Arvoisa puhemies! Pahoittelut pienestä myöhästymisestä. Olin puolustusministerikokouksessa. — Käsittelyssämme on nyt järjestyksessään kolmas ja Nato-ajan ensimmäinen valtioneuvoston puolustusselonteko. Selonteon tarkoituksena on varmistaa, että Suomi on turvassa ja että puolustuksemme vastaa toimintaympäristön vaatimuksiin myös pidemmällä aikavälillä. Edessämme on vahvan varautumisen aikakausi. Vahvistamme Suomen puolustusta entisestään laaja-alaisesti. Tämä kiteytyy neljään pilariin: kansallinen puolustuskyky, Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö sekä kokonaismaanpuolustus. 

Ensimmäinen pilari on Suomen oma puolustus. Se on ja pysyy kaiken perustana. Valtion tärkein tehtävä on pitää suomalaiset turvassa. Vahvistamme Suomen kansallista puolustusta ja huoltovarmuutta, uudistamme maapuolustuksen vieden samalla loppuun Ilma- ja Merivoimien hankkeet. Vaalimme suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää ja kehitämme sitä entistä paremmaksi. Korkea maanpuolustustahto ja laaja, koulutettu reservi säilyvät puolustuksemme perustana.  

Toinen pilari on Naton pelote ja puolustus. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomea turvaavaa pelotetta. Se pienentää sodan uhkaa. Naton jäsenenä Suomen puolustuksen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinpelote. Suomi on myös sitoutunut tukemaan liittolaisiaan. Natossa edistämme liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistamista sekä Nato-maiden kansallisten puolustusten ylös nostamista.  

Kolmas pilari on puolustusyhteistyö. Teemme puolustusyhteistyötä liittolaistemme kanssa ilman ennakkorajoitteita. Syvennämme kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä ja hyödynnämme näiden tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Pohjoismaat ovat keskiössä. Puolustusyhteistyön eri järjestelyt täydentävät toisiaan.  

Neljäs pilari on kokonaismaanpuolustus. Vahvistamme kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti Suomen puolustus nojaa yhteiskunnan vahvaan tukeen. Valtiollisen vihollisen uhka on tärkein peruste varautumiselle kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.  

Arvoisa puhemies! Puolustusselonteon erottaa muista selonteoista ja strategioista sen pitkä aikajänne, joka on välttämättömyys puolustuksen kehittämisessä. Esimerkiksi nyt tehtävät investointipäätökset, kuten asejärjestelmien hankinnat, vaikuttavat vuosikymmeniä. Tämän vuoksi puolustusselonteon linjaukset ulottuvat 2030-luvulle.  

Viime viikkoina koettu ja edelleen jatkuva kansainvälisen turvallisuuspolitiikan turbulenssi osoittaa, että pitkän aikajänteen ohella tarvitsemme myös nopeaa reagointia ja lyhyemmän aikajänteen toimia. Onko selonteko ehtinyt jo vanhentua? Ei ole. Päinvastoin kaikki selonteon politiikkalinjaukset ja kehittämistoimet, joita tähän olemme huolellisesti tuoneet, ovat juuri niitä asioita, joita meidän täytyy tehdä tässä tilanteessa entistäkin painokkaammin ja entistäkin nopeammin. 

Arvoisa puhemies! Selonteko on laaja kokonaisuus. Nostan esittelypuheenvuorossani nyt esille kolme keskeistä kokonaisuutta: toimintaympäristön kehitys, puolustuksen kehittäminen ja puolustuksen resursointi. 

Toimintaympäristön kehitys: Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Se näkyy Suomen lähialueilla esimerkiksi laaja-alaisena vaikuttamisena. Selonteossa toteamme, että nopeaa kehitystä parempaan ei ole odotettavissa, vaikka aktiiviset sotatoimet Ukrainassa päättyisivätkin. Venäjä palauttaa ja kehittää sotilaallista suorituskykyään Suomen lähialueilla ottaen huomioon sotatilanteen kehityksen Ukrainassa. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin, ensisijaisesti kansallisin voimavaroin, osana Natoa. Tästä johtopäätöksenä on, että toimintaympäristön kehitys asettaa erityisen kovat ja kasvavat vaatimukset puolustukselle.  

Puolustuksen kehittämisen näkymät:  

Selonteossa linjaamme Suomen uuden puolustusratkaisun: asevelvollisuuteen perustuva vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Vahva oma puolustuskyky on jatkossakin kaiken ydin ja perusta. Siitä emme tingi. Samalla Suomen puolustus on erottamaton osa liittokunnan yhteistä puolustusta. Puolustamme liittolaisiamme, ja voimme luottaa liittolaistemme tukeen. Selontekokaudella puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen sekä meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto. Kolmas painopiste on Suomen puolustuksen Nato-integraatio, jota jatkamme tavoitteellisesti tulevat vuodet, esimerkiksi kehittämällä kansallista lainsäädäntöämme ja lisäämällä henkilöstöämme Naton rakenteissa.  

Maapuolustuksen merkitys koko puolustusjärjestelmälle on kriittinen. Maapuolustuksen uudistamiseen liittyvät materiaalihankinnat ja niiden seurannaisvaikutukset edellyttävät merkittävää taloudellista panosta ja pitkäaikaista sitoutumista 2020-luvun lopulta alkaen. Maapuolustuksen uudistamisella turvataan Maavoimien taistelukyky koko valtakunnan alueella.  

Keskeinen selonteossa käsitelty työlinja on edellytysten luominen liittolaisjoukkojen keskittämiselle ja ylläpidolle Suomessa ja alueellisesti. Näillä järjestelyillä mahdollistetaan avun saanti tarpeen vaatiessa. Tämä edellyttää kokonaismaanpuolustuksen kasvavaa tukea, joka valmistellaan jo normaalioloissa. Konkreettisia asioita, jotka edellyttävät tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä, ovat sotilaallinen liikkuvuus, logistiikka, isäntämaatuki sekä ennakkovarastointi ja sen edellyttämä infrastruktuuri. Naton yhteisen puolustuksen ohella Suomen puolustuskykyä tukevat Euroopan unionin jäsenyys ja kansainvälinen puolustusyhteistyö. Suomi tukee EU:n työkalujen hyödyntämistä laaja-alaisesti unionin ja sen jäsenmaiden puolustuskyvyn sekä puolustusteollisen ja ‑teknologisen pohjan vahvistamiseksi. Vahva ja toimintakykyinen Euroopan unioni on erityisen keskeistä Suomen puolustukselle. Suomi tekee puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa ilman ennakkorajoitteita. Puolustusyhteistyön eri järjestelyt täydentävät toisiaan. Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö tukee monin tavoin Suomen puolustuskykyä ja Naton pelotetta ja puolustusta. Suomen omaa puolustuskykyä sekä Naton pelotetta ja puolustusta on tulevina vuosina vahvistettava edelleen uhkiin vastaamiseksi.  

Puolustuksen resursointi: 

Puolustusmenot on mitoitettava ylivaalikautisesti vähintään Naton yhteisesti määrittämälle tavoitetasolle. Kyse ei ole vain Naton meille asettamien tavoitteiden täyttämisestä, vaan myös Puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa tunnistetuista kansallisista tarpeista sekä vastaamisesta jatkuvasti heikentyvään turvallisuusympäristöön. Naton yhteisen puolustuksen vastuut, kustannukset ja hyödyt jakautuvat kaikkien liittolaisten kesken. Siksi Nato-jäsenyys tuo lisäresurssitarpeita myös meille. On kuitenkin syytä muistaa, että yhtenä Naton ulkorajavaltioista erityisesti Suomi hyötyy siitä, että Naton pelote ja puolustus on toimiva ja vastaa uhkaympäristöön. Sotilaallisessa konfliktissa Suomi olisi tuen vastaanottajamaa, jota muut liittolaiset vahvistavat. 

On selvää, että yhtälö on haasteellinen. Toimintaympäristön asettamat vaatimukset puolustukselle, omalle puolustuskyvylle, liittolaisvelvoitteiden täyttämiselle ja myös Ukrainan tukemiselle — nämä kaikki kasvavat samaan aikaan kun julkisen talouden näkymät säilyvät haastavina. Puolustuskyvystä on kuitenkin pidettävä huolta myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Nato-jäsenyydellä on myös muita kuin suoraan puolustukseen liittyviä hyötyjä. Turvallisuudella on vahva linkki talouteen. Vahvan puolustuskyvyn omaava, Naton turvatakuun piirissä oleva maa on vakaa toimintaympäristö ulkomaisille investoinneille, mikä osaltaan parantaa julkisen talouden näkymiä.  

Haluan lopuksi vielä painottaa puolustusselonteon pitkää aikajännettä, joka ylittää kuluvan vaalikauden ulottuen 2030-luvulle. Pidän erittäin tärkeänä, että puolustusselonteon laadinnassa tehtiin tiivistä yhteistyötä parlamentaarisen seurantaryhmän kanssa koko valmisteluprosessin ajan. Yhteisen näkemyksen hakeminen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä kysymyksissä on suomalainen erityispiirre ja suuri vahvuus. On ensiarvoisen tärkeää, että puolustuksemme kehittämiselle on laaja-alainen poliittinen tuki yli vaalikausien. Vain näin voidaan taata Suomen ja suomalaisten turvallisuus yhä haastavammassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä.  

Arvoisa herra puhemies! Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei Suomen turvallisuus ole itsestäänselvyys. Autoritääriset valtiot ovat kasvaneet merkittäviksi uhkatekijöiksi kansainvälisessä ympäristössä. Eräiden valtioiden pyrkimys maailmanjärjestyksen systeemiseen muutokseen on vakava haaste kaikille demokratioille, erityisesti kun tätä muutosta ollaan ajamassa ja edistämässä väkivaltaa käyttämällä. Suomen on huomioitava tämä tilanne ja varauduttava tulevaan päättäväisesti. 

Nato-jäsenyys on yksi iso osa puolustuksemme kokonaisuudessa, mutta se ei yksin riitä. F-35-hävittäjien hankinta, Laivue 2020 ‑hanke, Maavoimien uudistaminen sekä Puolustusvoimien jatkuva kehittäminen, resurssien turvaaminen ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa vahvistavat asemaamme entisestään. 

Suomen on jatkettava vahvaa panostusta omaan puolustukseen, ja tässä olemme tehneet oikeita valintoja hyvässä parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä. Tämä työ on osa sitoutumistamme Naton artikla 3:n velvoitteisiin, jotka edellyttävät jäsenmaita kehittämään omaa puolustuskykyään. Kyse ei ole vain suosituksesta vaan liittolaisuuden peruslähtökohdasta. Suomen on huolehdittava omasta pelotteestaan ja kyvystään puolustautua kaikissa tilanteissa. Vahva oma puolustus on kaiken perusta. 

Arvoisa puhemies! Puolustusselonteossa on tehty tärkeitä linjauksia, ja on hyvä, että suomalaisilla on sekä mahdollisuus että halu osallistua maanpuolustukseen. Koko yhteiskunnan valmius on keskeinen osa turvallisuuttamme. Maanpuolustusta on kehitettävä niin, että jokainen voi osallistua kykyjensä mukaan, ja maanpuolustustahtoa on vaalittava yhdessä. Samalla Puolustusvoimien materiaalihankintoja ja toimintaa on vahvistettava pitkäjänteisesti, jotta Suomi pystyy vastaamaan muuttuviin uhkiin. 

Turvallisuusuhka ei poistu, vaikka Ukrainan tilanne muuttuisikin. Venäjä ei ole muuttunut, emmekä voi odottaa turvallisuusympäristön vakaantuvan. Siksi puolustuksemme vahvistaminen on välttämätöntä. Suomen maantieteellinen sijainti, pitkä raja Venäjän kanssa ja arktinen asema tekevät meistä myös erityisen Naton sisällä. Meidän on näytettävä esimerkkiä liittolaisillemme puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Suomi ei kuluta turvallisuutta, me vahvistamme sitä. Venäjän sotatoimista Ukrainassa on opittava ja analysoitava sodan kehittymistä sekä uusia toimintatapoja. Nämä opit on sovellettava omaan puolustusjärjestelmäämme. 

Viime kuukausina on keskusteltu Ottawan sopimuksesta. Venäjän hyökkäyssota on osoittanut, että perinteiset keinot, kuten jalkaväkimiinat, ovat tehokas keino puolustuksessa. On tärkeää, että asia arvioidaan nyt huolellisesti Suomessa. Kokoomuksella on puoluekokouskanta vuodelta 2014, jonka mukaan jalkaväkimiinat tulisi ottaa takaisin käyttöön. [Timo Heinonen: Oikein!] 

Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuustilanne on siis vakavampi kuin vuosikymmeniin. Puolustuksemme ja tulevaisuutemme ovat meidän käsissämme, eikä niistä päätä kukaan muu puolestamme. Euroopan on otettava suurempi vastuu. Tämä tarkoittaa suurempia maiden omia sekä yhteisiä panostuksia puolustukseen, vahvempaa teollista yhteistyötä ja parempaa kykyä toimia yhdessä kriisitilanteissa. 

Kansainvälinen yhteistyö on osa puolustuksen arkea, ja Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n, Naton, JEFin, Nordefcon ja NB8:n toimintaan. Olemme mukana yhteisissä harjoituksissa ja operaatioissa niin Suomessa kuin muualla. Toimintamme liittoumassa ja liittolaisten kanssa on oltava sujuvaa ja tehokasta, jotta voimme tarvittaessa toimia nopeasti ja vaikuttavasti. Euroopan on oltava valmis puolustamaan itseään ja arvojaan nyt ja tulevaisuudessa. 

Arvoisa puhemies! Suomen puolustuksen eteen olemme tehneet hyviä ja oikeita ratkaisuja. Tätä samaa hyvää työtä on nyt jatkettava. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, eikä se ole asia, joka voidaan poutasäällä jättää hoitamatta — se on perusta demokraattisen yhteiskunnan oikeuksille ja palveluille ja niiden jatkuvuudelle. Siksi meidän on itse huolehdittava puolustuksestamme. Vahva puolustuskyky osoittaa maailmalle, että Suomi on suvereeni valtio, jonka asioita ei voi sanella voimakeinoin. 

Julkisuudessa on esitetty tarvetta kirjoittaa selonteko uudestaan liittyen esimerkiksi Yhdysvaltain suunnalta kuuluviin linjausehdotuksiin. Totean: lukekaa selonteko uudelleen kokonaan ja huolella, se vastaa hyvin myös tähän tilanteeseen, joka tänä päivänä on, myös siihen, että demokratioissa tulee erilaisia hallituksia, kaikissa demokratioissa. Eduskunnalla on nyt vastuu näyttää tietä ja varmistaa, että Suomi on valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet myös puolustuksen saralla. 

Arvoisa puhemies! Suomen historia on täynnä rohkeutta, sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Me emme ole koskaan saaneet mitään ilmaiseksi, eikä historia ole kohdellut meitä silkkihansikkain, mutta juuri siksi olemme selviytyneet — yhtenäisinä, periksi antamatta. Nyt enemmän kuin koskaan tarvitsemme sitä samaa päättäväisyyttä, jolla aiemmat sukupolvet ovat puolustaneet isänmaatamme. Me emme ole tottuneet odottamaan, että joku muu ratkaisee ongelmamme — olemme aina rakentaneet tulevaisuutemme itse. 

Arvoisa puhemies! Suomen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa. Turvallisuustilanne voi heikentyä nopeasti, ja sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Venäjän muodostama turvallisuusuhka on pitkäaikainen. Mahdollinen rauha Ukrainassa ei valitettavasti muuta tätä asemaa. 

Me perussuomalaiset katsomme, että Suomen liittyminen Natoon luo turvaa ja vakautta mutta myös vastuuta. Ensimmäistä kertaa historiassaan Suomi on sotilaallisesti liittoutunut valtio. Tämä asema tarkoittaa, että meidän on huolehdittava puolustuskyvystämme niin kansallisesti kuin osana liittokuntaa. Selonteko linjaa, että Suomella on oltava kyky vastata nopeasti kehittyvään, laajamittaiseen ja pitkäkestoiseen sodankäyntiin sekä kansallisin voimavaroin että osana Natoa. Tämä edellyttää paitsi puolustusbudjetin pitämistä vähintään Naton yhteisesti hyväksymällä tavoitetasolla myös strategisten suorituskykyhankkeiden jatkuvuutta. 

Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko painottaa myös henkilöstöresurssien turvaamista. On välttämätöntä luoda edellytykset sekä asevelvollisten että palkatun henkilöstön osallistumiselle Naton tehtäviin Suomen ulkopuolella. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön osalta tämä voi olla velvoittavaa, mikäli se on tarpeen riittävien henkilöstövoimavarojen ja osaamisen varmistamiseksi. Asevelvollisuuden osalta taas ikäluokkien pieneneminen ja väestön henkisen sekä fyysisen toimintakyvyn eriytyminen edellyttävät palvelukseen määrättävien määrän kasvattamista ja naisten palvelukseen hakeutumisen edistämistä. 

