Arvoisa herra puhemies! Tämä hetki on yksi tämän hallituskauden ja oman ensimmäisen kansanedustajakauteni mieluisimpia hetkiä, nimittäin kudoslain muutos on ollut odotettu muutos jo vuosien, vuosien ja vuosien ajan.
Tässähän on kyse siitä, että henkilölle, potilaalle, joka tarvitsisi kroonisen munuaisen vajaatoiminnan vuoksi parhaan hoidon eli tarvitsisi munuaissiirrännäisen ja mielellään elävältä luovuttajalta, se mahdollistetaan tämän lakimuutoksen myötä. Suomessahan tähän asti, toisin kuin muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa, on ollut rajoite, että elävä henkilö voi luovuttaa munuaisensa toisen henkilön hyväksi vain, jos hän on lähisukulainen tai asuu samassa osoitteessa.
Tein vuonna 2016 tästä lakialoitteen ja haluaisinkin tässä vaiheessa kiittää kaikkia niitä 116:ta kansanedustajaa, jotka allekirjoittivat aloitteen kudoslain muutoksesta. Sen jälkeen tänä kahden ja puolen vuoden aikana on tehty paljon työtä. Eduskunnassa toimii munuais-, maksa- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmä, joka kokoaa paljon asiantuntijoita, toimivia elinsiirtolääkäreitä, edustajia potilasjärjestöistä ympäri Suomea, ja siellä ja sen ryhmän puitteissa on myös tehty paljon työtä, pyritty saamaan lakimuutos jo paljon aikaisemmin voimaan. On oltu yhteydessä ministeriöön, ja sen jälkeen kun saatiin nämä 116 allekirjoitusta, niin se tietysti tarkoitti sitä, että esitys etenee, mutta niin kuin kaikki tiedämme, kaikki kädet myös ministeriössä ovat olleet sosiaali- ja terveys- eli sote-uudistuksen rajoittamina tai kiinni niissä asioissa, ja näyttikin hyvin pitkälti siltä, että tämä lakiesitys uppoaa soten jalkoihin.
Kansainvälisesti ja median puolelta toimivat lääkärit ovat myös yrittäneet vauhdittaa lakiesityksen voimaantuloa, ja vihdoin viimein tämän vuoden alkupuolella hallitus toikin tämän esityksensä, ja se piti käsitellä kiireisenä sillä tavalla, että esityksen piti olla voimassa jo 1.8. Niin kuin tiedämme, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa me olemme olleet työllistettyinä sote-mietintöjen vuoksi, ja sen takia asia viivästyi ja viivästyi, mutta onneksi se on nyt vihdoin meidän käsissämme.
Suomessahan odottaa tälläkin hetkellä noin 450 ihmistä pääsyä munuaisensiirtoon. Viime vuonna uuden munuaisen sai 240 ihmistä, ja vuosittain noin 250 ihmistä, molemmin puolin sitä lukua, on saanut munuaisen. Mutta siirrettävistä elimistä on jatkuva pula, ja kaiken lisäksi tilastot kertovat, että siirtojen tarve kasvaa, sillä dialyysipotilaiden määrä lisääntyy ja odotusajat siirtoon ovat jo nyt selvästi pidentyneet. Elävältä luovuttajalta tehtyjen munuaisensiirtojen määrän lisääminen on tehokkain tapa lisätä munuaissiirtojen määrää.
Se, mikä on merkittävää, on, että Suomessa eläviltä luovuttajilta tehtyjen munuaissiirtojen määrä on ollut selkeästi Pohjoismaiden pienin. Siinä missä esimerkiksi Islannissa 100 prosenttia munuaisensiirroista tehdään eläviltä luovuttajilta, Tanskassakin 41 prosenttia, Ruotsissa 32 prosenttia ja Norjassakin 20 prosenttia munuaisensiirroista tehdään eläviltä luovuttajilta, Suomessa vastaava prosentti on ollut vain 8. Meillä on tärkeä tietolähde, munuaisrekisteri, joka kirjaa ylös näitä tapahtumia, ja sieltä tämä karu tieto on löydettävissä.
Elinsiirto elävältä luovuttajalta on paras hoitokeino. Munuaissiirtoa tarvitseva saa elävältä luovuttajalta tutkitusti terveen munuaisen, ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana. Silloin vältytään pitkältä ja epävarmalta odotusajalta, siirre alkaa toimia yleensä välittömästi, ja sen ennuste on parempi.
Elinsiirto elävältä luovuttajalta on paitsi paras hoitokeino myös yhteiskunnan varoja merkittävästi säästävä hoitomuoto. Esimerkiksi munuaissiirrot ovat säästäneet yhteiskunnan varoja jo yli miljardi euroa dialyysikustannuksiin verrattuna.
Suomessahan on tehty elinsiirtoja kaiken kaikkiaan yli 10 000 kappaletta. Ne alkoivat munuaisensiirroista vuonna 1964, ja pisimpään elävältä luovuttajalta saatu munuainen on toiminut jo 49 vuotta. Tämän yhden potilaan osalta säästöjä yhteiskunnalle on tullut lähes 2 miljoonaa euroa. Vuoden jälkeenhän siirrännäismunuaisen saaneen potilaan hoito on 40 000 euroa edullisempi, eli munuaisensiirto säästää 40 000 euroa vuodessa verrattuna dialyysihoitoihin.
Lakimuutos mahdollistaa myös pohjoismaisen yhteistyön elävien luovuttajien osalta ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia myös sellaisille potilaille, joille on vaikea löytää sopivaa siirrettä muulla keinoin. Nyt yhä useammalle voidaan myös tehdä munuaisensiirto jo ennen dialyysihoidon aloitusta.
Tämä lakialoite, johon 116 kansanedustajaa antoi tukensa ja allekirjoituksensa, sisältyy hallitukseen nyt tuotuun esitykseen. Mutta sen lisäksi hallitus on kirjannut esitykseen myös joitakin luovuttajalle tehtäviä tutkimuksia tai niihin liittyviä perusselvityksiä ja säädöksiä, ja lisäksi elinluovutusrekisteriin tehdään joitakin tarkennuksia.
Sen lisäksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö oli yksimielinen, sinne ehdotetaan yhtä lausumaa. Tämä lausuma koskee nimenomaan sitä, että tarvittaisiin kuitenkin kokonaisuudistus, nimenomaan ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain kokonaisuudistus. Tässä nimenomaan alalla toimivat asiantuntijat, erikoislääkärit, [Puhemies koputtaa] ovat painottaneet sitä, että olisi tärkeää erottaa elinluovutuksia ja elinsiirtoja koskevat säädökset ja lainsäädäntö kudoksia ja soluja koskevasta lainsäädännöstä.
Tämä tässä vaiheessa, mutta suuret kiitokset kaikille lakialoitetta kannattaneille, iso kiitos toimijoille, jotka toimivat munuaissiirtojen parissa, asiantuntijoille ja erikoislääkäreille, iso kiitos potilasjärjestöille ja ennen muuta tietysti kaikille heille, [Puhemies koputtaa] jotka ovat luovuttaneet ja haluavat luovuttaa munuaisensa toisten käyttöön.