Arvoisa puhemies! Aloitan yleisesti sillä, että vaikka totta tosiaan meidän julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea ja haastava, niin silti on kyetty kuitenkin pitämään kiinni turvallisuustyöstä ja jopa turvallisuuspanostuksista, ja se on tietysti äärimmäisen tärkeää tässä tilanteessa niin tänään kuin jatkossakin. Mutta sitten, aivan niin kuin täällä todettiin, kyllä sisäministeriön hallinnonalakin joutuu näihin talkoisiin osallistumaan, mutta se, mistä olen hyvin tyytyväinen, on se, että emme aivan samalla tasolla kuin monen muun ministeriön hallinnonala. Pidän tätä valintaa koko hallitukselta erittäin, erittäin viisaana, sillä tässä tilanteessa on syytäkin huolehtia siitä, että meidän turvallisuutemme kaikilta osin kyetään ylläpitämään.
Täällä kysyttiin rajasta ja siitä, miten rajalla menee. No, kuten voitte havaita, niin rajatilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta toki me emme huomisesta tiedä, ja sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että meidän Rajavartiolaitoksella on riittävä määrä välineistöä, riittävä määrä henkilöstöä, riittävä määrä teknologiaa, ja sen lisäksi he tarvitsevat myös toimivaltuuksia. Niitä on päivitettävä koko ajan tähän tilanteeseen sopivaksi, ja meillä on lähtenyt lausuntokierrokselle muun muassa Rajavartiolaitoksen varautumislainsäädäntö, jossa nimenomaisesti siinäkin haetaan heille lisää toimivaltuuksia. Panostukset rajaturvallisuuteen kaikilta osin ovat tarpeellisia, ovat tänään ja ovat varmasti myös tulevaisuudessa.
Sitten poliisista on kysytty täällä hyvinkin paljon. Aloitan ehkä tästä huumausaineasiasta, joka täällä nousi useammassa puheenvuorossa esiin.
Poliisi tekee tietenkin huumausaineiden torjuntaa kaikin mahdollisin keinoin, mitä poliisille kuuluu. Se on tietysti selvää, ja oikeastaan tässä edustaja Kontula varsin hyvin totesi — ja olemme täysin samaa mieltä siitä — että kun huumausaineongelma tulee poliisin syliin, niin me olemme silloin ihan valtavasti myöhässä. Pitäisi päästä siihen, että ensinnäkin tässä maassa täytyisi asenteet huumausaineita kohtaan palauttaa takaisin sinne kielteiseen suuntaan, täysin kielteiseen, [Petri Honkonen: Hyvä!] eikä niin, että me täällä jopa eduskunnassa asti höpisemme huumausaineiden laillistamisesta. Tämä on nyt tietenkin ihan ensimmäinen asia, mitä pitäisi tässä yhteydessä tehdä.
No, sitten on tietysti tukku muita toimia, mutta jotenkin ajattelisin itse, että varsinkin kun me puhutaan nuorista ihmisistä, niin eivät he löydy ensimmäiseksi Helsingin kaduilta käyttämässä alfa-PVP-huumetta tai amfetamiinia, vaan siinä on tapahtunut paljon asioita. Itse ajattelisin, että näihin pitäisi päästä paljon, paljon aikaisemmin käsiksi, eikä niin, että meillä poliisi on sitten se ensimmäinen viranomainen, joka heitä kohtaa. [Eduskunnasta: Täysin samaa mieltä!] Tämä tietysti vaatii hyvinkin poikkihallinnollista yhteistyötä, mutta sen voin teille taata ja vakuuttaa, että poliisi ja muut viranomaiset yhdessä tekevät kaiken sen, mitä vain voivat, ja pyrkivät muun muassa siihen, että näitä aineita saadaan kaduilta pois. Se on tietysti äärimmäisen tärkeää, mutta niin kauan kuin on kysyntää, on myös tarjontaa, ja se tässäkin asiassa valitettavasti toimii. Mutta ehkä olette huomanneet, että poliisi ja Tulli ovat toimineet erittäin tehokkaasti takavarikoimalla huumausaineita tänä vuonna varsin ennätyksellisiä määriä. Mitä sitten tulee tähän alfa-PVP:hen, niin totean sen, mikä täällä jo itse asiassa sanottiin, että se on vain yksi vaarallisista huumausaineista. Amfetamiini on meillä edelleen käytetyin aine, pois lukien pääkaupunkiseutu, jossa kokaiini löytyy jätevesitutkimuksista ykkösenä.
