Arvoisa puhemies! Tämä esitys 99 ja esitys 100 liittyvät toisiinsa elimellisesti. Kuitenkin tuo hallituksen esitys 99 tulee käsitellä ensin, kun siinä luodaan se vakausmekanismin mahdollisuus täydentää kriisinratkai-surahaston varoja.
Tässä esityksessä on kyse Euroopan vakausmekanismiin tehtävistä muutoksista, jotka liittyvät pankkien yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelmän toteuttamiseen EVM:n yhteyteen. Muut keskeiset muutokset liittyvät ennalta varautuvan rahoitusavun kelpoisuuskriteerien muuttamiseen sekä velkakestävyyden arviointiin ja velkajärjestelymenettelyihin.
Esitys liittyy kiinteästi hallituksen esitykseen numero 100 näille valtiopäiville, jossa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen. Esitykset muodostavat näin kokonaisuuden, joka jouduttaa pankkiunionin kehittämistä ja parantaa EVM:n toimintakykyä vastata erityisesti pankkikriisiin.
EVM syntyi alkujaan vastauksena valtioiden velkakriisiin, minkä vuoksi sen toiminta-alue on rajoittunut ennen kaikkea tilanteisiin, joissa jokin maa ei saisi poikkeustilanteen vuoksi rahoitusta markkinoilta. EVM:n kautta maksettavaan tukeen on tästä syystä liittynyt vahva ehdollisuuden vaatimus, jolloin tukea saavan maan on sitouduttava julkistalouden tasapainottamistoimiin.
Euroopan komissio ehdotti jo vuonna 2017 EVM:n roolin vahvistamista myös muissa rahoituskriiseissä kuin valtioiden velkakriiseissä. Se vaati samalla myös EVM:n päätöksentekorakenteen selkeyttämistä ja yksinkertaistamista. Ehdotuksen mukaisesti EVM oli määrä reformoida eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi, joka toimisi aidosti EU-rakenteiden sisällä ja joka pystyisi tarvittaessa viemään läpi myös valtioiden velkajärjestelyjä. Tämä komission ehdotus ei kuitenkaan edennyt. Kun lisäksi Euroopan keskuspankin rooli euromaiden rahoittajana on kasvanut, EVM on siirtymässä selkeämmin instrumentiksi, jota tarvitaan mahdollisten pankkikriisien hoitamisessa. Myös nyt esillä olevat muutokset lisäävät EVM:n mahdollisuuksia vastata pankkikriiseihin — siis yksityisellä puolella pankeissa syntyviin kriiseihin. Samalla EVM kytkeytyy osaksi EU:n laajempaa finanssipoliittista rakennetta.
Muutosten keskeisenä tarkoituksena on turvata pankkien kriisinratkaisurahaston rahoitus tilanteessa, jossa pankkien itsensä rahoittaman kriisinratkaisurahaston omat varat ovat ehtyneet tai ne eivät riitä sovittujen toimien toteuttamiseen. Siksi EVM:n yhteyteen perustetaan pankkien kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely, niin sanottu back-stop. Mekanismi rakentuu periaatteelle, jonka mukaan kriisinratkaisun kustannuksista vastaavat ensisijaisesti pankkien omistajat ja sijoittajat. Sijoittajavastuun toteutumisen jälkeen käytetään kriisinratkaisurahaston nykyiset 42 miljardin euron varat tai vuoden 23 loppuun mennessä kerättävät noin 70 miljardin euron varat. Vasta näiden varojen tultua käytetyksi, siis kolmossijaisesti, voidaan käyttää EVM:ään luotavaa varautumisjärjestelmää. Muutossopimuksen mukaan pankkien suora pääomitusväline poistetaan rahoitustukivälineistöstä. Tämä vähentää EVM:n kautta syntyvää tappioriskiä jäsenvaltioille.