Suomen puolustuksen painopisteenä on tulevaisuudessa Maavoimien liikkuvuuden ja suojan parantaminen. Kaikkiaan yli kymmenen miljardin euron puolustusinvestoinnit jakautuvat pitkälle aikavälille aina ensi vuosikymmenen loppuun saakka. 

Suomen on vahvistettava puolustusyhteistyötään valikoitujen kumppanien kanssa. Pohjoismainen yhteistyö Nordefco-kehyksessä, Britannian johtama JEF-maaryhmä ja kahdenväliset sopimukset tukevat kansallista turvallisuuttamme. Naton 5 artiklan suoja on tärkeä, mutta ennen kuin sitä mahdollisesti sovelletaan, meidän on pystyttävä vastaamaan turvallisuusuhkiin itse ja ennaltaehkäisemään ne. Euroopan unionin puolustusyhteistyön syventäminen on myös yhä tärkeämpää, mutta sen ei tule koskaan korvata Nato-yhteistyötä tai kansallista päätäntävaltaamme puolustusasioissa. EU-rahoituksesta ei voi myöskään aloittaa keskustelua ennen kuin on keskusteltu Euroopan puolustuksen sisällöistä. Suomi on etulinjan maa, ja vaikka kaikkien Nato-maiden puolustuksen vahvistaminen on myös Suomen etujen mukaista, meidän on varmistettava, että hyödymme selkeästi kaikista EU-ratkaisuista. 

Muuttunut toimintaympäristö edellyttää myös kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista. Kotimaisen puolustusteollisuuden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä kriisitilanteessa voimme luottaa vain omiin kykyihimme ja kotimaiseen tuotantoon. 

Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny itsestään — se rakennetaan määrätietoisilla päätöksillä ja vahvalla yhteistyöllä. Vaikka maailmassa myrskyää, meidän on syytä olla luottavaisia. Meidän tehtävämme on varmistaa, että Suomen puolustus on vahva tänään ja vielä entistä vahvempi huomenna. — Kiitos. [Oikealta: Hyvä! Hyvä! — Timo Heinonen: Erinomainen puheenvuoro puheenjohtajalta!] 

Arvoisa herra puhemies! Aika, jota elämme, on turvallisuuspoliittisesti epävakaampi kuin kertaakaan 80 vuoteen. Puolustusselonteko on nyt enemmän kuin ajankohtainen ja pyrkii katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Viime viikkojen tapahtumat korostavat sen tärkeyttä, että tarkastelemme yhdessä oman puolustuksemme tarpeita riippumatta suurvaltapolitiikan voimasuhteiden muutoksista tai Yhdysvaltain sitoutumisesta Eurooppaan. 

Hallituksen tulee arvioida, tuleeko valtioneuvoston selontekoa vallitsevan tilanteen valossa täydentää. Toinen vaihtoehto on, että eduskunta antaa vastauksessaan selontekoon tarpeellisen päivityksen turvallisuusympäristöstämme, joka on voimakkaassa muutoksessa Yhdysvaltain politiikan täyskäännöksen johdosta. 

Suomi liittyi Natoon oman turvallisuutensa takaamiseksi. Kun meistä tuli liittokunnan jäseniä, moni huokaisi helpotuksesta ja korosti, ettemme ole koskaan enää yksin. Emme ole, mutta meidän tulee yhä pitää huolta siitä, että olemme varautuneita kaikkeen ja pärjäämme kaikenlaisissa turvallisuustilanteissa. Myös niiden eurooppalaisten Nato-maiden, jotka eivät ole omasta puolustuksestaan yhtä hyvin huolehtineet, soisi muistavan Augustin Ehrensvärdin sanat: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” 

Meidän tulee rakentaa vahvaa Nato-roolia ja tiivistää yhteistyötä niin kahden‑ kuin monenvälisesti Pohjoismaiden ja Itämeren maiden ja eurooppalaisten Nato-maiden ja Natokumppaneidemme kesken. Samalla Suomen tulee erityisesti pystyä ylläpitämään ja kehittämään suoraa yhteyttämme sotilaallisesti merkittävimmän liittolaisemme Yhdysvaltojen kanssa. 

Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole syntynyt samanlaista puolustuksellista korjausvelkaa kuin monissa muissa Nato-maissa. Olemme huolehtineet kansallisesta puolustuksestamme myös silloin, kun sodan uhka oli kauempana. Silti meilläkin puolustusbudjettiin kohdistuu tulevina vuosina korotuspaineita muun muassa Nato-jäsenyyden tarpeisiin, Puolustusvoimain henkilöstön lisäämiseen, Maavoimien suorituskykyjen sekä asevelvollisuuden kehittämiseen ja terveisiin kasarmeihin. On odotettavissa, että Naton puolustusbudjettitavoite tulee nousemaan nykyisestä. Tähän meidän tulee yhdessä varautua. 

Puolustusmenojen korotuspaineet ovat julkiselle taloudelle valtava haaste, johon meidän tulee parlamentaarisesti etsiä ratkaisut. Suomi on sitoutunut toteuttamaan Natossa yhteisesti sovitut tavoitteet. Samalla tulee voida edellyttää, että myös muut eurooppalaiset liittolaiset pääsevät näihin tavoitteisiin. 

Suomen turvallisuutta takaa myös jäsenyytemme EU:ssa. SDP korostaa selonteon huomiota siitä, että EU:lla on tärkeä rooli eurooppalaisen turvallisuus‑ ja puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan turvallisuuden tuottajana. 

Euroopan tulee kantaa vahvemmin huolta omasta tulevaisuudestaan ja turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. EU-maiden on vihdoin herättävä tähän todellisuuteen. EU:n yhteistä puolustusteollisuutta on saatava ripeästi vahvistettua. Näistä haasteista unionin tulee viimein löytää yhteisymmärrys ja pystyä vastaamaan niihin nopeasti. Vahva ja yhtenäinen EU on meidän kaikkien etu ja turvallisuutemme tae. 

On kulunut kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa. Suomen ja EU:n viesti on yhä edelleen selvä: olemme sitoutuneet jatkamaan Ukrainan taloudellista, poliittista ja sotilaallista tukemista niin pitkään kuin on tarpeen. Ukrainan asia on meidän. 

Kaikki sodat päättyvät joskus. Ukrainan sodan jälkeen Euroopan turvallisuusympäristö säilyy pitkään epävakaana. Rauhan tavoittelu on aina tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että se rakentuu kestävälle pohjalle. Huonosti rakennettu rauha on uuden sodan siemen. Kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa ei voi syntyä ilman Ukrainaa ja Eurooppaa. 

Arvoisa puhemies! SDP haluaa muistuttaa myös eduskunnan tiedonsaantioikeuden merkityksestä. Ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaa on jo pitkään tehty Suomessa yhteistyössä yli hallitus‑ ja oppositiorajan. Pidetään parlamentaarisesta katteesta huolta myös jatkossa. 

Vaikka kovan turvallisuuden merkitys yhteiskunnassa korostuu, on samalla kuitenkin tärkeää muistaa keskinäisen luottamuksemme ja jokaisen mukana pitämisen merkitys arjen ja yhteiskunnan turvallisuudelle. Jokaisen tulee kokea maansa puolustamisen arvoiseksi. Sisäisesti yhtenäinen valtio on vahva myös ulkoisesti. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Suomen järjestyksessään kolmas puolustusselonteko on laadittu muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Toimintaympäristö on entistä epävakaampi ja vaikeasti ennakoitava. 

Venäjä on jatkanut laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa ja ulottanut vihamielistä toimintaa Eurooppaan. Ukrainan rauhanehdot vaikuttavat myös laajemmin meidän turvallisuusympäristöömme ja myös tulevaisuuteemme. Ukrainaan on saatava oikeudenmukainen ja kestävä rauha maan omilla ehdoilla. 

Yhdysvaltain hallinnon linjaukset ovat haastaneet sääntöpohjaisen yhteistyön periaatteita. Jokaisella maalla on oikeus valita oma turvallisuusjärjestyksensä. Maiden alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia tulee kunnioittaa aina.  

Uhkakuvat ovat entistä moninaisempia. Tekoälyn kehitys tulee edelleen mullistamaan turvallisuusympäristöä. Oikean ja luotettavan tiedonvälityksen merkitys korostuu, samoin kuin poliittisten päättäjien vastuu antaa oikeaa tietoa. 

Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko on pääpiirteittäin kattava, ja se linjaa puolustuksen kehittämistä tuleville vuosille. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta Suomen on varauduttava pitkäkestoiseen konfliktiin, huoltovarmuuden turvaamiseen ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistamiseen.  

Muuttuneessa maailmantilanteessa turvallisuutta tulisi käsitellä yhä enemmän kokonaisuutena niin hallinnollisesti kuin myös rahoituksen puolesta, koska ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.  

Nopeasti muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää laaja-alaista varautumista erilaisiin skenaarioihin. Sotilastiedustelun lisäksi siviilitiedustelun riittävät resurssit on turvattava. Julkisuudessakin on käyty keskustelua suojelupoliisin riittävästä rahoituksesta. Supon rahoitus on rinnastettava tärkeäksi osaksi maanpuolustusta.  

Selontekoon olisi ollut perusteltua kirjata tarkemmin siviili- ja sotilaspuolen yhteistyöstä ja EU:n kriisivarautumisen vahvistamisesta presidentti Niinistön hyvän raportin pohjalta.  

Arvoisa puhemies! Huomionarvoista on, että selonteko on laadittu ennen Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikan nopeaa muutosta ja murrosta, joka on parhaillaan käynnissä. Tältä osin selonteko on vanhentunut. Selonteon eduskuntakäsittelyssä on muuttunut tilanne huomioitava ja tarkennettava tarvittaessa Suomen linjaa. Puolustusyhteistyön merkitys erityisesti Itämeren maiden ja Ison-Britannian kanssa tulee korostumaan edelleen. 

Myös yhteisen tilannekuvan jakaminen eri maiden parlamentaarikkojen kesken on tärkeää. Valiokuntien tapaamisille tulisikin saada lisää mahdollisuuksia.  

Yhteisen tilannekuvan jakaminen on tärkeää myös silmällä pitäen tulevia Naton budjettitarpeita. Puolustusbudjettien nostaminen on esillä muissakin jäsenmaissa kuin vain Suomessa. Maiden on varauduttava puolustusbudjetissa Naton kahden prosentin vaatimustason nostamiseen liittokunnan kokoontuessa tänä vuonna huippukokoukseensa. Alisuorittajiin ei tässä maailmantilanteessa ole kerta kaikkiaan varaa.  

Arvoisa puhemies! Kehittyvä yleinen asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat maamme puolustuksen perusta. Suomi on pitänyt kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisen periaatteesta.  

Olemme sotilaallisesti liittoutunut maa, jolla on vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan yhteistä puolustusta: maalla, merellä ja ilmassa. Puolustusta on kehitettävä johdonmukaisesti ja ylivaalikautisesti. Ilma- ja Merivoimien hankintojen jälkeen on Maavoimien kehittämisen vuoro.  

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, sotilaallinen maanpuolustus ja kokonaismaanpuolustus perustuvat koko yhteiskunnan kykyyn ja tahtoon toimia yhdessä. Valtiontalouden tiukkojen raamien tuomat leikkauspäätökset eivät saa olla sellaisia, että ne vaarantavat kansallista eheyttä ja ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden tunnetta. Yhdessä pidämme Suomen hyvässä turvassa. [Antti Kaikkonen: Hyvä analyysi tilanteesta!] 

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston puolustusselonteko julkaistiin hieman yli kaksi kuukautta sitten. Tuon reilun kahden kuukauden ja ehkä ennen kaikkea viimeisen reilun kahden viikon aikana on koettu ulko- ja turvallisuuspoliittinen järistys. Yhdysvaltoja johtaa presidentti, joka toistelee Kremlin propagandaa, kiristää Ukrainaa ja on hypännyt YK:n äänestyksissä Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa samaan leiriin. Tämä on se maailma, jossa nyt elämme. Mitä kaikkea se tarkoittaakaan Ukrainalle ja Yhdysvaltojen sitoutumiselle Euroopan puolustukseen ja Natoon, on vielä osin epäselvää. Puheita on kuultu ja tekoja nähty kuitenkin riittävästi joidenkin johtopäätösten tekemiseen.  

Tärkein johtopäätös on se, että Euroopan on ryhdistäydyttävä ja otettava turvallisuutensa rohkeasti omiin käsiinsä. Sotilaallista, diplomaattista ja taloudellista tukea Ukrainalle on vahvistettava. Eurooppalainen puolustusteollisuus on vihdoin mobilisoitava tilanteen vaatimalle tasolle ja eurooppalaisten Nato-maiden puolustuskykyä parannettava sekä maakohtaisesti että ennen kaikkea yhteisesti. On luotava sekä kyky että rakenteet torjua Venäjän imperialistiset pyrkimykset, Ukraina mukaan lukien, tarvittaessa ilman Yhdysvaltoja. On koottava yhteistä rahoitusta, järkeistettävä hankintoja ja tuotantoa ja lisättävä volyymia reippaasti. Näin myös saadaan samalla rahalla enemmän. Yhteisvelkaa ei pidä torjua — se on itse asiassa luonteva keino rahoittaa tämäntyyppinen projekti. Hankinnat on tehtävä tehokkaasti ja sisämarkkinoita sujuvoitettava. Euroopassa ei ole järkeä valmistaa ja ylläpitää vaikkapa 14:ää erilaista taistelupanssarivaunutyyppiä. 

Hyvä uutinen on se, että tämä on luultavasti helpompaa kuin nyt ajattelemme — sitä kun ei ole vielä edes kunnolla yritetty. Mallia ajatteluun ja toimiin Euroopassa tulisi nyt hakea Franklin D. Rooseveltin Yhdysvalloista ja tuolloisesta demokratian arsenaalista. Toisen maailmansodan kynnyksellä Yhdysvallat oli heikosti valmistautunut ja huterasti varustautunut uinuva jättiläinen. Muutamassa vuodessa se kykeni varustamaan moninkertaiseksi kasvaneet asevoimansa ja merkittävässä määrin myös liittolaisensa Euroopassa. 

Andan i Amerika var: ”We can do it”. I dagens Europa är det vår tur att säga: ”Vi kan göra det.” 

Rakenteellisesti on syytä syventää sekä EU:ta että Euroopan Nato-maiden yhteistyötä ja muodostettava entistä yhtenäisempi ja vahvempi Naton eurooppalainen pilari. Tämä ei ole itse asiassa uusi ajatus, vaan jo 1980-luvulla silloiselle Länsi-Euroopan unionille, WEU:lle, kaavailtiin tällaista roolia. Yhteistyötä on tehtävä päättäväisesti samanmielisten kanssa ja etsittävä yhteisiä intressejä myös maailmalta. Voi olla, että Trump on vain ryppy transatlanttisessa rakkaudessa. Silti siinäkin tapauksessa entistä vahvempi Eurooppa on hyvä asia. Jos Trumpin linja on pahimpien pelkojen mukainen ja muutos pysyvää sorttia, se on välttämättömyys. 

Arvoisa puhemies! Selonteko ei siis enää täysin vastaa toimintaympäristön osalta käsillä olevaa tilannetta. Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeita ja edellytyksiä se kuitenkin kuvaa varsin ajantasaisesti. Nykyaikaisen sodan kuva on kaksijakoinen: rintamalla kylmän sodan panssarivaunut kohtaavat droonit, kenttätykit kyberin. Uusi teknologia on tullut vanhan rinnalle, sekä määrää että laatua tarvitaan. Juoksuhaudoista rintama jatkuu avaruuteen ja tietoverkkoihin ja informaatiovaikuttamisen kautta ihmisten mieliin. Hybriditoimet laventavat yhteenotot maantieteellisesti ja taloudellisesti laajalle ja hämärtävät sodan ja rauhan rajoja. 

Tässä maailmassa ei ole helppo pysyä mukana ja varustautuneena, mutta suomalainen kokonaisturvallisuusmalli antaa siihen kelpo pohjan. Maanpuolustus on paljon muutakin kuin joukkoja ja rautaa — se on yhteiskunnallista luottamusta, maanpuolustustahtoa, laaja-alaisen turvallisuuden huomioimista. Myös yhteiskunnan jakautuminen, eriarvoistuminen, kuumeneva ilmasto ja köyhtyvä luonto ovat turvallisuusuhkia. Vain reilu Suomi, jossa ihmiset luottavat toisiinsa ja tulevaisuuteen, on kriisinkestävä Suomi. 

