Arvoisa puhemies! Yksi suuri eriarvoisuuden lähde on se, että meillä on lähes 70 000 sellaista nuorta tai nuorta aikuista, jotka eivät ole koulutuksessa, eivät ole työssä ja ovat huonosti kiinni yhteiskunnassa. Nuorisotutkimusseura teki heille hiljakkoin tähän liittyvän kyselyn, ja heidän suuri viestinsä on: koulutuskynnys matalammaksi, työmahdollisuuksia myös heille. Mutta kävi myös ilmi, että heidän syrjäytymisensä suuria syitä ovat ystävien puute, yksinäisyys, mielenterveydelliset pulmat, syrjintä ja tulevaisuudenuskon puute. Toivoisin, ja esitän, että tälle kohderyhmälle tehtäisiin nopeasti jotakin toimenpiteitä, jotta nämä ihmiset pääsevät kiinni yhteiskuntaan, työhön ja koulutukseen tasavertaisina kansalaisina näin 100 vuotta täyttäneessä Suomessa. 

Kiitos, arvoisa puhemies, ja edustaja Ihalaiselle kiitos arvokkaasta kysymyksestä! Hallitus tekee paljon työtä sen eteen, että voisimme kitkeä nuorten syrjäytymistä, vaikuttaa jo varhaisemmassa vaiheessa ja turvata jokaiselle hyvän alun koulutuspolulla ja elämässä eteenpäin. Yksi näkökulma tässä yksinäisyyteenkin vaikuttamisessa ovat harrastamismahdollisuudet. Eli hallitus on asettanut tavoitteeksi sen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen, ja se vaatii meiltä toimia laajasti yhteiskunnassa, sekä valtion toimia että kuntien. Kolmannen sektorin toimijat — liikuntajärjestöt, seurat ja kulttuuritoimijat — ovat erittäin keskeisessä roolissa, ja perheet otetaan tietysti tähän työhön mukaan. Ponnistelemme muun muassa tehostamalla tilankäyttöä, saadaan matalalla kynnyksellä harrastustoimintaa koulujen iltapäiviin, tuetaan seuroja siinä, että harrastamisen kustannuksia voitaisiin tulevaisuudessa alentaa, ja tuodaan erilaisilla toimilla niitä mahdollisuuksia jokaisen lapsen ja nuoren ulottuville.