Lisäksi euroalueen valtiot ottavat vuoden 22 alusta käyttöön vahvistetut yhteistoimintalausekkeet. Tämä merkitsee, että velkojien enemmistö voi helpommin pakottaa vähemmistön hyväksymään velan uudelleenjärjestelyn, ja tämäkin merkittävästi vähentää valtioille ja veronmaksajille tulevia toissijaisia ja kolmossijaisia takausriskejä. Muutos täsmentää myös tuen edellytyksiä, sillä EVM voi jatkossa antaa rahoitustukea vain niille jäsenvaltioille, joiden velkaa pidetään kestävänä ja joiden takaisinmaksukyky on varmistettu. Velkakestävyysarvion tekevät komissio, Euroopan keskuspankki ja Euroopan vakausmekanismi yhdessä, tarvittaessa Kansainvälisen valuuttarahaston tukemana.
Valtiovarainvaliokunta pitää näitä muutoksia sopimukseen hyvinä ja kannatettavina. Ne vahvistavat pankkiunionin toimintaedellytyksiä kriisitilanteessa ja parantavat näin EU:n rahoituskriisien hallintaa ja osaltaan myös ehkäisevät tulevia kriisejä. Yhteisen kriisinratkaisurahaston, yhteisen varautumisjärjestelmän, perustaminen parantaa rahoitusvakautta ja lisää kriisinratkaisun uskottavuutta.
On myös tärkeää, että tuenhakijan julkisen velan kestävyyteen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ja että ennalta varautuvan rahoitustuen tehokkuutta parannetaan.
Nyt esitetyt muutokset eivät lisää Suomen vastuita, koska EVM:n pääomaan ei tehdä tässä yhteydessä muutoksia. Näistä Suomen vastuista perustuslakivaliokunta on arvioinut, että EVM:n muutossopimus ei sisällä sellaisia uusia taloudellisia vastuita Suomelle, jotka loukkaisivat eduskunnan budjettivaltaa vaarantamalla Suomen mahdollisuudet vastata perustuslaissa säädetyistä velvoitteistaan. Perustuslakivaliokunta on näin katsonut, että muutossopimus voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä ja sen voimaansaattamislaki käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Samassa yhteydessä perinteiseen tapaan perustuslakivaliokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että eduskunnalle tulee aina tuoda tarkka tieto Suomen kumulatiivisista kokonaisvastuista ja riskeistä, ja näin tämänkin esityksen yhteydessä on tehty.
Valiokunta painottaa pankkisektoriin liittyvien riskien aktiivista seurantaa. On myös tärkeää panostaa kriisien ennaltaehkäisyyn ja huolehtia pankkeja koskevan lainsäädännön sekä valvontakäytäntöjen yhdenmukaisuudesta kautta Euroopan sekä finanssivalvonnan tehokkuudesta.
Talousvaliokunnan tavoin valtiovarainvaliokunta korostaa, että rahoitusmarkkinoiden yhdentyessä ja yhteisvastuun syventyessä pankkisektorin taseiden tulee olla valtaosin yhtäläisissä lähtöolosuhteissa ja että lähtötilanteiden erot tulee tasata jäsenvaltioiden ja pankkien omin voimin.
Valiokunta painottaa myös valtioiden ja pankkien välisen kohtalonyhteyden vähentämistä, mikä on ollut eräs pankkiunionin keskeisistä tavoitteista sen perustamisesta lähtien. Isompien pankkien stressitestejähän on tehty pariinkin kertaan Euroopassa, ja tässä tilanteessa on tietysti hankala arvioida sitä, miten paljon tulevaisuudessa järjestämättömiksi jääviä luottoja keskeisissäkin pankeissa on, koska tämä runsas rahan tarjonta Euroopan keskuspankin kautta ja myös muut koronakriisiin liittyvät talouden tukitoimet voivat hämärtää sitä yksittäisen yrityksen maksukykyä, sen tilanteen avautumista näissä stressitesteissä, ja senkin takia on tärkeätä, että tätä jatkuvaa ja tiivistä finanssivalvontaa, pankkien tilanteen seurantaa, jatketaan ja myöskin puututaan tarvittaessa sitten jatkotoimin.
Kokonaisuutena valtiovarainvaliokunnan päätösehdotuksena on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä HE 99 näille valtiopäiville tarkoitetun sopimuksen ja että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.