Puolustusratkaisujen on myös elettävä ajassa. Nykyinen, vain miehiä velvoittava asevelvollisuus on rakenteellisesti syrjivä ja ikäluokkien pienentyessä riittämätön joukkotuotantoon. Yhdenvertaisen mallin valmistelu olisikin aloitettava välittömästi, sillä tällaista muutosta ei voi hosua. Laajempaa remonttia valmisteltaessa nykyistä lainsäädäntöä on päivitettävä vastaamaan ajan haasteisiin. Reserviläisten osaamisen laajaa kirjoa ja kiinnostusta on hyödynnettävä entistä joustavammin. 

Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa on lopulta kyse siitä, että olemme valmiita ja kyvykkäitä puolustamaan kaikkea sitä, mikä on meille tärkeää: rauhaa, demokratiaa, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, vapautta, hyvää tulevaisuutta. 

Vi måste försvara fred, demokrati, jämställdhet, mänskliga rättigheter, frihet och en ljus framtid. 

Eikä pelkkä puolustaminen riitä. Näitä arvoja pitää myös meidän itse muistaa vaalia. 

Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa ja koko Euroopan turvallisuustilannetta merkittävästi ja pitkäkestoisesti. 

Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanteeseen vaikuttaa myös se, että Yhdysvallat on Donald Trumpin johdolla ottanut ulkopolitiikalleen aivan uuden suunnan. Tästä uudesta suunnasta nähtiin viimeisin näyte, kun Yhdysvallat maanantaina äänesti Venäjän, Pohjois-Korean ja Valko-Venäjän kanssa samassa rintamassa YK:n Ukraina-päätöslauselmaa vastaan. 

Jo aikaisemmin Donald Trumpin hallinto on heikentänyt Ukrainan neuvotteluasemaa merkittävällä tavalla ilmoittamalla, että Ukraina ei voi saada kaikkia Venäjän valtaamia alueita takaisin tai päästä Naton jäseneksi, eikä Yhdysvallat lähetä joukkojaan turvaamaan mahdollista tulitaukoa. Lisäksi Trump on syyttänyt Venäjän aloittamasta laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainaa ja kutsunut Ukrainan presidentti Zelenskyiä diktaattoriksi ilman vaaleja. Tämä Yhdysvaltojen uusi suunta ei lupaa hyvää Ukrainan tai Euroopan tulevaisuudelle, sillä Trumpin arvaamaton hallinto on pettänyt Ukrainan ja myötäilee Putinia. 

Se oli Putinin Venäjä, joka yksipuolisesti ja provosoimatta aloitti sodan hyökkäämällä Ukrainaan. Putinin Venäjä on myös vastuussa tämän sodan jatkumisesta, ja hänen joukkonsa ovat tehneet sotarikoksia ukrainalaisia kohtaan. 

Näyttää myös siltä, että Yhdysvallat ei Trumpin johdolla enää kunnioita sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.  

Toivon, että lopetamme puheet Trumpin neuvottelutaktiikasta, sillä viimeistään nyt pitäisi olla selvää, että hän on valmis siirtymään noista sanoista tekoihin. Meidän on myös varauduttava siihen, että Yhdysvaltain politiikan muutos, kuten Venäjän asettama uhkakin, voi olla pitkäkestoinen. Siksi myös Euroopan on siirryttävä julistuksista tekoihin.  

Tulevassa mietinnössään puolustusvaliokunnan on huomioitava maailmanpolitiikan muuttunut tilanne, jota selonteko ei nyt huomioi. 

Arvoisa puhemies! Suomi ja Eurooppa eivät voi myötäillä Yhdysvaltojen Ukrainan-vastaista politiikkaa. Nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopalta tarvitaan entistä vahvempaa yhtenäisyyttä, ja Suomen täytyy olla omalta osaltaan mukana sitä aktiivisesti rakentamassa. 

Selvää on, että Euroopan on osoitettava, että se tukee Ukrainaa yhtenäisesti ja vahvasti ja että se on valmis tukemaan Ukrainaa kaikin tavoin myös mahdollisen aselevon ja rauhan aikana. Myös Suomen tulee tukea aselevon turvaamista ja siihen liittyviä turvallisuusjärjestelyjä, kun sen aika on.  

Euroopan on tehtävä selväksi, että rauhaa ei voi neuvotella suurvaltojen ehdoilla ilman Ukrainaa. Kysymys on Ukrainan tulevaisuudesta. Kyse on myös koko Euroopan turvallisuudesta, ja on aivan olennaista, että Ukrainan lisäksi myös Eurooppa on mukana neuvottelupöydässä. 

Euroopan on myös aika huolehtia omasta turvallisuudestaan itse ja vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Suomen on osaltaan vahvistettava entisestään pohjoismaista yhteistyötä ja vaadittava Euroopan mailta laajempaa vastuunkantoa yhteisestä turvallisuudestamme. 

Kaiken epävarmuuden ja varustelun keskellä me emme voi unohtaa aktiivisen diplomatian roolia kestävän turvallisuuden takaajana. Näinä aikoina on myös tärkeää, että Suomi itse kunnioittaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja toimii vastuullisesti.  

Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuus on aivan ensiarvoisen tärkeää. Suomi on pitänyt huolta omasta puolustuksestaan, ja niin meidän on tehtävä jatkossakin. Vasemmistoliiton mielestä kuitenkin oleellisempaa kuin lyödä lukkoon jokin tietty prosentti on se, miten rahat käytetään: puolustusmenojen tulee perustua Suomen puolustuksen tarpeisiin. Esimerkiksi nyt tarvitaan investointeja Maavoimien uudistamiseen.  

Suomalaisten turvallisuudesta huolehtimiseen vaaditaan kuitenkin myös muita toimia kuin aseellisesta puolustuksesta huolehtiminen. On tärkeää, että huolehdimme esimerkiksi suomalaisten mielenterveydestä, terveydenhuollosta ja toimeentulosta — uskosta tulevaisuuteen. Aikana, jolloin ilmassa on epävarmuuksia ja uhkia, korostuvat myös yhteiskuntamme sosiaalinen yhtenäisyys ja luottamus. Tällä saralla maamme hallitus ei ole valitettavasti onnistunut. 

Arvoisa puhemies! Suomessa kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet yksimielisiä siitä, että Ukrainaa on tuettava ja että nyt, kun ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä on tapahtunut uusi muutos, on ensisijaisen tärkeää, että siitäkin voidaan yhdessä keskustella ja miettiä tässä kohtaa, mikä on paras strategia jatkoa ajatellen. Toimiva demokratia on kaiken turvallisuuden perusta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Voimme valmistautua tuleviin haasteisiin vain tunnustamalla tämän hetken todellisuuden. Selonteko on Suomen ensimmäinen Nato-maana tekemä puolustusselonteko, ja se on tehty täysin uudenlaisessa ja nyt myös nopeasti muuttuvassa sekä vaikeasti ennustettavassa turvallisuusympäristössä. Olemme tilanteessa, jossa sääntöpohjaista järjestystä yhä enemmän haastetaan voimakkaasti. 

Kun tänään puhumme Suomen turvallisuudesta, emme voi tehdä sitä ilman, että puhumme myös Ukrainasta. Euroopan maiden on yhdessä tuettava Ukrainaa, ja Euroopan viestin on oltava selkeä. Ukrainan rauhaa ei saavuteta ilman Ukrainaa. Rauhaa Eurooppaan ei rakenneta ilman Eurooppaa. Lisäksi on välttämätöntä, että Suomi ja koko Eurooppa jatkavat Ukrainan taloudellista ja aseellista tukemista rauhan syntymiseen saakka. Ukrainan tukemisen kustannukset, miten suurilta ne sitten vaikuttavatkaan, kalpenevat niiden kustannusten ja kärsimysten rinnalla, joita syntyisi, jos kääntäisimme Ukrainalle selkämme. 

Eurooppa on tehnyt myös viisaita päätöksiä Euroopan turvallisuutta koskien. Meidän on silti oltava rehellisiä itsellemme ja myönnettävä, että meidän on tehtävä vielä enemmän. Euroopassa on noin 200 miljardin euron arvosta jäädytettyjä varoja. Nämä varat on ohjattava lyhentämättömänä Ukrainan tukemiseen ja jälleenrakentamaan Ukrainaa Venäjän aiheuttamien tuhojen jälkeen. Se on looginen tapa käyttää nämä varat, mutta ennen kaikkea se on moraalisesti oikea tapa käyttää ne. 

Arvoisa puhemies! Suomen puolustus perustuu kansalliseen puolustuskykyyn, Naton pelotteeseen ja puolustukseen, puolustusyhteistyöhön sekä kokonaismaanpuolustukseen. Suomen puolustus tulee mitoittaa siten, että se kykenee vastaamaan sille asetettuihin vaatimuksiin, jotka liittyvät perustavanlaatuisesti heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen, Suomen muuttuneeseen strategiseen asemaan ja sotilaallisiin uhkiin. Suomella on oltava jatkuva kyky reagoida, ja Suomen puolustusta on kehitettävä pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti vastaamaan toimintaympäristön kasvaviin vaatimuksiin. 

Ärade talman! Finland har redan gjort stora satsningar på två av krigföringens fem domäner, sjö och luft. Till näst gör vi en omfattande förnyelse av arméns materiel. 

Vi i Finland har gjort rätt i att behålla vår allmänna värnplikt. Vi ser det tydligt då andra länder nu rättar sina misstag. I medborgarnas ögon spelar det en roll att Försvarsmakten är modern, förstår samhällets utmaningar och beaktar samhällets mångfald. Försvarsmakten gör framsteg men måste fortsätta jobba med inkludering och icke-diskriminering. SFP vill att allt fler förordnas till tjänstgöring vid uppbåden, att fler kvinnor söker sig till frivillig tjänstgöring och att man lyckas minska antalet personer som avbryter militärtjänsten. 

Arvoisa puhemies! Me emme tee puolustuspolitiikkaa vain kansallisella tasolla. Me teemme töitä yhdessä liittolaistemme ja kansainvälisten yhteistyökumppaneidemme kanssa vakauden ja rauhan puolesta. Eurooppalaista yhteistyötä on parannettava ja maanosan omaa puolustusteollisuutta on vahvistettava myös Suomessa. Eurooppa tarvitsee parempaa johtajuutta ja voimakkaampaa sotilaallista voimaa ja suorituskykyä. Emme saa jäädä jumiin kinastelemaan bkt-osuuksista. 

Nato utformas nu i en situation där den största förändringen sedan det kalla kriget pågår i alliansen i syfte att stärka avskräckningen och försvaret, och för Finland är det särskilt viktigt att alliansen har förmåga att bemöta hotet från Ryssland. Finlands inflytande i Nato förstärks genom ett tätt nordiskt samarbete som tillsammans tar ett större ansvar. Vi måste också upprätthålla en fungerande infrastruktur så att Finlands förbindelser västerut tryggas. 

Tekemällä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa voimme lisätä vaikutusvaltaamme ja vahvistaa Itämeren alueen turvallisuutta ja valmiutta. Suomen tulee jatkossakin osallistua JEF-yhteistyöhön ja huolehtia DCA-sopimuksen toimeenpanosta edellytysten luomiseksi operatiiviselle suunnittelulle ja yhteistoiminnalle kaikissa tilanteissa.  

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan sanoa, että on erittäin arvokasta, että me kaikki tässä salissa sisäpoliittisista näkemyksistämme riippumatta olemme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pystyneet olemaan yhtenäisiä. Se ei ole mikään itsestäänselvyys kaikkialla Euroopassa. 

Puolustuspolitiikassa ei ole kyse pelkästään aseista ja strategioista, siinä on kyse ennen kaikkea ihmisistä. Siinä on kyse turvallisen arjen luomisesta, meidän demokraattisten arvojemme suojelemisesta, oikeusvaltion ja sääntöpohjaisen monenkeskisen yhteistyön puolustamisesta ja sen osoittamisesta, että olemme kaikissa tilanteissa valmiita puolustamaan isänmaatamme, vapauttamme ja itsenäisyyttämme. — Kiitos, tack. 

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää laajasta ja hyvin tehdystä puolustusselonteosta. Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut rajusti viime vuosien aikana, joten on tärkeää saada oikea tilannekuva Suomen tämänhetkisestä puolustuskyvystä ja sen kehittämisestä. 

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Kolme vuotta sitten Venäjän brutaali hyökkäys naapurimaahansa Ukrainaan muutti Suomen turvallisuusympäristön ja puolustuspoliittisen tilanteen radikaalisti. Se, minkä ei pitänyt tapahtua, tapahtui. Suomi reagoi tapahtuneeseen nopeasti, ja alkoi ripeästi läpiviety prosessi Naton jäseneksi. 

Voimme olla tyytyväisiä, että maamme puolustus on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan. Sotiemme jälkeen Suomi ei vaipunut ruususenuneen vaan on vuosikymmenten ajan määrätietoisesti pitänyt huolta omasta vahvasta puolustuskyvystään ja sen kehittämisestä. Panostukset puolustukseen ovat olleet oikein kohdennettuja ja oikeassa suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. 

Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä on saatu uusia resursseja ja uudenlainen ulottuvuus Suomen puolustukseen. Jatkossa emme ole yksin, jos joudumme sotilaalliseen konfliktiin. Suomen vahva oma puolustuskyky, yleinen asevelvollisuus, laaja, koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana myös Naton jäsenenä. Suomen puolustuksen kehittämistä jatketaan pitkäjänteisen suunnitelman mukaan sektoreittain ja tarvittaessa kehittämisprosesseja nopeutetaan. Kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittamista vahvistetaan, ja myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen panostetaan. 

Arvoisa puhemies! Viime viikkojen uutiset ja Ukrainan sotaan liittyvät kehityskulut ovat nostaneet turvallisuuspoliittisen tilanteen aivan erityisellä tavalla kansainvälisen politiikan keskiöön. Olemme tilanteessa, jossa koko Euroopan puolustusta pitää arvioida uudelleen ja niin nopeasti kuin mahdollista. Pelkkä arviointikaan ei riitä, vaan Euroopan maiden on pystyttävä tekemään merkittäviä ja nopeita päätöksiä parantaakseen puolustuskykyään. Tämä koskee puolustusbudjetteja, asehankintoja, puolustusteollisuuden määrän ja laadun kehittämistä sekä laajaa varautumista erilaisiin hybridiuhkiin. 

Suomen puolustusyhteistyö läheisimmän liittolaisemme Ruotsin kanssa on viime vuosina kehittynyt tiiviiksi, ja sitä pitää edelleen tiivistää. Nyt kun kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, pohjoismainen puolustusyhteistyö on noussut entistä merkittävämpään asemaan ja sitä pitää edelleen kehittää. JEF-maiden kanssa tehtävä puolustusyhteistyö on Suomelle tärkeää, ja liittolaissuhteita myös muihin Euroopan maihin tulee syventää. 

Suomen on EU:ssa osoitettava esimerkkiä nopeasta päätöksenteosta ja riittävästä panostuksesta puolustukseen. Panostuksia materiaali- ja ammustuotantoon pitää kasvattaa niin nopeasti kuin mahdollista. Puolustusteollisuuteen ja varsinkin uuden teknologian asejärjestelmien kehittämiseen on osoitettava riittävä rahoitus. Samoin puolustustarvikeyritysten edellytyksistä vastata kasvaneeseen kysyntään Euroopassa tulee huolehtia. Kuluneen kolmen vuoden aikana olemme nähneet, millaiseen sodankäyntiin Suomenkin tulee varautua. 

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus on paljon muutakin kuin aseellista puolustusta. Kokonaisturvallisuudesta, kriisinkestävyydestä, varautumisesta ja huoltovarmuudesta on huolehdittava. Yhteiskunnan kriisinkestävyyteen pitää panostaa merkittävästi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Varautuminen tulee ulottaa niin kuntiin, hyvinvointialueille, yrityksiin kuin järjestöihinkin ja kaikki nämä läpi leikaten. Oli sitten kysymys energiasektorista, elintarvikeomavaraisuudesta, terveydenhuollosta, huoltovarmuudesta tai väestönsuojista, kaikessa on huomioitava toiminnan kriisinkestävyyteen liittyvä vaikutus. 

Varautumisen erilaisiin laajoihin, pitkäkestoisiin häiriötiloihin ja kriiseihin on ulotuttava myös kotitalouksiin. On tärkeää, että jokainen kotitalous ja me kaikki ymmärrämme varautumisen merkityksen ja siihen liittyvät vastuut. Varautuessaan kotitaloudet tekevät koko yhteiskunnasta vahvemman, kriisinkestävämmän. Sisäministeriö julkaisi marraskuussa uuden kriisi- ja häiriötilanteiden varautumisoppaan, joka löytyy Suomi.fi-palvelusta. Tämä opas on yksi askel siinä, miten valtio lisää kansalaisten tietotaitoa varautumisen ja kriisien varalle. Kotiin lähetettynä opas voisi vielä merkittävästi lisätä käytännön varautumisen astetta nettiversioon verrattuna. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä selonteko on vanhentunut ennen kuin sitä on edes täällä käsitelty. Se tarvitsee päivityksen, jonka se toivottavasti eduskunnassa saa. 

