Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukainen terapiatakuu mahdollistaa lasten ja alle 23-vuotiaiden pääsyn perusterveydenhuoltoon kuuluvaan lyhytpsykoterapiaan tai psykososiaalisen hoidon piiriin 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu.
Kehityspsykologi, professori Riikka Korja Turun yliopistosta on lausunnossaan todennut, että lapset ja nuoret tarvitsevat ensisijaisesti kuulemista ja kohtaamista, aikuista, joka on kiinnostunut juuri heistä. Vanhempien vastuuta kasvatustehtävässä tulee myös korostaa. Vanhempien tulisi olla juuri ne aikuiset, joille lapsi voi puhua ja purkaa tuntojaan niin hyvässä kuin pahassa. Vanhemmat voivat sanoittaa nuorelle vastoinkäymisiin liittyviä tunteita ja tukea lasta ja nuorta selviytymään elämän tuomista haasteista. Elämä ei ole aina kivaa. Se on joskus myös epäreilua, eikä aina voi onnistua kaikessa, mutta siitäkin selvitään.
Lasten kasvatuksessa onkin tärkeää tuottaa myös pettymyksiä. Esimerkiksi pienessä kilpailussa koettu häviäminen opettaa lasta hyväksymään sen, että joku voittaa ja joku jää viimeiseksi — sillä kertaa. Häviämään oppiminen vahvistaa itsetuntoa ja kasvattaa sisua, sitä tässä maailmassa tarvitaan. Kuunteleva tai läsnä oleva aikuinen voi olla päiväkodin aikuinen, koulussa opettaja tai kuka tahansa välittävä aikuinen vaikkapa harrastustoiminnassa. Tänä päivänä lapsia suojellaan liikaa kaikenlaisilta pettymyksiltä, jolloin he eivät opi sitä, että nekin kuuluvat elämään. Vanhempien tehtävä on tukea, lohduttaa ja kannustaa.
Lasten ja nuorten normaaliin kehitykseen kuuluu psyykkistä oireilua reaktiona erilaisiin elämänmuutoksiin ja tilanteisiin, eikä läheskään aina ole kysymys mielenterveyden järkkymisestä. Siksi jokainen lapsi ja nuori ja hänen perheensä tarvitsee tietoa ja tukea siitä, että kehitys etenee täysin normaalilla, toivotulla tavalla.
Nykypäivän digimaailmassa voi nuorten nerokkuus käyttää sosiaalisen median sovellutuksia yllättää vanhemmat. Moni huoltaja ei edes tiedä, missä sovelluksissa hänen lapsensa on ja mitä kaikkea hänen lapsensa tekee vaikkapa TikTokissa, Snapchatissa tai Telegram-sovelluksessa. Sosiaalisessa mediassa nuorten kommunikointi on joskus hyvin raadollista ja loukkaavaa. Siellä on haukkumista, nimittelyä, uhkailua ja luvatta laitettuja toisen oppilaan kuvia ja niin edelleen. Nämä ovat omiaan lisäämään nuorten ahdistusta.
Jokaisella lapsella ja nuorella ja hänen perheellään on oikeus ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon. Terapiatakuun tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon sekä tuen saatavuutta nopeasti. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Pekonen poissa. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.