Sitten maahanmuuttokysymyksistä kysyttiin muun muassa sitä, minkälaisia EU-toimia on tulossa. No, ensinnäkin me tehdään tietysti kansallisesti hallitusohjelman mukaisesti hyvinkin tiukentavaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on enemmän kuin tarpeen tässä maassa, jossa tällaista tiukentavaa politiikkaa ei ole pitkään aikaan tehty. Tähän samaan porukkaan on tullut myöskin EU ja suurin osa EU-maista. Nythän viime viikolla sisäministerit hyväksyivät omassa neuvostossaan kolme lainsäädäntöaloitetta. Yksi näistä on turvalliset kolmannet maat, toinen on turvalliset alkuperämaat ja kolmas on paluuasetus, jotka sieltä hyväksyttiin. Näiden tarkoitus on nimenomaisesti se, että turvapaikkapaktin lisäksi — joka siis on tämmöinen yhteinen hallintajärjestelmä — olisi yhteiset säännöt, ja nyt nämä hyväksytyt mahdollistavat nopeammat maasta poistamiset, ne mahdollistavat turvapaikkaprosessit kolmannessa maassa, ne mahdollistavat paluukeskukset kolmansiin maihin. Näin ollen voidaan sanoa, että kyllä pikemminkin suunta on samanlainen kuin Suomen hallituksella. Ilolla olen kyllä huomannut sen, että jos 2,5 vuotta sitten, 2023, kun hallituksemme aloitti, saatoimme olla vähän etupellossa EU-maidenkin joukossa, tällä hetkellä olemme kyllä kaikki menossa samaan suuntaan. Euroopan unionista on tulossa myöskin tiukentavaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka on sinänsä erinomaisen iloinen asia ja paljon kaivattu asia.
No, sitten vielä yritän tähän saada muutaman asian mahtumaan.
Täällä on kysytty sopimuspalokunnista, ovatko sopimuspalokunnat tärkeitä. Kyllä, kaikki pelastustoimen palvelut ovat aivan keskeisiä sisäisen turvallisuuden palveluita ja viranomaisia, mutta niin ovat myös sopimuspalokunnat. Suomalainen järjestelmä hyvin pitkälti nojaa siihen, että meillä on toimivat sopimuspalokunnat. Nämä asiat ovat tietysti hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kysymyksiä, kun puhutaan näistä sopimuksista. Silloin meidän täytyy myöskin kunnioittaa sitä, että mikäli heillä on olemassa alueellansa sellaisia, vaikkapa pieniä sopimuspalokuntia, jotka eivät pysty tuottamaan sitä palvelua, josta he ovat pelastuslaitoksen kanssa sopineet, niin en minä ainakaan osaa siitä mennä moittimaan, miksi tätä sitten lakkautetaan. Luulen, että tässäkin tietysti pyritään käyttämään rahat mahdollisimman tehokkaasti. Kukaan ei ole sitä mieltä, että meidän pitäisi tästä järjestelmästä luopua, mutta selvää on se, että kaiken rahankäytön varmasti on tällä hetkellä oltava järkevää.
Sitten ihan lyhyesti, arvoisa puhemies, vielä tässä kohtaa näihin koto-asioihin. Minä jaksan hämmästellä sitä, että täällä haluttaisiin jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin, eli että kotoutumista mitattaisiin siihen käytetyllä rahalla eikä niillä tuloksilla. Voin sanoa, että tässä maassa ei ole aiemmin edes mitattu kotoutumista. Nyt sitä mitataan, ja meidän tarkoituksemme on nimenomaisesti muuttaa järjestelmää niin, että siinä keskitytään kielikoulutukseen ja yhteiskunnan järjestelmän ymmärtämiseen ja meidän arvojen ja sääntöjen tuntemiseen ja niiden kunnioittamiseen. Se on se tie, jolla ihminen voi päästä työhön, ja Suomeen kotoudutaan työllä. Ei ole tarkoituskaan, että maahanmuuttajaihmiset ovat koto-palvelun asiakkaina, jossa on kaiken maailman papanoiden keräämistä tulitikkuaskeihin. Tarkoitus on se, että he oppivat suomen kielen, osaavat suomalaisen yhteiskunnan ja sitä kautta työllistyvät eivätkä roiku sosiaaliturvan kanssa vuosikausia. [Perussuomalaisista: Juuri näin!] Tarkoitus on siis juuri se, minkä olisi pitänyt olla aina koto-palveluiden tavoitteena. Mutta niin kuin me tiedämme, aiemmin tätä ei ole mitattu, ei ole katsottu tarpeelliseksi, että he saavat sellaiset eväät, joilla he pääsevät oman elämänsä alkuun ja pystyvät itse hankkimaan oman toimeentulonsa, vaan meillä on lähdetty siitä, että katsotaan, että koto on onnistunut silloin, kun siihen käytetään mahdollisimman paljon rahaa. Näinhän ei todellakaan ole, ja voin todeta, että myöskään tulokset eivät puhu sen puolesta, että kannattaisi edes jatkaa samalla järjestelmällä kuin aiemmin. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitos, ministeri. — Nyt ehdimme vähäksi aikaa siirtyä puhujalistalle. Edustaja Kaunistola, olkaa hyvä.