Maailma on hyvin sekavassa ja vakavassa tilanteessa. Nyt meille olisi tärkeää, että meillä olisi selkeä ulkopolitiikka. Presidentillä, pääministerillä, ulkoministerillä ja puolustusministerillä tuntuu olevan joka päivä eri mielipide. Tarvitsemme selkeän linjan ulkopolitiikkaan. Aloittaa voisi vaikka presidentin ja pääministerin vallanjaosta ja toimivallasta. Ei Suomen ulkopolitiikan linjaaminen ja hoitaminen voi perustua siihen, että puoluekaverukset sopivat keskenään rooleistaan, kun nyt sattuvat tulemaan keskenään toimeen. Pääministeri Orpon pitää ottaa oma roolinsa. 

Yhdysvallat ja Venäjä sopivat ja päättävät sujuvasti Ukrainan ja EU:n päiden yli. Suomi siinä sivussa seuraa voimattomana. Realismia se on, mutta mikä tässä on arvopohjaista? [Välihuutoja oikealta] Kannattaako nyt pistää pää pensaaseen, pelata aikaa ja toivoa parasta, vai pitääkö olla realisti ja alkaa toimia sen mukaan? Nato-optiota hoettiin vuosia, vaikka se oli pelkkä harhakuva. Nyt hokema on Naton viides artikla. Toivottavasti se ei paljastu harhakuvaksi tosipaikassa, kun presidentti Trump lisää epävarmuutta. Omista asioista kannattaa pitää huoli, koska niistä ei kukaan muu pidä huolta. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen on oltava valmis nostamaan puolustusmenojen osuutta 3—4 prosenttiin bkt:stä. Tämän hetken reilua kahta prosenttia kannattelevat meneillään olevat hävittäjähankinnat, mutta uskottavan puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kannalta tarpeita on kautta linjan. Sotaa on Ukrainassa käyty jo melkein 11 vuotta, ja EU-maat eivät ole saaneet vielä selkeää linjaa. Suomen pitää olla mukana auttamassa Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Mahdollisissa rauhanneuvotteluissa ei ole kysymys perinteisestä YK:n alaisesta tehtävästä jossain eksoottisessa maassa, vaan Ukrainassa. Sen pitää tapahtua Naton kautta, ja Yhdysvaltojen pitää olla siinä mukana. 

Talous on turvallisuutta ja talous on huoltovarmuutta, ja talous pitää saada kuntoon. Epäkunnossa oleva talous luo ihmisiin epävarmuutta ja epäluottamusta tulevaan. Meillä pitää olla kunnon huoltovarmuus, meidän pitää saada väestönsuojat kuntoon. Kaikki eivät ole ajan tasalla tänä päivänä. Ne pitää päivittää. Ukrainan tukemiseen pitää saada vauhtia. Eilen kerrotut uudet paketit ja tilaukset ovat hyvä alku. Nyt pitää laittaa budjetit täysmittaisesti kuntoon ja saada kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat täyteen. 

Venäjän uudesta hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut kolme vuotta. Suomi on vuodesta 2022 lähtien avustanut Ukrainaa eri tavoin reilun kolmen miljardin euron arvosta. Tästä reilut kaksi miljardia euroa on tukea puolustusmateriaaliin. On hyvä muistaa, että presidentti Stubb allekirjoitti viime huhtikuussa kansainvälisen sopimuksen, joka takaa Suomen tuen Ukrainalle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Naton tavoite on koota 100 000 sotilaan nopean toiminnan taistelujoukko kymmenessä päivässä. Ei silloin ole aikaa kysellä mahdollisia vapaaehtoisia. Silloin ollaan täydessä valmiudessa, ja silloin mennään. Kysymys kuuluu: Löytyykö Suomesta, Suomen reserviläisiin perustuvasta armeijasta, tällaista valmiutta, vai miten se aiotaan järjestää? Paljonko valmiusjoukoille maksetaan? Missä heidät koulutetaan? Miten korvaukset hoituvat, jos suomalainen sotilas kaatuu ulkomailla? Tästä pitää käydä enemmän keskustelua. 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ei kotimainen teollisuus käynnisty tai lisää tuotantoa nappia painamalla. Sellainen vie vuosia, sellainen vaatii monivuotisia suunnitelmia ja tilauskirjat täyteen. Ei pidä unohtaa kotimaisen puolustusteollisuuden vientimahdollisuuksia. Tilaisuus on nyt, ja se pitää hyödyntää. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Palasin juuri Ukrainasta, ja siellä sikäläinen puolustusteollisuusasioista vastaava ministeri kertoi, että viimeisen kahden vuoden aikana Ukrainan puolustusvälineteollisuuden volyymi on yli kymmenkertaistunut. He pystyvät tällä hetkellä tekemään yli 50 prosenttia siitä puolustusmateriaalista, mitä tarvitsevat Ukrainan puolustamiseen, ja lopun osalta ovat tietysti tukemme varassa. 

Ukraina on sotaa käyvä maa, ja tämä puolustusteollisuuden tämän mittaluokan kasvaminen on tietysti ainutlaatuista, mutta tietysti Suomessakin on tehty paljon puolustusteollisuutemme kapasiteetin lisäämiseksi kuten myös koko Euroopassa, ja varmaankin tässä viime vuosina se on moninkertaistunut meilläkin. Kuitenkin tiedämme, että Ukrainan tuki tarvitsee materiaalia, me tiedämme, että Euroopan maiden on varustauduttava huomattavasti paremmin nykytilanteeseen verrattuna, ja tämä tarkoittaa sitä, että teollisuudelle tosiaan näitä markkinoita niin sanotusti löytyy. Minkälaisin keinoin hallitus voisi nyt tästä eteenpäin vielä lisää edistää sitä, että suomalainen puolustusteollisuus voisi toimittaa materiaalia [Puhemies koputtaa] meidän armeijallemme sekä sitten myydä sitä eurooppalaisille muille toimijoille? 

Arvoisa puhemies! Minunkin kysymykseni koskee tätä puolustusteollisuutta. Puolustusselonteossa Maavoimien suorituskyvyn kehittäminen on keskeisessä roolissa, ja se olisi erittäin tärkeää, että tulevissa hankinnoissa voidaan huomioida ja hyödyntää kotimaista osaamista ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuuksia enenevissä määrin. Kotimaisen teollisuuden hyödyntäminen vahvistaa sotilaallista huoltovarmuutta mutta myös luo työpaikkoja. Suomessa on korkean tason osaamista, jota voidaan kehittää ja laajentaa puolustushankkeiden kautta. Tämähän ei ole pelkästään turvallisuuskysymys vaan myös taloudellinen mahdollisuus. Arvoisa ministeri, kysyn vähän samaa kuin edustaja Kopra tässä: miten me voitaisiin tulevaisuudessa entistä vahvemmin panostaa kotimaisen osaamisen hyödyntämiseen puolustussektorin hankinnoissa ja tukea kansallisen puolustusteollisuuden kasvua ja mahdollisuuksia? — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri Häkkänen, totesitte, että puolustusselonteko ei ole vanhentunut, päinvastoin. Ihan rehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin sanoa sillä kokemuksella, jota itselläni on 14 vuoden ajan karttunut tässä parlamentissa ja puolustusvaliokunnassa, että paljon on muuttunut. Kuinka paljon, se näkyy tämän selonteon työssä, jonka valtioneuvosto on eduskunnalle antanut, ja se pitää hallituksen itse arvioida. Mutta niin kuin ryhmäpuheessa totesin, meidän sosiaalidemokraattien kanta — niin kuin huomasin monen muunkin olevan — on se, että eduskunta antaa sitten omassa vastauksessaan tähän valtioneuvoston selontekoon tarvittavan päivityksen. En pidä kovin rehellisenä sitä, että toistamme, että mikään ei olisi muuttunut tämän kirjoitustyön aikana. [Timo Heinosen välihuuto] 

Esitin tuossa viime syksyn aikana sitä, että tätä selontekotyötä pitäisi jollain tavalla jatkaa nyt myös tämän selonteon valmistumisen jälkeen. Siinä oli tällainen seurantaryhmä, joka oli parlamentaarinen työkalu taustalla. Näitä asioita tulee ja tipahtelee varmaan jatkossakin, isoja asioita, yli vaalikausien meneviä asioita. Olisiko tällaisesta tavallaan selonteon seurantatyön jonkuntyyppisestä jatkosta [Puhemies koputtaa] työkalua myös vaalikausien yli menevälle työlle? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Selonteko tarkastelee Suomen puolustuksen nykytilaa erinomaisesti, ja myös toimintaympäristön muutoksia siinä käsitellään ja kehitystarpeita pitkällä aikavälillä. Mutta puhun tässä vähän samasta asiasta kuin edeltäjäkin. Selonteossa huomioidaan Venäjän aiheuttama pitkäkestoinen uhka Euroopan turvallisuusjärjestelyihin, ja siitä puhutaan laajasti ja hyvin. Haluaisin myös ministeriltä kysyä: olivatko aidosti tiedostettavissa nämä muutokset, mitä nytten on tullut viime päivinä Yhdysvaltain suunnalta? Yhdysvallat on kuitenkin meidän merkittävä liittolainen, ja paljon on tapahtunut ja joka päivä tapahtuu. Aina aamulla, kun avaa television, edellisen yön tapahtumat saa nähdä sitten sieltä, sen, mitä on uutta arvaamatonta tapahtunut. Kysyisinkin: miten puolustushallinnossa arvioidaan Yhdysvaltain sitoutuminen euroatlanttiseen yhteistyöhön tulevaisuudessa? 

Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin puheenvuoroihin, joiden mukaan on kiinnostavaa kuulla ministerin näkemys tästä ikään kuin päivityksen toteuttamisesta, niin että tapahtuuko se vain tämän mietinnön puitteissa vai pitäisikö meillä olla täällä ehkä ajankohtaiskeskusteluja enemmän tai muuten. Mutta olennaista on, että Suomella on kyky nopeaan päätöksentekoon vaikeassa muuttuvassa tilanteessa. 

Oman kysymykseni halusin vielä esittää tähän asevelvollisuuteen liittyen. Jos ajatellaan tässä hetkessä, niin tästä reserviläisten joustavammasta hyödyntämisestä, joka taitaa olla hallitusohjelmassa ja myös selonteossa mainittu, olisin ministeriltä tiedustellut, että onko suunnitelmissa lakiesityksiä tai muuta, mitä sen eteen ollaan tekemässä, että voidaan kannustaa ja sitouttaa reserviläisiä enemmän, hyödyntää sitä osaamista paikallispuolustuksessa, kansainvälisissä tehtävissä. — Niin näiden kuulumisia. 

Ja sitten tämä iso pyörä. Minun kirjanpitoni mukaan salissa olevista puolueista itse asiassa suurimmalla osalla taitaa olla jonkunlainen puoluekirjaus yhdenvertaisesta asevelvollisuudesta, myös kokoomuksella, niin olisin ihan mielenkiinnosta kuullut, onko tämä jollain tavalla pohdinnassa, koska kuten sanoin tuossa, niin tämä on asia, jota ei voi kiirehtiä ja hosua, mutta samaan aikaan niitä ajureita sille, että me uudistettaisiin tätä järjestelmää myös pidemmällä tähtäimellä tasaveroiseksi, todella on. Olisin myös tästä kuullut mielelläni ministerin näkemyksen. 

Arvoisa rouva puhemies! Suomen tulee harjoittaa vastuullista asevientiä. Tässä maailmantilanteessa on lisäksi tärkeää, että tuemme Euroopan omaa puolustusteollisuutta. Puolustusselonteossa todetaan, että puolustusmateriaaliyhteistyössä olennaisia kumppaneita ovat Yhdysvaltain ja eurooppalaisten toimijoiden lisäksi Etelä-Korea, Israel ja Japani. Kuten jo todettua, Euroopan tulisi ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan sekä vähentää riippuvuuttaan suhteessa Yhdysvaltoihin myös aseiden suhteen. 

Yli 60 prosenttia EU-maiden puolustushankinnoista menee tällä hetkellä Yhdysvaltoihin. Me rahoitamme Yhdysvaltojen puolustusteollisuutta merkittävästi ja teemme samalla itsemme siitä riippuvaiseksi. Jatkossa pitää todella harkita entistä tarkempaan, mistä aseet ostetaan ja kenen puolustusteollisuutta tässä kannattaa tukea. 

Arvoisa ministeri, kysyisin teiltä: kuinka nopealla aikataululla tätä riippuvuutta puolustusteollisuuden kontekstissa voidaan purkaa sekä Euroopan tasolla että Suomen tasolla Yhdysvaltoihin nähden? — Kiitos.  

Ärade talman, arvoisa puhemies! Olen edustaja Harjanteen kanssa siitä samaa mieltä, että yhdenvertaisen asevelvollisuuden osalta keskustelua tulee jatkaa niin, että tämä tehdään hyvissä ajoin ja pitkäjänteisesti. 

Tässä haastavassa ja vaikeasti ennustettavassa turvallisuustilanteessa vakaiden kumppanien merkitys on kullanarvoista. Meidän lähimmät kumppanit kaikissa yhteistyömuodoissa löytyvät muista Pohjoismaista, joiden kanssa muodostamme yhtenäisen arvoyhteisön. Olisin kysynyt teiltä, ministeri Häkkänen: Miten näette nyt Suomen Nordefco-puheenjohtajuuden tässä tilanteessa, ja miten voimme saada siitä kaikkein eniten irti? Olisiko mahdollista esimerkiksi se, että Pohjoismaat yhdessä, nyt kun puhutaan näitten jäädytettyjen varojen käytöstä, ajaisivat tätä asiaa myös muuta Eurooppaa kohtaan, jotta Ukraina saa sen tarvitsemansa tuen? 

Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että Suomen ja koko Euroopan on seistävä järkähtämättä Ukrainan rinnalla ja annettava sille kaikki mahdollinen tuki sen puolustautuessa Venäjän rikollista hyökkäystä vastaan. EU-maiden tulee merkittävästi lisätä Ukrainan taloudellista ja sotilaallista tukea. Me tiedämme, että kyse ei ole ainoastaan Ukrainan tulevaisuudesta vaan koko Eurooppaa koskevan uhan pysäyttämisestä. 

On myös selvää, että rauhasta Ukrainassa ei ole mahdollista neuvotella ilman, että Ukraina ja Eurooppa ovat kiinteästi mukana neuvotteluissa. Oikeudenmukainen rauha on ainoa tie pysyvään rauhaan Euroopassa. 

Meillä ei tietysti ole kristallipalloa, mutta monet kansalaiset miettivät, miten tässä käy. Kysyisinkin arvon ministeriltä: miltä teistä näyttää, saadaanko oikeudenmukainen rauha rakennettua Eurooppaan, ja mitkä ovat edellytykset sille? 

Arvoisa puhemies, ärade talman! Edellisiin puhujiin viitaten: Kun miettii, mitä USA:n presidentti on näiden viimeisten viikkojen aikana saanut tehtyä ja mitä hän tekee — ja hän ei ole ilmoittanut vielä oikeaa mielipidettään Natosta, mitä hän haluaa Naton kanssa tehdä — totta kai tällä hetkellä USA on Natossa, mutta on kuulunut semmoisiakin, että se voi olla epävarmaa tulevaisuudessa. Tämmöisestä selonteosta, mikä nyt on tehty, ei varmaan mitenkään voi väittää, että tämä olisi ajankohtainen seuraavan vuoden aikana, niin että kyllä tähän jonkunnäköistä seurantaa tarvitaan. — Kiitos. 

Puhemies, kiitoksia! Joo, ensinnäkin tästä, onko selonteko vanhentunut. Tässä selonteossa on Suomen puolustuksen kehittämisen linjaukset kaikilta laaja-alaisilta sektoreilta. Ne eivät ole vanhentuneet, ei. Sitten jos lähdetään tällaista oikeasti avaamaan, että siellä ovat jotkut linjaukset vanhentuneet, niin se on todella vakava paikka. Siis Naton osalta vai? Suomi ajaa Naton vahvistamista, eurooppalaisten maitten puolustuskyvyn vahvistamista, jotta koko eastern flank ja muut ovat vahvoja. Suomi pyrkii syventämään USA-puolustusyhteistyötä harjoituksissa, kyberissä, materiaaliyhteistyössä, kaikessa muussa ja kaikkien muidenkin kanssa, siis hyvin laaja-alaisesti, monen pilarin puolustusyhteistyötä. Miltä osin on vanhentunut? 

