Arvoisa puhemies! Esittelen tässä valiokunnan kannan tähän. Kyseessähän on kansanedustajien lakialoite, joka koskee tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin suunnattua lisävähennystä. Tässä on taustalla tosiaan hyvin pitkälti hallituksen esitysluonnos, jota valmisteltiin valtiovarainministeriössä ja joka sitten ei kuitenkaan tänne eduskuntaan asti edennyt.
Tämän esityksen sisältö on pääosin sellainen, että tämä ylimääräinen lisävähennys sisältäisi yleisen osan, joka siis olisi enimmäismäärältään 500 000 ja jonka alaraja olisi 5 000 euroa, ja tässä olisi osana myös tällainen ylimääräinen lisävähennys, jossa sitten nimenomaan tämä vähennyksen määrä perustuisi siihen, kuinka paljon tutkimus- ja kehittämistoiminta lisääntyy. Myös tämän ylimääräisen osuuden enimmäismäärä olisi 500 000, mutta alarajaa sillä ei olisi. Ja tarkoitus on, että tämä lakiesitys tulisi voimaan jo ensi vuoden alussa.
Samalla tässä lakiesityksessä on mukana myös kuntien yhteisöveron jako-osuuksien muutokset, minkä seurauksena tässä tehtäisiin tämä verotulojen muutosten kompensointi kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla, ja sitä kautta tämä lakialoite tekisi hyödyttömäksi sitten myös hallituksen aiemman esityksen näistä jako-osuuksien muutoksista. Eli tässä yhteydessä asialistan seuraava pykälä, joka koskee verontilityslakia, jäisi sitten hylättäväksi tässä eduskunnan istunnossa — eli tässä on selitys: tämä lakialoite sisältää jo tämän yhteisöveron jako-osuuden muutoksen kaiken kaikkiaan.
Asiantuntijakuulemisissa pidettiin yleisesti ottaen tätä aloitetta oikein hyvänä mutta esitettiin joitain kriittisiä huomioita. Nämä kriittiset huomiot liittyivät muun muassa kysymykseen siitä, kohdistuuko tätä kautta tuleva verovähennys nimenomaan uuteen toimintaan vai onko se sitten apu vain sille tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, joka tapahtuisi joka tapauksessa huolimatta tästä vähennysmahdollisuudesta.
Osa piti hyvin tärkeänä tätä elementtiä, joka on tämä ylimääräinen lisävähennys, joka perustuu siis siihen, että tutkimus- ja kehittämistoiminta nimenomaan lisääntyy edellisvuosista. Osa taas piti tätä yleistä elementtiä hyvin tärkeänä, koska myös yleisesti on tärkeää koko ajan panostaa tutkimus- ja kehittämistehtäviin.
Kaiken kaikkiaan hallinnollista keveyttä kehuttiin asiantuntijakuulemisessa. Tämä ei edellytä mitään hankesuunnitelmia eikä muita, ja siksi se on hallinnollisesti kevyt. Ja myöskin viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset antavat vahvaa näyttöä siitä, että tämänkaltaiset kannustuselementit ovat toimivia, mikä myöskin mainittiin asiantuntijakuulemisessa hyvänä puolena tässä esityksessä.
Kaiken kaikkiaan eräänä ongelmana nähtiin se, että tämä osuus, joka kannustaa nimenomaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen, saattaa mahdollisesti antaa aihetta tietynlaiseen verosuunnitteluun, jossa jaksotetaan menoja eri vuosille. Sitä pidettiin jonkin verran kriittisenä elementtinä tässä.
Puhemies! Se huomattakoon, että sekä Verohallinto että valtiovarainministeriö pitivät tätä esitystä hyvinkin nopealla tahdilla tulevana ja esittivät sitä, että tätä voimaantuloa lykättäisiin vuodella, mutta toisaalta suuri osa asiantuntijoista piti hyvin tärkeänä, että tämä tulisi voimaan nyt heti, jotta sitten mahdollisimman nopeasti tämä voisi vaikuttaa siihen, että näitä tutkimus- ja kehittämistoimintoja lisätään. Ja myös valiokunta osaltaan näkee, että on syytä saattaa tämä voimaan tulevaksi jo ensi vuoden alussa.
Eli valiokunta pitää tärkeänä tätä tavoitetta kannustaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Valiokunta niin ikään pitää tavoitteena tätä Suomen yleistä tavoitetta siitä, että tutkimus- ja kehittämismenot nostettaisiin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, ja nähdään, että tämä aloite, tämä esitys, on osa tätä isoa, tärkeää tavoitetta.
On tietenkin poikkeuksellista, että näinkin iso asia etenee — ja ylipäätään asia etenee — kansanedustajien aloitteen myötä, mutta tässä tapauksessa valiokunnassakin toteamme, että tämä on kuitenkin hyvin pitkälle se hallituksen esitys, johon on tehty kovinkin syvälle menevä valmistelu. Siinä ovat olleet mukana perustelut ja kaikki, ja ne perustelut ovat sitten niin ikään tässä lakialoitteessa mukana. Eli tämä on hyvin pitkälle sama esitys laki-aloitteen kautta kuin oli jo tämä viimeistelty hallituksen esitys.
Eli tällä tavalla valiokunta suhtautuu, puhemies, tähän hyvin myönteisesti ja esittää sitten, että jo ensi vuoden alusta tämä lisävähennys saatettaisiin voimaan. Olemme kuitenkin huomioineet tämän kritiikin, joka tulee aikatauluun liittyen, ja toteamme kaiken kaikkiaan, että tätä on tärkeää seurata ja samoin on tärkeää, että ohjeistusta tähän sitten tulee, koska tämä voi olla aluksi kovinkin tulkinnanvaraista, eli Verohallinnon ohjeet tulevat olemaan hyvin tärkeitä. Ja tietenkin yleisesti ottaen toteamme, että on syytä seurata sitten tämän vaikutuksia ja tarvittaessa voitava myös tehdä muutoksia, mutta toisaalta korostamme myös sitä, että on tärkeää, että on ennakoitavuutta ja sitä kautta sitten muutoksia tapahtuu vain, jos ne ovat välttämättömiä. — Kiitoksia.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Hyrkkö.