Arvoisa herra puhemies! Elämme aikaa, jolloin meidän on vahvistettava varautumistamme mahdollisiin poikkeusoloihin ja kriiseihin hyvin laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Olemme jo aikaisemmin käsitelleet lainsäädäntöä, jolla suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän valmiutta, varautumista ja kykyä vastata kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin riskeihin sekä normaali- että poikkeusoloissa parannetaan. Tämä työ on tärkeää.
Suomessa voi syntyä tarve vastaanottaa kansainvälistä apua valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa mutta myös sellaisissa vakavissa yhteiskunnan häiriötilanteissa, joissa poikkeusoloja ei ole todettu. Tällä lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että niin lainsäädäntö kuin toimintamallimme mahdollistavat joustavan ja käytännössä mutkattoman kansainvälisen avun vastaanoton ja antamisen tilanteissa, joissa sitä tarvittaisiin.
Esityksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin lisättäisiin uusi säännös, jolla rajoitettaisiin lain soveltamista kansainvälisen avun vastaanottamiseen liittyvän säännellyn terveydenhuollon ammatin harjoittamiseen. Esityksellä mahdollistettaisiin siis terveydenhuollon ammattilaisten työskentely Suomessa humanitäärisen avun tehtävissä ilman toimivaltaisen viranomaisen lupa- ja rekisteröintivaatimuksia. Kansainväliseen apuun kuuluva ammatinharjoittaminen ei olisi kansallisten valvontaviranomaisten valvonnan piirissä.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on kuitenkin ihan aiheellista sanoa muutama sana potilasturvallisuudesta. Tilanteessa, jossa apuun osallistuvilta ammattilaisilta ei tosiasiallisesti edellytettäisi ammatinharjoittamisoikeutta tai lupaa eivätkä he olisi terveydenhuollon ammattihenkilölain mukaisen viranomaisohjauksen tai -valvonnan tai -velvollisuuksien piirissä, ei ole täysin mahdollista varmistua siitä, että heillä olisi ammattitoiminnan edellyttämä koulutus.
On kuitenkin huomattava, että sekä valtioiden välinen että kansainvälisten järjestöjen tarjoama humanitaarinen apu on organisoitua ja ammattimaista, ja lähtökohtaisesti luottamus siihen, että avunantajat ovat tehtäviensä tasalla ja osaavat asiansa, on vahva.
Lisäksi on huomioitava, että kansainväliseen apuun turvautumista vaativa kriisitilanne on niin merkittävä uhka ihmisten hengelle ja terveydelle, että poikkeaminen terveydenhuollon ammattihenkilölain vaatimuksista esimerkiksi koulutuksen ja kielitaidon osalta muodostaisi huomattavasti pienemmän riskin kuin kansainvälisen avun viivästyminen tai jopa estyminen kokonaan.
Potilasturvallisuutta ja potilaiden asemaa vahvistaa edelleen hyvinvointialueiden velvollisuus huolehtia lakisääteisten palvelujen toteutumisesta myös kriisin keskellä.
Arvoisa puhemies! Mitä soveltamisalarajaukseen liittyviin riskeihin tulee, niitä vähentää se, että kansainvälinen apu on aina kestoltaan ja laajuudeltaan rajattu kansainvälisen avun pyytämistä koskevaan päätökseen. Ammatin harjoittaminen olisi siis väliaikaista, ja siihen kuuluvat tehtävät liittyisivät käsillä olevaan kriisitilanteeseen.
Pidän tätä lakiesitystä perusteltuna ja jään odottamaan substanssivaliokunnan mietintöä siihen liittyen. — Kiitoksia.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.