Kaikki me ollaan samaa mieltä siitä valtavasta kansainvälisen politiikan kohinasta, pinta-aallokosta. Mutta onko joku lähdössä oikeasti näitä syvävirtoja ja linjauksia muuttamaan? Näitä on nyt vuosi yhdessä valmisteltu. Mennään valiokuntiin ja katsotaan sitten oikeasti, jos jollain on linjausmuutosesityksiä siksi, että ne ovat vanhentuneet. Minä sanon, että eivät ole vanhentuneet. Päinvastoin Trumpin ykköskaudelta oppineena — no, silloin olin oikeusministerinä, mutta kuitenkin — me ollaan varauduttu siihen, että ihan oikeasti voi tulla ristiaallokkoa pinnalle. Siksi tässä on monta pilaria. Ja kun karkeasti arvioin, mitä nämä linjaukset koskevat, niin ne koskevat 90-prosenttisesti kansallista puolustusta ja sen kehittämistä. Muuthan ovat muiden yhteistyön, puolustusyhteistyön, käsissä, Natossa liittolaisten kanssa me pyritään tekemään parhaamme. Siis nyt ruvetaan puhumaan, että muutetaan linjauksia, kun on pari viikkoa ollut otsikkotasolla kovaa metakkaa — ja tuskin tulee pomppuinen kyyti vähenemään — ja että lähdettäisiin tekemään puolustuspolitiikassa linjamuutoksia tällaisen takia. 

Me ollaan tehty USA:n kanssa 35 vuotta puolustusyhteistyötä, ja uskon, että tehdään jatkossakin. Ja nämä kaikki tähtäävät siihen, että se meillä säilyy. Pete Hegsethin kanssa on ollut kahdenvälinen palaveri, jossa hän on sanonut, että he ovat sitoutuneita Natoon, sitoutuneita Suomen kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyön edelleen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Mutta Euroopassa Nato-maiden pitää jatkossa tehdä itse enemmän, ettei amerikkalainen veronmaksaja maksa niin paljon. Sitten on eri asia tämä Ukraina-neuvottelutilanne, eri korissa, jossa on aika kovaa kielenkäyttöä, josta me kaikki varmasti ollaan täällä aika samaa mieltä. Mutta Natoon liittyen viestit... Eilen taas tuli Marco Rubion viesti, että USA on sitoutunut Natoon, mutta Euroopan maiden pitää maksaa enemmän. Onko täällä nyt joku tekemässä uusia linjauksia tällä perusteella? Nyt pää kylmänä. Käydään valiokunnissa nämä tarkasti läpi vielä. Toimintaympäristössä tulee varmasti tapahtumaan muutoksia, siis ihan varmasti. Ukrainan rauhakin voi tulla — ei sekään täällä lue suoraan. 

Sitten turvallisuuden rahoitus ja sosiaalinen koheesio. Minä peräänkuulutan, että kun meillä on tosi hyvä yhteistyö ja varmasti kaikki kansalaisetkin ymmärtävät tilanteen vakavuuden, niin siinä vaiheessa, kun me puhutaan Suomen puolustuksesta eli siis käytännössä siitä, mitä meidän vastapidäkkeenä on mahdolliselle naapurille, sen pitää mennä kaiken yli. Kannan huolta myös sosiaalisesta koheesiosta. Jokaisen puolueen pitää sitten myös poliittisesti kyetä se esittämään, miten se sitten hoidetaan, mutta tinkimättä siitä puolustuksesta. Tämä on vaikea pala, mutta toivon silti, että se ei tarkoita, että tingitään puolustuksesta. Ja tämä on enemmän sitten talouspoliittinen ja yhteiskuntapoliittinen kysymys, miten nämä yhteensovitetaan mahdollisissa vaaleissa tavoitteina tai seuraavissa hallitusneuvotteluissa kysymyksissä. Mutta se ei saa johtaa siihen, että Suomi tekee saman, minkä moni Euroopan maa, että sosiaalipolitiikasta tai muusta johtuen emme panosta puolustukseen. Se ei missään tapauksessa voi johtaa sellaiseen johtopäätökseen. 

Suomen puolustusteollisuudelle tehdään tällä hetkellä erittäin paljon viennin edistämistä, markkinoiden edistämistä, kohdistetaan kotimaahan tilauksia. Viime vuonna taisi olla 1,7 miljardia kotimaan teollisuuteen. Näitä kaikkiahan ei voida aina julkisuuteen sanoa, koska ne ovat luottamuksellisia yhteistyömalleja. Eilen julkaistiin 660 miljoonan euron kotimaan teollisuuden hankintaohjelma, Ukrainalle aputukipaketteja suomalaisilta yrityksiltä — tietoinen poliittinen päätös hallitukselta. Hyvän valtiovarainministerin ja pääministerin tuella kohdistetaan näitä kotimaan yritystoimintaan, win-win: Ukraina hyötyy, suomalainen yrittäjyys ja työllisyys ympäri Suomea hyötyvät. [Timo Heinonen: Erinomaista!] 

Nordefcon merkitys kasvaa siis merkittävästi. Eli kaikki Pohjoismaat panostavat puolustukseen ja puolustusteollisuuteen, ja näistä yritetään nyt ottaa iso hyöty irti kaikissa maissa. 

Ukrainan prioriteeteista numero ykkönen siinä, mitä nyt pitäisi tehdä, on eurooppalainen merkittävä puolustusrahoituksen paketti, jolla korvataan osittain USA-tukea. Se on ainoa, millä päästään pöytään, ja siihen pitäisi keskittyä. Sitä kautta tulee oikeudenmukainen rauha, ja sen jälkeen on aika keskustella turvatakuujärjestelyistä. Tätä myös äsken painotin. Meillä on ollut puolustusministerikokouksia tässä joka viikko, ja tätä viestiä viedään eteenpäin. 

Arvoisa puhemies! En jaa SDP:n esittämiä vakavia syytöksiä selonteon vanhentumisesta. Nyt olisi erittäin tärkeää kuulla, mitkä konkreettiset Suomen toimintalinjaukset ovat mielestänne vanhentuneita ja mitä toimintalinjauksia haluatte muuttaa. 

Nähdäkseni selonteko viitoittaa kestävät linjat Suomen puolustuksen järjestämiselle ja kehittämiselle. Toimintaympäristökuvauksen myötä olemme varautuneet hyvin erilaisiin mahdollisiin toteutuviin skenaarioihin. On selvää, että tällaisena maailmanpolitiikan murrosaikana toimintaympäristö muuttuu joiltain osin nopeastikin, siihen on varauduttu. 

Mitä tulee parlamentaariseen seurantaan, niin pidän arvossaan parlamentaarista seurantaryhmää, johon on ollut kunnia osallistua, mutta on kuitenkin huomattava, että tämän päivänpoliittisen, muuttuvan tilanteen seurantaan meillä on valiokunnissa, [Puhemies koputtaa] ulkoasiainvaliokunnassa, puolustusvaliokunnassa, hyvät edellytykset. Ja esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa olemme pitäneet viime ajat tiivistä yhteyttä niin tasavallan presidenttiin, puolustusvoimien komentajaan, [Puhemies koputtaa] ulkoministeriin kuin puolustusministeriin. [Puhemies: Aika!] Parlamentaariset ryhmät ovat tärkeitä, mutta niillä täytyy olla joku konkreettinen toimeksianto [Puhemies: Aika!] ja työn tulos. Seurantaan on valiokunnat... 

Arvoisa rouva puhemies! Kun kysyttiin, niin mielelläni vastaan. Puolustusselonteko syvävirtauksien osalta, niin kuin ministeri sanoi, kulkee sitä polkua myöten. Siellä ovat kovan puolustuksen ytimet. Niissä ei sinänsä ole muutettavaa, mutta puheenvuoroni pointti oli siinä, että hallitus tekee valtioneuvoston selonteon päivitystarpeesta itsearvion. Eduskunta ei sitä voi tehdä, koska se on hallituksen, niin kuin nimi sanoo, valtioneuvoston puolustusselonteko, ja eduskunta tekee sitten ulkoasiainvaliokunnan lausunnon ja puolustusvaliokunnan mietinnön pohjalta arvion siitä, kuinka hyvin selonteko osuu aikaan. Jotta tämä prosessi onnistuu, hallituksen pitää tehdä se itsearvio, ja nyt ainakin pääministerin eilisestä puheenvuorosta oli pääteltävissä, että päivitystarvetta ei sinänsä ole. 

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että puolustus on myös EU-politiikkaa, EU-puolustuspolitiikkaa, siellä on paljon muitakin elementtejä, jotka tänä päivänä liikkuvat nopeammin ja ennalta arvaamattomaan suuntaan, ja sen takia on tärkeää, että eduskunta ainakin onnistuu päivittämään tämän ison muutoksen, [Puhemies koputtaa] joka on nyt käynnissä. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tuossa puolustusministeri käyttikin pitkälti sen puheenvuoron, minkä itse ajattelin käyttää nimenomaan tästä, että tässä puolustuspolitiikassa nyt olisi syytä pitää pää kylmänä, eli ei lähdetä nyt hötkyilemään päivänpolitiikkaa tähän asiaan. Täytyy muistaa, missä me sijaitsemme ja mikä meidän asemamme on. Meidän rajanaapurimme on Venäjä, tulee aina olemaan, ja se on ainut meidän uskottava sotilaallinen uhkaajammekin. Meidän puolustuksemme perustuu aina vahvaan omaan puolustukseen. Ainut, mikä tässä on muuttunut, on se, että nyt olemme Naton jäsen ja meillä on myöskin puolustusliiton turvatakuut ja USA:n kanssa kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus. Nämä ovat ne isot asiat, mitkä ovat muuttuneet, ja näiden mukaan meidän pitää elää. 

Kun puolustuspolitiikka ja turvallisuuspolitiikka ovat perinteisesti olleet tällainen yhteisymmärryksen asia eduskunnassa, niin olen vähän huolissani siitä, että oppositiosta nyt otetaan irtiotto ja käydään arvostelemaan näitä meidän peruslinjauksiamme. Kyllä media ja eräät europarlamentaarikot pitävät meidän puolestamme huolen huutelemisesta näistä asioista julkisuudessa. Eikö meidän täällä eduskunnassa olisi tärkeämpää välttää spekulaatiota, rauhoittua hieman ja yrittää katsoa näitä asioita pitkässä juoksussa — ja hankkia jalkaväkimiinat takaisin? 

Arvoisa rouva puhemies! Niiden kokemusten mukaan, mitkä itselläni nyt tästä viime viikoilta on, Yhdysvaltain viestit ovat kyllä aika yksiselitteisiä siitä, että Euroopan pitää kantaa vahvempaa osaa omasta puolustuksestaan. Tämä tuli Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa esiin. Tämä on tullut myös heidän ministereittensä suulla esiin.  

Suomi on maa, joka tuottaa turvallisuutta. Siinä tietenkin pohjana meillä on se, että olemme pitäneet yleisen asevelvollisuuden vahvana, koulutetun reservin vahvana. Maa‑, Meri‑ ja Ilmavoimat kaikki ovat niitä, joihin investoidaan ja tämän selonteonkin myötä tullaan investoimaan lisää.  

Mutta kyllähän se Euroopassa on häpeä, että 23 pystyy 38 jäsenmaasta nämä Naton asettamat kriteerit, kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, täyttämään. Ensi kesänä on Naton huippukokous. Siellä tehdään uusia linjauksia. Varmaa on se, että tuo kaksi prosenttia ei tule riittämään — onko se kaksi ja puoli prosenttia, onko se kolme prosenttia, onko se jopa enemmän? Kysyn teiltä, herra ministeri: mikä on Suomen tuleva prosentti, mikä meidän suhtautumisemme siihen on, ja kuinka ennen kaikkea me saamme EU:n ja Euroopan kumppanimme Natossa [Puhemies koputtaa] tähän uuteen tavoitteeseen sitoutumaan? 

Arvoisa rouva puhemies! Erinomainen selonteko, ja ehkä ainoa pieni särö tässä keskustelussa tuntuu olevan se, onko selonteko vanhentunut joiltain osin vai onko se edelleen ajankohtainen. Ehkä ympäristössä on tapahtunut muutoksia, ja siinä, mitä valiokunta mietinnössään toteaa, voidaan sitten tarkentaa. Monestihan on niin, että valmistunut mietintö on kristallinkirkkaampi kuin hyväkään selonteko. Nyt UaV, VaV ja HaV puolustusvaliokunnan lisäksi käsittelevät tätä, kymmeniä erinomaisia asiantuntijoita. Tästä tulee entistä parempi, kun huomioimme sitten ne muutokset, mitä on tapahtunut.  

USA:n tilanteen muutoksesta en olisi itse liian huolissani, vaikka siinä on merkkejä, mutta niin kuin ministeri sanoi, 35 vuotta on tehty yhteistyötä, varmasti tehdään jatkossakin. En usko, että USA:n instituutio, demokratia ja oikeusvaltiokehitys muutamassa vuodessa voisivat muuttua perusrakenteiltaan. Kyllä se siellä pysyy, ja Nato pysyy luotettavana kumppanina. 

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä nyt yhtyä sekä puolustusministerin että monen muun puheenvuoroihin täällä. En näe itse, että tämä selonteko on niin kuin laajamittaisesti millään tavalla vanhentunut. Kyllä tämä pitkälti kestää aikaa. Jo itse asiassa kohdassa 2.1. Globaalien valtasuhteiden muuttuminen käsitellään sitä, miten Yhdysvaltojen painopiste tulee siirtymään yhä enemmän Kiinaan, ja näin suomennettuna siinä todetaan, että Yhdysvallat odottaa, että Eurooppa pystyy seisomaan omilla jaloillaan ilman niitä apupyöriä, joita sillä tällä hetkellä on. Se käytännössä todetaan siellä jo.  

On ihan totta, että Yhdysvalloista tulee hyvinkin nopealla tahdilla erilaisia uutisia, nopeammin kuin Euroopassa keritään järjestämään solidaarisuuskokouksia, mutta en näe, onko se syy, että täällä täytyy ruveta jatkuvasti panikoimaan. Meidän pitää pitää kirkkaana mielessä se fokus. Vahvennetaan omaa puolustusta, vahvennetaan Euroopan puolustusta, hankitaan ne rahat, mitä sinne tarvitaan, ja pidetään huolta meidän omasta tontista. Eikä me olla vaan Yhdysvaltojen varassa. Meillä on kahdenvälisiä suhteita, meillä on Nordefcoa, meillä on JEFiä, ja meillä on ennen kaikkea hyvin vahva oma armeija. Huolehditaan tästä, niin kyllä tästä hyvä tulee.  

Arvoisa puhemies! Yhdysvaltain äkkijyrkkä käännös tarkoittaa, että Euroopan on otettava suurempi vastuu Ukrainasta. Meidän on varustauduttava viipymättä. Meidän on otettava kohtalomme omiin käsiimme yhdessä Ison-Britannian, yhdessä Norjan, Islannin ja transatlanttisen liittolaisemme Kanadan kanssa. Mutta samaan aikaan on vältettävä tarpeetonta paniikkia. Ei Nato ole hajonnut. Sen siviilivirkamiehet ovat työpaikoillaan, ja sotilaat harjoittelevat [Oikealta: Juuri näin!] ihan suunnitelmien mukaisesti. 

Mutta toisaalta: kriisitietoisuutta on herätettävä Suomessa ja Euroopassa, ja meidän on sanoitettava kansalaisille se, mitä tarkoittaa Yhdysvaltain ilmoittama etääntyminen Euroopasta. Meidän ei pidä lohduttaa kansalaisia sillä, että nämä Yhdysvaltain viestit vaihtelevat — sillä, että ne ovat yhtenä päivänä jotain toista. Nimenomaan viestien epäselvyys on tässä ongelma, ei mikään ilonaihe. Tämän toimintaympäristön muutoksen tulee heijastua eduskunnan vastauksessa puolustusselontekoon. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille hyvin tehdystä esiintymisestä ja valiokunnalle hyvin tehdystä työstä. Toki siinä ovat virkamiehet olleet täysillä mukana. 

Se, mikä kiinnitti huomiota: todella, kuten puolustusministeri hyvin totesi, talouden tilanne on semmoinen, että meidän pitää pitää huoli siitä, että kaikissa olosuhteissa pystymme puolustuksemme hoitamaan. Sanon tähän hieman lisää, että meidän pitää pitää huoli, että tämän maan talous laitetaan kuntoon. Tällä menolla emme voi jatkaa, kaikki me sen tiedämme. 

