, se täyttää vanhoja lainoja koskevan siirtymäsäännöksen soveltamisedellytykset, vaikka laina sittemmin nostettaisiin kokonaisuudessaan 17.6.2016 jälkeen.
Direktiivi antaa mahdollisuuden rajata korkovähennysrajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle lainat, joilla rahoitetaan pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita. Edellytyksenä on muun muassa se, että hankkeella tuotetaan, kehitetään, käytetään ja/tai ylläpidetään laajamittaista yleisen edun mukaista omaisuutta. Hallituksen esitykseen ei sisälly yleistä infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta. Ainoastaan sosiaalinen asuntotuotanto on rajattu korkovähennysrajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle. Tähän ovat vaikuttaneet asiaan liittyvät valtiontukinäkökohdat. Infrastruktuurihankkeissa ei ole yleensä kysymys etuyhteyslainoista. Hankkeet ovat tämän vuoksi jääneet yleensä tähän asti korkovähennysrajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle. Koska rajoitukset nyt laajenevat koskemaan myös ulkoisia korkoja, mittavaa lainarahoitusta edellyttävien hankkeiden asema muuttuu. Tämä nostaa rahoituskustannuksia ja vaikeuttaa hankkeiden toteutusta, jos poikkeuksen soveltamisalaa ei kyetä laajentamaan.
Valiokunta pitää, arvoisa puhemies, tärkeänä, että direktiivin sallimaa poikkeusta käytetään laajasti hyväksi. Sitä ennen on kuitenkin varmistuttava komission valtiontukikannasta. Koska asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, valiokunta ehdottaa kahta sitä koskevaa lausumaa.
Ensinnäkin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa välittömästi komission kanssa selvitystä niin sanottujen Mankala-yhtiöiden toteuttamien, ydinvoiman rakentamista ja käyttämistä koskevien voimalaitoshankkeiden rajaamiseksi korkovähennysrajoitusten ulkopuolelle direktiivissä tarkoitettuna pitkän aikavälin julkisena infrastruktuurihankkeena.”
Ja toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa lisäksi välittömästi komission kanssa selvitystä muiden rajattujen, yhteiskunnalle tärkeiden infrastruktuurihankkeiden rajaamiseksi korkovähennysrajoitusten ulkopuolelle.”
Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Näistä lausumista valiokunta oli yksimielinen.