Mitä tulee sitten siihen, että ryhmäpuheiden aikana ainakin edustaja Harjanne esitti yhteistä velkaa eurooppalaiseen puolustukseen: Vieläkö tässä salissa on intoa lähteä maksamaan toisten maiden varustautumista? Pidän suurena ihmeenä sitä, että täällä yleensä edes esitetään sitä. Saksa, Ranska, Italia, Espanja — kaikki ovat suuria valtioita, joilla on varmasti kansallisvarallisuutta vaikka kuinka paljon. Ja nyt, jos lähdemme siihen tilanteeseen, että työnnämme sinne rahaa, hinnathan nousevat älyttömiin. Näissä maissa on omaa metalliteollisuutta — Saksassa, Puolassa varsinkin. Tehkööt omat hommansa itse, ja varsinkin nyt voisi hieman huumorilla sanoa, että kun Yhdysvallat tuntuu autojen tuonnin kieltävän Yhdysvaltoihin korkeilla tulleilla, niin siinähän vapautuu metalliteollisuuden kapasiteettia merkittävästi. 

Arvoisa puhemies! Selonteossa ansiokkaasti todetaan, että turvallisuusympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava, sen me jaamme tässä salissa. Siinä, missä selonteossa tunnistetaan hyvin Venäjän imperialistiset pyrkimykset ja se, että ne muodostavat pitkäaikaisen uhkan Suomen ja Euroopan turvallisuudelle, niin kyllä viime viikkoina tietenkin on noussut suuri kysymysmerkki sen ylle, kuinka USA:n ja Trumpin hallinto on jatkossa sitoutunut transatlanttiseen yhteistyöhön. Tässä turbulentissa tilanteessa maltti on valttia ja on turha muuttaa puolustuksen kehittämisen linjauksia muuten kuin pitkäjänteisen ja harkitun päätöksenteon kautta. Mutta varmasti on syytä myöskin täällä eduskunnassa käsittelyssä miettiä ja varmistaa se, että meillä on myös kyky reagoida tarvittaessa, ja varmistaa se, että meillä on kyky tunnistaa sellaiset mahdolliset haitalliset riippuvuudet, jotka voisivat heikentää Suomen puolustusta. Tässä tilanteessa on hyvä olla takataskussa plan B ja tarvittaessa plan C, ja tätä meidän on syytä täällä pohtia. 

Arvoisa puhemies! Itse asiassa yhdyn edustaja Hoskosen näkemykseen tästä teollisen kapasiteetin uudelleensuuntaamisesta siihen, mitä tilanne vaatii, mutta puolustusteollisuuden rahoittamisesta ja puolustuskyvyn nostamisen rahoittamisesta yhteisvelalla suosittelen lukemaan päivän lehdestä, Helsingin Sanomista, taloustieteen professoreiden Niko Jaakkolan ja Niku Määttäsen kirjoituksen, jossa he avaavat hyvin, miksi siinä on ihan logiikka. Ja tietysti, totta kai, sen ratkaisun täytyy olla sellainen, että Suomi meidän maantieteellisen sijaintimme puolesta on siinä niin sanotusti hyötyjä, mutta se täytyy katsoa koko Euroopan näkökulmasta. Pidän hyvin vaarallisena ajatusta, että yhteisvelka olisi Venäjää vaarallisempi asia. 

Mitä tulee vanhenemiseen ja tähän keskusteluun, täällä ehkä vähän säkenöi yllättävän paljon. Itse ajattelen, että siellä sinänsä kuvataan se toimintaympäristö, ne trendit, tämä siirtyminen kohti Tyyntä valtamerta Yhdysvaltojen toimesta, tämän tyyppinen, mutta se tapahtuu nyt pikakelauksella ja ehkä paljon tärisevämmin ja järisevämmin kuin me aikaisemmin ajateltiinkaan. Se edellyttää nähdäkseni sen tunnustamista, että näin on, että tilanne on aika hurja, ja sitten kykyä kylmäpäisesti analysoida, mitä päätöksiä ehkä erityisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön ja näihin olemassa oleviin rakenteisiin, mitä kantoja meidän kannattaa sinne viedä, mitä asioita edistää. [Puhemies koputtaa] Tässä sinänsä luotan, että hallitus varmasti näin tekee, mutta sitä keskustelua on tärkeää [Puhemies: Aika!] käydä myös tässä salissa. 

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin muistetaan ne edellisen elvytyspaketin kokemukset. Miten meille kävi? 7,2 miljardia meni, 400 miljoonaa olemme saaneet. Vieläkö porukalla on intoa lähteä kokeilemaan aseistaa toisia valtioita? Meillä alkaa olla itsellämme semmoinen taloustilanne, että ei kannata enää tällaisia edes unissa nähdä. Ne ovat painajaisia itse asiassa, ne eivät ole unia. 

Ja toinen juttu: Kun katsoo Suomen tilannetta tällä hetkellä, olemme vuosikymmeniä rakentaneet omaa puolustustamme kuntoon viisaudella ja vakaudella yhteistuumin, ja nyt Eurooppa tällä keinoin sakkaa ja on leikkinyt kaikennäköisiä leikkejään. Siellä on teollisuutta vaikka kuinka paljon. Siellä on kansallisvarallisuutta satoja kertoja enemmän kuin Suomessa. 

Eikö tämä jo riitä? Minä olen sanonut ja olen näköjään aika pitkälti oikeassa, että yhteistä eurooppalaista liittovaltiota rakennetaan velkakirja kerrallaan. Tällä keinoin se kyllä tulee, ja sitä päivää minä en haluaisi nähdä koskaan. 

Arvoisa puhemies! Ihan nopeasti tähän yhteisvelkakeskusteluun: On hyvä kantaa huolta tästä rahasta, ja sen kanssa pitää olla tarkkana, mutta meidän täytyy myös miettiä, mitä me tarvitsemme, mitä me voisimme saada. Esimerkiksi, kuten siis pääministeri Orpo on ehdottanut, tätä yhteistä rahaa voitaisiin käyttää yhteisen ilmapuolustusjärjestelmän hankkimiseen. Ja se voisi olla sellainen, että se on EU-laajuinen, standardoitu — yhteiset laitteet ja kaikki, yhteinen koulutus — ja sellainen, joka voidaan siirtää paikasta toiseen: kulloinkin sinne, missä sitä mahdollisesti tarvitaan. Jos meillä on tämäntyyppinen systeemi — siis EU-maat yksittäin tuottavat näitä kyvykkyyksiä, se on täysin yhteensopiva — ja joku maa joutuu aggression kohteeksi, muut siirretään ilmapuolustusjärjestelmään ja sitten turvataan sitä aluetta. Tästähän varmasti olisi merkittävää hyötyä. Vai mitä mieltä edustaja Hoskonen on: olisiko tämmöisestä enemmän haittaa? [Atte Harjanne: Järkipuhetta!] 

Arvoisa rouva puhemies! Aloitan huoltovarmuudesta. Selonteossa on alaluku energiasta: ”Energiajärjestelmän muutoksessa edistetään myös energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä parannetaan häiriönsietokykyä.” 

Arvoisa rouva puhemies! Nato-johdon viesti Ukrainan opeista puolustusvaliokuntaan oli selkeä: sotilasmateriaalin lisäksi on yhtä tärkeää huolehtia energiansaannista. Mahdollisen kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Me asumme saaressa, Venäjän kainalossa. Lännessä ovat Norjan vuoret. Mitä vähemmän olemme riippuvaisia ulkomaisesta energiasta, sitä parempia ovat kriisinkestävyytemme ja huoltovarmuutemme. Kotimaisessa turpeessa on valmis ratkaisu, joka samalla varmistaa myös ruokaturvaamme sekä samalla turvaa metsäteollisuutemme kestävyyttä ja jatkuvuutta. 

Arvoisat ministerit, miten varaudumme energian osalta? 

Arvoisa puhemies! Ministeri, te sanoitte äsken jotakuinkin niin, että tässä selonteossa ei tarvitse reagoida siihen, että otsikkotasolla pidetään kovaa meteliä, mutta jos katsotaan, mitä otsikkotasolla tapahtuu, niin Trump on muun muassa kutsunut Zelenskyiä diktaattoriksi ilman vaaleja, hän on sanonut, että Ukraina ei voi saada kaikkia Venäjän valtaamia alueita takaisin, ja Yhdysvallat on äänestänyt YK:ssa Ukrainaa vastaan yhdessä muun muassa Venäjän ja Pohjois-Korean kanssa. Nämä ovat vakavia asioita, ja nämä tulee minusta ottaa hyvin vakavasti. 

Näiltä osin itse kyllä katson, että selonteko on vanhentunut suhteessa tähän toimintaympäristöön, koska se ei huomioi sitä merkittävää muutosta, joka Yhdysvalloissa on tapahtunut ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa on tapahtunut sen jälkeen, kun Donald Trump on noussut valtaan. Itse katson ja vasemmistoliitto katsoo, että tämä muutos olisi huomioitava vähintään puolustusvaliokunnan mietinnössä. 

Sitten haluaisin vielä kysyä lyhyesti tästä samasta asiasta, mitä edustaja Andersson nosti aiemmin: Miten voidaan edistää sitä, että näitä jäädytettyjä varoja voitaisiin käyttää Ukrainan tukemiseen? Nyt kun tarvitsemme yhtenäistä Eurooppaa ja sitä kautta myös Ukrainalle kaiken mahdollisen tuen, niin onko jotain keinoa, miten me voimme edistää näiden jäädytettyjen varojen käyttöä? 

Arvoisa puhemies, värderade talman! Ensin haluan kiittää puolustusministeriä tästä aiemmin tulleesta vastauksesta liittyen Ukrainan tukemiseen. Se on nimenomaan se, kun katsotaan turvallisuustilannetta tällä hetkellä, että me voidaan huolehtia siitä, että Ukrainan tuki ei horju tällä hetkellä. Se on äärettömän tärkeää, ja sille haluan antaa henkilökohtaisesti todella vahvan tuen.  

Tulen itse tähän, sanotaanko, yhteisvelkakysymykseen. Tässä olen samaa mieltä edustaja Kopran kanssa siitä, että mitään vaihtoehtoa ei kannata heti sulkea pois, koska me ei tiedetä, millä tavalla tämä tilanne, mikä tällä hetkellä vallitsee maailmalla, muuttuu. Ja koska meidän täytyy kuitenkin huolehtia omasta kokonaisturvallisuudestamme, niin myöskin tällaisen jonkinlaisen yhteisvelkamekanismin kautta voi meillekin olla hyötyä siitä.  

Sitten kysyisin puolustusministeriltä: Tässä on aiemmin noussut esiin jo tämä puolustusteollisuuden asema täällä Suomessa. Olisiko järkevää lähteä edistämään yhdessä puolustusteollisuuden kanssa jonkinlaista yhteistä hankintastrategiaa, millä me voitaisiin vahvistaa sitä omaa puolustusteollisuuttamme, koska tässä selonteossa nousee vahvasti esiin se, että puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä pitäisi lähteä vahvistamaan?  

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että olemme nyt siinä seurassa, mihin meidän olisi pitänyt liittyä jo 90-luvulla. Nato vahvistaa ja varmistaa meidän puolustusta. Se tekee sen tänään, se tekee sen huomennakin, mutta kannattaa muistaa myös tietynlainen snellmanilaisuus, eli viime kädessä jokainen ajattelee lopulta itseään, turvaa omansa.  

Olen vakuuttunut, että Suomessa on maanpuolustustahtoa. Se on itse asiassa vankkaa. Kysymys kuuluukin, onko maallamme riittämiin myös tulevaisuudessa maanpuolustustaloutta. Maavoimien uudistaminen vie vähintään saman, mitä F-35- ja Laivue 2020 ‑hankkeet yhteensä, ja tästä säästäminen olisi kuin pelaisimme venäläistä rulettia. Toivon, että eduskunnasta löytyy jatkossa kaikilta puolueilta myös vahva sitoutuminen näihin tuleviin investointeihin.  

Arvoisa puhemies! Vahva maanpuolustustahto — se on puolustuksemme ydintä. Sen eteen tehdään töitä laajalla rintamalla, ja näin sen kuuluu olla tulevaisuudessakin. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja kaikenlainen toiminta, mikä antaa kriisien varalle tärkeitä kansalaistaitoja, on vaalimisen arvoista. 

Otan yhden esimerkin, nimittäin toiminnalliset ammuntalajit, kuten sovelletut reserviläis- ja practical-ammunnat. Niiden suosio on noussut. Ampumarataverkostoa kasvatetaan, jotta harrastusmahdollisuudet paranevat. Mutta nähdäkseni tarvitaan myös muita keinoja, jotta yhä useampi löytää näidenkin lajien pariin. 

Arvoisa puhemies! Hyvä puolustusministeri, haluaisin kysyä teiltä: olisiko hyvä ottaa tavoitteeksi, että mahdollisimman monet juuri asepalveluksensa suorittaneet suomalaiset löytäisivät toiminnallisesta ammunnasta itselleen uuden harrastuksen, jolla ylläpitää ampumataitoa sekä pitää niin omaa fyysistä kuntoa kuin maanpuolustustahtoa yllä? 

Arvoisa puhemies! Tästä ylikiristyneestä päivittämiskeskustelusta voisi päätyä siihen yhteiseen johtopäätökseen, että toki kahden kolmen kuukauden aikana on tapahtunut paljon ennakoimatonta, jota koskevat havainnot ja joitakin johtopäätöksiäkin on syytä tässä lausunto- ja mietintökäsittelyssä lisätä täydennykseksi tuohon yhdessä tehtyyn puolustusselontekoon. 

Oleellistahan tässä käynnistyneessä keskustelussa on, että professori Forsberg akateemisen vapauden pohjalta halusi vetää pitemmälle kuin mitä nämä tämänhetkiset puheet ovat käytännössä tarkoittaneet. Eli jos nämä kaikista pahimmat puheet muuttuvat todeksi ja käytännön politiikkateoiksi Yhdysvalloissa, niin silloin me joudutaan sen kaltaisiin arviointeihin, joita hän asiantuntijalausunnossa on käsitellyt. 

Mutta meillähän on sitä ennen kovin paljon tehtävää, elikkä meidän pitää juuri vedota Yhdysvaltoihin, heidän sitoumuksiinsa niin Nato-jäsenenä, DCA-kumppanina kuin kansainvälisissä foorumeissa muutoinkin, että he toimivat niiden sitoumustensa mukaisesti. Meillä on menossa Naton konkreettinen puolustussuunnittelu juuri tänä vuonna, ja siellä tehtävät sopimukset siitä, [Puhemies koputtaa] mitä kukin maa satsaa ja miten ne toteutetaan, ovat äärimmäisen tärkeitä tämän puolustusselonteon linjausten toteuttamiseksi [Puhemies: Aika!] ja Yhdysvaltojen pitämiseksi rivissä. 

Arvoisa puhemies! Puolustusministeri käytti tässä tällaisia kuvaavia termejä ”ristiaallokko” ja ”syvävirtaukset”, ja ristiaallokkoahan tässä viime viikkoina on kuultu. Mutta jos niistä, mistä siinä on keskusteltu, vedettäisiin sitten johtopäätöksiä siihen, että tämä koko rakennelma olisi jotenkin muuttunut, niin se olisi aika pitkälle menevää. Natollahan on järjestelmät, millä kyllä pystytään tekemään analyysit ja katsomaan sitten huippukokouksessa, onko sitä laivaa tarvetta reivata. Ja yksittäisten kommenttien perusteella kun mietin itse näitä isoja asioita — Nato-jäsenyys, Nato, Euroopan panostaminen enemmän puolustukseen, pitkä luottamuksellinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa — niin en vielä tunnista siitä sellaista, että näihin isoihin virtauksiin olisi tehty muutoksia. 

No, sitten näistä eri kommenteista. Jos tässä nyt on joku ollut johdonmukainen, niin puolustusministeri Hegseth sanoi silloin jo siellä Ramsteinin-kokouksessa, että Nato on tärkeä ja Yhdysvalloille tärkeä, erityisesti sotilaallinen osa. Ja tuoreimpana sitten ulkoministeri Rubio totesi saman, eli jos jokin nyt on ollut johdonmukaista, niin se on ollut sitten Yhdysvaltain näkemys Naton tärkeydestä. [Puhemies koputtaa] 

Ja on tietysti erinomaista, että nyt meillä on mahdollisuus sitten valiokunnassa perusteellisesti perata nämä asiat. 

Arvoisa puhemies! Se, että selonteko olisi vanhentunut, niin en yhdy siihen ajatukseen. Selonteko ei ole mikään temppuluettelo tai toimenpideluettelo, vaan tärkeintä ja olennaista siinä on se selonteon analyysi, jossa on nostettu kyllä keskeiset uhkatekijät esille, keskeinen turvallisuustilanne esille, ja sillä, miten selonteko sitten laitetaan toimeen, on merkitystä. Se on sopiva ajankohta hienosäätää tai painottaa sitä turvallisuutta, maanpuolustusta, niillä konkreettisilla keinoilla, joilla sitä Suomen kansallista suorituskykyä eri aselajeissa ja puolustushaaroissa luodaan. 

Lisäksi pitää muistaa, että meillä on erilaisia kumppanuuksia, ja turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä kehitetään monellakin tavalla. Kuten tuossa ministeri jo mainitsi, me emme ole nyt yksin, meillä on Nordefco ja JEF. Meillä on kahdenvälisiä sopimuksia myöskin, ja me tehdään puolustusyhteistyötä samalla tavalla kuin ehkä Yhdysvaltain presidenttikin toivoisi. Meillähän on olemassa diili, kahdenkeskinen DCA, nimenomaan puolustusyhteistyösopimus. Siinä mielessä emme ole yksin. Itämeren turvallisuutta rakentaa moni muukin valtio meidän ohella. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni tässä tilanteessa niin Euroopan unionin kuin liittokunnan eurooppalaisten jäsenvaltioiden tulee vahvistaa omaa sotilaallista puolustuskykyään ja Ukrainan tukea entistä voimallisemmin, päämäärätietoisemmin ja nopeammin. Meille Suomessa tämä asia on tietyllä tapaa itsestäänselvyys, mutta on todettava, että olen hieman huolissani siitä, onko asia näin kristallinkirkas kaikkialla muualla. Mielestäni yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Eurooppa ja erityisesti Euroopan Nato-maat jakavat aidosti yhtenäisen tilannekuvan siitä, että Venäjä on todellinen uhka aivan koko Euroopalle ja että tämä uhka on myös pitkäkestoinen. Arvoisa puolustusministeri, olisin kysynyt teiltä: jaatteko te tämän näkemyksen, ja jos, niin millä tavoin tätä yhteisen tilannekuvan syntymistä tällä hetkellä edistetään?  

Kiitoksia, rouva puhemies! Eli keskityn näihin valtiontalouteen kohdistuviin asioihin, joista on useassa kysymyksessä nostettu huomioita: 

Selonteossahan kuvataan, että tasapainoinen ja kestävä julkinen talous on keskeinen edellytys puolustuksen kehittämiselle, ja tämä on erittäin tärkeä lähtökohta, joka nyt käytännössä myös Euroopan tasolla näyttää voimaansa. Se, että Suomi on huolehtinut omasta puolustuksestaan ja haluaa korjata julkista taloutta, jotta meillä on mahdollisuus myös jatkossa toimia näin, on välttämätön lähtökohta. 

Selonteossa itsessään ei tehdä mitään euromääräisiä resursseja koskevia sitoumuksia — tämä on tietoinen valinta tässä selonteossa monestakin syystä — vaan nämä päätökset tehdään sitten tietenkin osana normaalia julkisen talouden suunnitelmien ja talousarvioiden prosessia, mikä edellyttää tietenkin muunkinlaista poliittista neuvottelua kokonaisuudesta. Mutta uskon, että Suomessa ja tässä eduskunnassa kaikki ymmärtävät puolustuksen merkittävän roolin erityisesti tässä nykyisessä maailmanajassa, ja näyttää keskustelun kannalta siltä, että kaikki ymmärtävät siihen kohdistuvat merkittävät korotustarpeet.  

Suomi toimii tietenkin vähimmäistasoltaan Nato-maiden määrittelemässä prosentissa. Toisaalta korostamme näitä suorituskykyjä, erityisesti tässä nykyisessä tilanteessa, kun prosenttien vertaileminen toisiinsa voi olla jopa hieman epäolennaista siitä syystä, että kysyntä on merkittävää ja vastaavasti hinnat ovat hyvin korkealla.  

Euroopan unionin tasolla käydään voimakasta keskustelua siitä, mitä finanssipoliittisille säännöille voitaisiin tehdä, jotta ne kohdistetusti mahdollistaisivat tietyille maille puolustukseen lisäsatsaamisen. Tämä on varmasti ihan tarpeen siitä huolimatta, että Suomen etu on myös korostaa sitä, että meillä on uskottavat finanssipoliittiset säännöt EU-tasolla ja tietenkin kansallisesti.  

Jokaisella EU-maalla on tietenkin se oma kansallinen talousarvioprosessi ja oma budjetti, josta lähtökohtaisesti niitä puolustusmenoja tulisi kattaa. Ajatus siitä, että jonkinlaisella EU-ratkaisulla lähdettäisiin nostamaan yksittäisten maiden puolustusta, jotka ovat kaukana kahdesta prosentista, vaikuttaa aika kaukaa haetulta, siitäkin huolimatta, että kun puhutaan Euroopan Nato-maista, tietenkin kysymys on myös järjestelmästä ja siitä, että se on jokaisen yksittäisen maan intressin ja edun mukaista, että puolustus on kaikissa kunnossa.  

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tästä puolustusteollisuudesta ja sen roolin merkittävästä vahvistumisesta, joka useassa puheenvuorossa nostettiin esille: Tältä suunnalta katsoen oleelliset teemat liittyvät rahoituksen saamiseen, pääomiin yleensä, lainoitukseen, lainanantokriteereihin, joista viime aikoina on puhuttu erityisesti Euroopan investointipankin yhteydessä, ja toisaalta muunlaiseen säätelyyn, joka vaikuttaa tähän, esimerkiksi taksonomiasääntely, yritysten kestävyyskriteerit ja niin edelleen. Näillä kaikilla on merkittävä vaikutuksensa puolustusteollisuuteen. Suomi on erityisesti pitänyt esillä Euroopan investointipankin lainanantokriteerien höllentämistä puolustusteollisuutta tukevaan suuntaan, ja viimeksi joitakin viikkoja sitten 22 maata Suomen johdolla tästä EIP:ltä vaati lisää toimia. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ukraina aloitti sodan. Jos Venäjä kuitenkin aloitti, se johtui Natosta. Ukrainalla on ollut kolme vuotta aikaa ja mahdollisuus lopettaa sota. Ukrainan presidentti on diktaattori. 

Nämä Venäjän valheet eivät muutu tosiasioiksi sillä, että USA:n presidentti Trump niitä toistaa. Hänen suhtautumisensa Ukrainaan — siis Venäjän hyökkäyksen uhriin ja maahan, joka varmasti on maksanut sodasta enemmän kuin mikään muu kansakunta — on häikäilemätöntä. Mineraalisopimusta luonnehtivat valitettavan hyvin rikoslaista löytyvät käsitteet, kuten petos ja kiristys.  

Euroopalla on nyt kolme tehtävää Ukrainaan liittyen: ensinnäkin Trump ja USA:n nykyjohto on pyrittävä saamaan näkemään tosiasiat, toiseksi Ukrainaa on tuettava ennennäkemättömällä tavalla, ja kolmanneksi Venäjää on padottava lisää pakotteita kiristämällä. 

Arvoisa rouva puhemies! Aika ajoin myös tässäkin salissa on syytä esittää kiitoksia. Minulla oli kunnia toimia tämän parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtajana, ja haluankin kiittää teitä, arvoisa ministeri, ja myös teidän esikuntaanne siitä kattavasta tilannekuvasta, minkä te seurantaryhmälle annoitte, ja myöskin otitte huomioon niitä puolueiden esille tuomia näkökantoja mahdollisuuksien mukaan. Haluan toki kiittää myös koko parlamentaarista seurantaryhmää ja ennen kaikkea seurantaryhmän varapuheenjohtajia, edustajia Kopra ja Kari, tästä älyttömän hyvästä yhteistyöstä. 

Vaikka maailmassa on havaittavissa kovaakin turbulenssia ja aika ajoin näyttää, että se iskee tänne meidänkin saliin, niin meidän täytyy vähän muistella myös, mitä on aikaisemmin tapahtunut. Eli se edellinen selonteko kun tehtiin ja se oli maalissa, niin sen jälkeen alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitten alkoi Natoon liittyminen. Eli käytännössä meillä oli silloinkin tällaista turbulenssia, mutta ei me silloinkaan puhuttu siitä päivittämisestä välittömästi. [Puhemies koputtaa] Eli täytyy vähän miettiä, että otetaan jäitä hattuun ja tehdään rauhassa asiat. — Kiitos. [Timo Heinonen: Erinomainen puheenvuoro — olisihan se pitänyt siinä tehdä äkkiä uusi selonteko!] 

Arvoisa puhemies! Jos on viimeisen 20 vuoden aikana kuunnellut Yhdysvalloista tulleita viestejä ulkopolitiikan ja Euroopan suhteen, niin niissä on kaksi asiaa toistunut hyvin vahvasti: indopasifiselle alueelle siirtyminen, jossa Kiina nähdään suurimpana uhkatekijänä Yhdysvaltain hegemonialle, ja se, että eurooppalaisten liittolaisten pitää ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Siinä mielessä nyt nämä puheet, mitä Yhdysvalloista tulee, eivät ole suuria poikkeuksia. 

Sitten jos katsotaan, mitä itse selonteossa lukee muun muassa Yhdysvaltoihin liittyen, eli että ”maan kulloisenkin hallinnon sitoutumisen aste monenkeskiseen yhteistyöhön heijastuu myös transatlanttiseen yhteistyöhön”, niin kyllä tämä on aika hyvä kuvaus siitä, missä tilanteessa tällä hetkellä ollaan Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteissa. Siinä mielessä, että jos sanotaan, onko tämä paperi nyt vanhentunut, niin mielestäni se ei ole, koska kuten ministerikin totesi, siinä ne turvallisuuden isot pohjavirtaukset ovat säilyneet hyvinkin vakaina — suhteet Yhdysvaltoihin, puolustusyhteistyö, kansallinen puolustuskyky ja sitten se, että tällä hetkellä se Yhdysvaltojen huomio on enemmän siirtymässä sinne Kiinan suuntaan, mutta he edelleen säilyttävät vahvan jalansijan Euroopassa, [Puhemies koputtaa] mikä on nähty muun muassa maan sitoutumisessa liittolaisiin ja Natoon. 

Puhemies! Eräät suomalaiset poliitikot ovat ironiseen sävyyn kertoneet Yhdysvaltain, Venäjän ja Pohjois-Korean tukeneen YK:ssa Ukrainan vastaiseksi väitettyä yleiskokouksen päätöslauselmaa. Siitä vaietaan, että YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymä ja Yhdysvaltain rauhan poluksi nimeämä päätöslauselma sai yhteensä kymmenen maan tuen. Mukana olivat myös pysyvät jäsenet Venäjä ja Kiina. Turvallisuusneuvoston kaksi pysyvää jäsentä, Ranska ja Britannia, eivät nekään halunneet kaataa tätä päätöslauselmaa. Ne pidättäytyivät kolmen EU-maan ohella äänestämästä vastaan. Turvallisuusneuvoston päätös on kaikkia jäsenmaita sitova, päinvastoin kuin yleiskokouksen suositus. Suomen ulkopoliittinen johto näyttää edelleen elävän Bidenin aikaa. Eikö Suomessa nähdä sitä, että tulitaukoa ja rauhansopimusta vastustavat voimat ovat pala palalta ja maa maalta [Puhemies koputtaa] nyt nopeasti murenemassa? 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää puolustusministeriä erinomaisesta vastauspuheenvuorosta, missä hän totesi Suomen pysyvästä linjasta. 

Då vi diskuterar försvar, infrastruktur och speciellt försörjningsberedskap vill jag påpeka och betona de öst-västliga förbindelserna i Norden. De är viktiga då försvarsmaterial ska flyttas, och vi pratar ju faktiskt om världens mest integrerade region.  

Den här redogörelsen betonar på ett bra sätt ett behov av infrastruktursatsningar på ställen som är mest glest bebyggda och viktiga för vår säkerhet. Men jag ser ändå att de öst-västliga och framför allt de samnordiska infrastruktursinvesteringarna delvis fattas i den här redogörelsen. 

Siksi kysyn puolustusministeriltä: käyttekö te keskusteluita muiden Pohjoismaiden ministereiden kanssa nimenomaan näistä tarpeellisista länsi—itä-infrastruktuuri-investoinneista, mitä tarvitaan? — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tässä salissa, muun muassa edustaja Kokko käytti äsken erittäin hyvän puheenvuoron siitä, että tämä presidentti Trumpin tyyli on hyvin repivä, poukkoileva, ikään kuin ennalta arvaamaton eikä omiaan lisäämään luottamusta. Tämä on tietenkin juuri näin. Mutta kun katsoo sitä isoa virtausta, isoa kuvaa, niin siinä hän on kyllä aika konsistentti. Hän sanoi jo ensimmäisellä kaudellaan, että Euroopan pitää ottaa lisää vastuuta omasta puolustuksestaan. Minä olin jo silloin täysin samaa mieltä hänen kanssaan tästä asiasta. Silloin Eurooppa nukkui ruususenunta ja ajateltiin, että tämä paha vaan menee kohta pois ja neljä vuotta tässä kestetään. Mutta eihän tämä Amerikassa ole muuttunut myöskään Bidenin aikana, tämä sama pohjavirtaus siellä oli. Nyt Trump tulee uudestaan valtaan, ja nyt me sitten olemme siinä tilanteessa, että meidän on pakko ottaa sitä vastuuta itsestämme, siis Euroopan. Suomihan sitä on tehnyt, ja meillä on uskottava oma puolustuskyky. 

Nyt haluaisinkin kysyä ministeriltä: Kun nostetaan ylös tätä meidän oman puolustusvälineteollisuuden, siis suomalaisen, pohjoismaisen, eurooppalaisen teollisuuden, kapasiteettia, niin kävisikö tällainen G2G-malli, government-to-government-malli? Onko sitä mietitty? Ja voisiko esimerkiksi Suomi muuttaa lainsäädäntöä siten, että Suomi voisi antaa valtuudet Puolustusvoimille tilata materiaalia vaikka Patrialta tai joltain muulta, esimerkiksi ajoneuvoja, jotka sitten tuotettaisiin, [Puhemies koputtaa] myytäisiin valtiolle ja valtio voisi myydä ne eteenpäin myöhemmin? — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Täällä eduskunnassa oli eilen vierailulla Tampereen nuorisovaltuusto, noin 50 nuorta, puolet tyttöjä ja puolet poikia, ja esitimme — ainakin edustaja Tanus oli myös paikalla — heille kysymyksen, mitä mieltä he ovat, jos varusmiespalvelus koskisi sekä tyttöjä että poikia. Tulos oli se, että 48 kättä nousi sen puolesta, että pitäisi koskea, ja ainoastaan kaksi poikaa oli sitä mieltä, että ei pitäisi koskea. Arvoisa puolustusministeri, mitä mieltä te olette tästä asiasta? 

Arvoisa rouva puhemies! Itse tulen Kouvolasta, Suomen suurimmasta varuskuntakaupungista, ja meille turvallisuus ei ole pelkästään teoreettinen kysymys, vaan se näkyy ihmisten arjessa koko ajan. Me Kymenlaaksossa tiedämme, mitä tarkoittaa elää lähellä itärajaa ja nähdä omassa ympäristössä se, miten maailma on tällä hetkellä muuttunut. Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei Euroopan rauha ole itsestäänselvyys. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muistuttaa jatkuvasti siitä, että myös Suomen on oltava varautunut.  

Olemme tehneet historiallisen päätöksen liittyä Natoon, mutta se ei tarkoita, että voimme jäädä lepäilemään. Suomessa olemme huolehtineet omasta puolustuskyvystämme hyvin. Meillä on vastuu siitä, että puolustuksemme on kunnossa ja pidämme huolta sekä omasta maastamme että liittolaistemme turvallisuudesta. Nato tuo turvaa, mutta ensimmäinen ja viimeinen lukko on Suomen oma puolustus ja oma maanpuolustustahtomme. Kysyisin puolustusministeriltä: miten hallitus varmistaa, että Suomen rooli Natossa on aktiivinen ja että yhteistyö liittolaisten kanssa vahvistuu entisestään? 

Rouva puhemies! Investoidakseen teollisuus tarvitsee tilauksia, ja jotta voi tehdä vientiä, tarvitaan referenssejä Suomen puolustusvoimilta. Myös Ukrainaa tulee tukea. Maavoimien kehittämisohjelma käynnistyy, ja jotta voidaan Maavoimiin tehdä tilauksia, kannattaa tilaukset laittaa sisään melko nopeasti, koska toimitusajat ovat pitkiä. 

Kysynkin ministeriltä: Kun keskusteluja on puolustusteollisuuden kanssa käyty — on pidetty pyöreää pöytää ja vastaavaa ja nyt tällä viikolla lanseerattiin tuo 660 miljoonan euron paketti, joka Ukrainan tukemiseen lähtee — niin milloin nämä hankinnat konkreettisesti käynnistyvät? Milloin lähtevät tilaukset käyntiin? Milloin rupeaa puolustusteollisuudelle tulemaan tilauksia sekä Ukrainan tukemiseksi että meidän omien Maavoimien kehittämiseksi, koska nythän kapasiteettia sitten tarvitaan melko lailla tulevina vuosina? 

Ärade talman, arvoisa puhemies! Ahvenanmaan demilitarisointi ei tarkoita, että Ahvenanmaa olisi puolustuskyvytön. Ahvenanmaan puolustamiseksi on olemassa tarkat suunnitelmat ja suorituskyvyt. Näitä suorituskykyjä vahvistetaan sekä Nato-jäsenyyden että muiden toimien kautta. 

Olen kiitollinen kaikille, joiden tehtävänä on puolustaa myös Ahvenanmaata tiukoissa tilanteissa, vaikka toivommekin, ettei sellaista aikaa koskaan tule. Juuri sen vuoksi on tärkeää, että Suomella on uskottava puolustus sekä vahvaa ja syvää kansainvälistä yhteistyötä eri tasoilla. Nämä yhteistyömuodot eivät sulje pois toisiaan. Päinvastoin ne vahvistavat toisiaan. 

Se on myös seikka, joka nostetaan puolustusselonteossa esille. 

Arvoisa puhemies! Kun tämä geopoliittinen tilanne nyt on täydellisessä käymistilassa, niin minun mielestäni tärkeintä on, että Suomen eduskunta antaa hallitukselle, ministereille ja presidentille täyden tuen siinä työssä, mitä he ovat erinomaisella tavalla viimeisen parin vuoden aikana tehneet, joten haluan itsekin kiittää. Alun perin ajattelin kiittää, kun tämän puheenvuoron pyysin. 

Varsinainen kysymys ministerille kuuluu: Kun joka tapauksessa Nato-jäsenmaiden ja Euroopan unionin jäsenmaiden puolustuskykyä täytyy nostaa, whatever it takes, voisi sanoa — ja tässä tulee vähän vastaus edustaja Hoskosen näkemykseen yhteisestä lainasta — niin itse koen tämän yhtenä keinona. Jos se sen vaatii, niin silloin se pitää tehdä, koska päämäärän pitää olla se, että me saamme oikeasti nostettua Euroopan omaa puolustuskykyä, ja silloin emme voi lähteä kiistelemään keinoista, vaikka siihen omat vaaransa sisältyvät. Kysynkin ministeriltä: millä tavoin Suomi aikoo tätä päämäärää edistää? 

Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää pitää pää kylmänä ja maltti mukana kuten aina ulko‑ ja turvallisuuspolitiikassa. Katsotaan rauhassa, mitä Trump keksii, ja reagoidaan siihen tilanteen edellyttämällä tavalla. Olen täysin varma, että valtionjohdollamme on realistinen ja ajantasainen tilannekuva asioiden kulusta ja että johto pystyy toimimaan asianmukaisesti. 

Ukrainaan tulee saada rauha mutta oikeudenmukainen sellainen — ei niin, että hyökännyt osapuoli eli Venäjä sanelee rauhan Yhdysvaltojen tuella. Jokaisen Euroopan maan pitää nyt viimeistään ymmärtää, että puolustukseen on panostettava. Suomen linja on koko ajan ollut oikea, ja esimerkiksi energian omatuotannon varmistaminen, kuten edustaja Mäenpää tuossa äskettäin totesi, on erittäin tärkeää. 

Kysymykseni ministerille kuuluu: Viimeaikaiset käänteet ja johtavien valtionpäämiesten ulostulot ovat olleet vähintäänkin hämmentäviä. Onko nähtävissä, että ne Euroopan maat, jotka ovat panostaneet puolustukseensa vähän, ovat vihdoin ja viimein heränneet? Elikkä vähän samaa, mitä edustaja Eestiläkin tässä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on illan aikana näistä Yhdysvaltojen sekavista signaaleista keskusteltu paljonkin, ja itse ilokseni havaitsin, että ne ainakaan eivät vielä tähän meidän arkeemme vaikuta kovinkaan vakavasti, arkiseen toimintaan yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa siltä osin, että muun muassa Karjalan prikaati edelleen yhteisharjoituksia tässä ihan taannoin on pitänyt.  

Mutta se ehkä, mistä nyt olen hiukan huolissani, mistä ei ole tässä salissa keskusteltu, on tämä arktisen alueen kuhina. Tiedämme, että arktisesta alueesta ovat kiinnostuneita Venäjä, Kiina, Yhdysvallat ja Kanada, ja varsin painaviakin puheenvuoroja alueesta on käytetty. Kun hallitus on nyt itse päättänyt, että tätä arktista strategiaa ei enää tehdä, niin mikä on se kokoava tie, mitä kautta myös nämä kaikki työllisyyteen ja alkuperäiskansoihin liittyvät sekä ympäristökysymykset tulevat huomioitua arktisessa politiikassa, koska ne kaikki osaltaan myös kokonaisturvallisuuden kautta liittyvät tähän arktiseen tulevaisuuteen? 

Arvoisa rouva puhemies! Ukrainassakin on pimeä laskeutunut, ja niin kuin tuhantena yönä aiemmin, todennäköisesti tänä yönäkin ilmahälytyssireenit soivat ja valojuova-ammukset repivät taivasta rikki. Viesti sinne, missä taistellaan etulinjassa ja kotirintamalla niiden arvojen puolesta, joihin mekin uskomme, voi olla vain ja ainoastaan se, että kaikki ne ratkaisut, joita olemme valmiita täällä tekemään, ovat sellaisia, jotka turvaavat Ukrainan selustan, jotka turvaavat sen, että Ukraina voi säilyttää itsenäisyytensä, itsemääräämisoikeutensa kansakuntana ja kansakunnan tulevaisuuden. Siksi esimerkiksi keskustelu vaikkapa erilaisista eurooppalaisen puolustuksen rahoitusratkaisuista on vielä kovin ennenaikainen. Ainoa vastaus tässä vaiheessa Suomelta, Suomen eduskunnalta voi olla se, että tulemme tekemään kaikkemme, jotta Ukraina voittaa tämän oikeutetun puolustustaistelunsa. 

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä selonteossa mainitaan lyhyesti jalkaväkimiinat yhtenä osa-alueena. Puolustushallinnossa selvitetään jalkaväkimiinojen käytön tarvetta ja pelotevaikutusta. Kuten Ukrainan sota on osoittanut, niin jalkaväkimiinat ovat merkittävä osa puolustusta, eikä valitettavasti mikään nykyinen järjestelmä voi kokonaan korvata jalkaväkimiinoilla aikaan saatavaa suorituskykyä. 

No mikäli sitten Suomi haluaisi irtaantua sopimuksesta, niin siinä olisi puolen vuoden irtisanomisaika, mutta jos kuitenkin tämän määräajan aikana sopimuksesta vetäytyvä valtio olisi osallisena aseellisessa konfliktissa, ei vetäytyminen tulisi voimaan ennen tämän aseellisen konfliktin päättymistä. Siksi irtautumista ei voi lykätä kriisin kynnykselle. Kysyisin puolustusministeriltä: olisiko nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa syytä ryhtyä toimenpiteisiin Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi selvitysten valmistumisen jälkeen? — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Lappia ovat kannatelleet perinteisesti metsät, malmit ja matkailu, mutta nyt on selkeästi tullut neljäs ”ämmä”, maanpuolustus. Meillä on Euroopan suurin harjoitusalue, Rovajärven harjoitusalue, ja samoin sitten tämän Natoon liittymisen myötä myös Naton presentaatio on ollut aikaisempaa merkille pantavampaa. Nato-joukot kyllä kuuluvat ja näkyvät. 

Mutta se, miksi halusin puheenvuoron pyytää, oli, että yleensä oppositiosta jaellaan risuja hallitukselle, mutta tällä kertaa haluan ministeri Häkkäselle antaa ruusuja. Ja kyllä se on tästä parin viikon takaisesta FLF-päätöksestä, jossa päädyitte sijoittamaan joukot Rovaniemelle ja Sodankylään. Ilolla tervehdin tietenkin rovaniemeläisenä tätä päätöstä. Ja uskon, että se oli sotilasstrategisesti myös oiva päätös, koska meillä on arktisen sodankäynnin keskus ja samoin sitten meillä on kolmen maan kanssa yhteinen raja-alue. Mielellään kuulisi, jos teillä on aikaa avata myös tätä päätöksen merkitystä ja konkreettisuutta alueella. Se olisi mukava asia. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Venäjän uhka on todellinen, vaikka se ei ole välitön, ja tämä säännöllisesti laadittava turvallisuuspoliittinen selonteko on osa välttämätöntä varautumistamme. 

Lienee selvää, että Yhdysvaltain presidentinvaalien seurauksena meidän turvallisuusympäristömme tulee muuttumaan. Perusasiat pysynevät ennallaan, mutta vastuunjako muuttuu. Ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvän keskustelun melskeessä jokaisen tulisi muistaa kolme tärkeää asiaa: 1) Voimme vaikuttaa kaikkein eniten omaan varautumiseemme, ja se on ollut ja tulee olemaan hyvissä käsissä. 2) Koska oma pesämme varautumisen suhteen on puhdas, meillä on kokoomme nähden erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan unionin ja koko Euroopan ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. 3) Meillä on todella vähän vaikutusmahdollisuuksia Yhdysvaltain politiikkaan. Sen tähden meidän tulee kohdentaa voimavarat niihin asioihin, joissa meillä on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Kriisinhallinta on keskeinen ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan väline, jolla tuetaan konfliktien ratkaisuja, konfliktien jälkeistä vakauttamista ja turvallisten yhteiskuntien rakentamista. Sotilaallisen kriisinhallinnan tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen taikka humanitaarisen avustustoiminnan tukeminen tai siviiliväestön suojeleminen. Suomi osallistuu Naton, EU:n ja YK:n nopean toiminnan joukkoihin ja on mukana niiden toiminnan kehittämisessä kansalliset resurssit huomioiden. 

Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suosituksissa kriisinhallinnan kehittämiseksi todettiin tarve kehittää kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistukea ja tähän liittyvää kuntoutusta sekä varata siihen tarvittavat resurssit. Lisäksi todettiin, että toimintaan osallistuvien järjestöjen taloudellinen tuki ja toimintaedellytykset tulee turvata. 

Arvoisa puhemies! Kysynkin puolustusministeriltä: miten tämä työ jälkihuollon kehittämiseksi edistyy? 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä valtioneuvoston puolustusselonteko on tehty hyvin, ja niin kuin todettu, vahvassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Ja kyllähän se näin on, että vahva yksituumaisuus turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on meille suuri vahvuus tässä maassa, ja näin sen tulee ollakin. 

Haluaisin ottaa tässä puheenvuorossani esiin ehkä sen, mitä ovat jo aikaisemmatkin kollegat valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostosta nostaneet esille. Tuntuu, että siellä kanssa aika yksituumainen keskustelu on käyty. Nimittäin tämän puolustusselonteon rahoitushan — se, miten tämä laitetaan toimeen ja millä se rahoitetaan — on tässä tietysti erittäin tärkeä ja ratkaiseva kysymys. Tässä on kysytty jo siitä, miten suhtaudutaan tähän yhteisvelkaan EU:ssa, mutta myöskin sitten siitä, miten meidän puolustusteollisuus nyt otetaan vahvemmin mukaan. Minun mielestäni edelleen nämä government-to-government-sopimukset ja se puolustusteollisuuden mukaan ottaminen vaatisivat enemmän huomiota ja määrätietoisempaa otetta, sillä edelleen tuntuu kyllä hieman siltä, että sitä vauhtia siihen tarvittaisiin. [Puhemies koputtaa] Tämä on kuitenkin se tapa, millä me voidaan saada mahdollisimman kustannustehokkaasti [Puhemies koputtaa] tämä turvallisuuskysymys hoidettua. — Kiitos. 

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Olen tyytyväinen siitä, että puolustusselonteossa ei ole unohdettu Pohjois-Suomea. Puolustusjärjestelyt saavat entistä vahvemman tukipisteen, kun pohjoiseen sijoitetaan uusia Puolustusvoimien resursseja. Puolustusyhteistyön kannalta pohjoinen Suomi on ratkaisevassa asemassa. Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää tiivistä yhteistyötä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa. Meidän on panostettava pohjoisen kulkuyhteyksiin ja harjoitusalueisiin, jotta voimme turvata sotilaallisen huoltovarmuuden ja puolustuksen. 

Arvoisa ministeri, kysyn tuohon huoltovarmuuteen liittyen: mitenkä nämä logistiset hankkeet pohjoisessa ovat edenneet, silmällä pitäen tätä huoltovarmuutta? — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Lapin kansanedustajana ja Lapin liiton valtuuston puheenjohtajana yhdyn näihin Ojala-Niemelän kiitoksiin puolustusministerille. 

Meidän tulee keskittyä oman puolustuksen vahvistamiseen ja suunnitella omia toimiamme pitkäjänteisesti, ja siksi tämä puolustusselontekokin on tärkeä. On selvää, että turvallisuuspoliittiset tilanteet muuttuvat nyt niin nopeasti, että on lähes mahdotonta reagoida selonteon osalta näihin äkkinäisiin käänteisiin. 

Maanpuolustustahto on meidän tärkein voimavaramme maanpuolustuksen näkökulmasta, ja tätä tahtoa rakennetaan kodeissa ja kouluissa. Kouluissa pystytään vahvistamaan esimerkiksi selviytymis- ja erätaitoja. Me poliitikot emme voi vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöihin. Olisi siltikin tärkeää, että yhteiskunnallinen keskustelu ottaa kantaa asiaan. Olen tehnyt toimenpide- ja keskustelualoitteen eduskunnalle selviytymis- ja erätaitojen vahvistamisesta peruskouluissa ja toisella asteella. Arvoisa puolustusministeri Häkkänen, miten voisimme edelleen vahvistaa maanpuolustustahtoa nuorten osalta, ja onko asiaa pohdittu puolustusministeriössä? 

Arvoisa puhemies! Olemme eläneet viime vuodet poikkeuksellisen epävakaata ja myrskyistä aikaa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössämme. Valitettavasti näköpiirissä ei ole nopeaa paluuta siihen vakaampaan aikaan, jossa sota Euroopassa tuntui hyvin kaukaiselta ja jopa epätodelliselta ajatukselta. Mitä rajummin turvallisuuspolitiikan vakiintuneet mannerlaatat jalkojemme alla liikkuvat, sitä tärkeämpää on Suomessa säilyttää maltti ja vakaa harkinta sekä sanoissa että teoissa. 

Tässä epävarmuuden ajassa kuitenkin muutama asia on sellainen, että ne ovat säilyneet muuttumattomina, ja hyvä niin. Suomelta on ollut suurta viisautta kaikkina aikoina pitää huolta uskottavasta puolustuksesta, korkeasta maanpuolustustahdosta sekä aktiivisesta kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Näistä turvallisuuden ja puolustuksen peruskivistä on pidettävä huolta jatkossakin, samalla toimien vahvana, rakentavana ja aktiivisena osana sekä puolustusliitto Natoa että Euroopan unionia. 

Arvoisa puhemies! Ministeri, kiitos laajasta puolustusselonteosta. 

Monet pitävät kutsuntoja eräänlaisena maanpuolustustahdon mittarina. Puolustusvoimiemme koko on täysin riippuvainen toimivasta varusmiesjärjestelmästä, mutta maanpuolustuskyky on myös monella tapaa sidonnainen siihen, miten me eri tasoilla kykenemme torjumaan nuorten syrjäytymistä. 

Siviilipalvelusjärjestelmän kehittäminen entistä tarkoituksenmukaisemmaksi on tärkeä uudistus. Näin vahvistetaan osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta sekä samalla kokonaisturvallisuutta. Vapaaehtoinen maanpuolustusliitto ja Naisten Valmiusliitto järjestävät valtavasti kattavia kursseja, ja ne ovat hyvin suosittuja. Kuten edustaja Seppänen edellä mainitsi, niin myös koululaisten ja opiskelijoiden kriisinhallintakykyä ja erinäisiä maanpuolustustaitoja olisi hyvä vahvistaa, ja monesti olen ajatellut, että korkeakouluissa erityisesti ja toisella asteella on vapaavalintaisia opintoja ja näitä voisi ehkä siellä tarjota, ellei jo sitten tarjota. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevassa puolustusselonteossa korostetaan, että teknologisten kyvykkyyksien hallinta on keskeinen osa kansallista turvallisuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa tekoälyn, autonomisten järjestelmien ja kyberturvallisuuden kehittämistä. Kajaanissa sijaitseva Lumi-supertietokone ja tulevan yhteiseurooppalaisen tekoälytehtaan investointi Kainuuseen tarjoavat maailmanluokan laskentakapasiteetin sodankäynnin simuloimiseen sekä osaamista ja laskentatehoa myös kybersodankäynnin kehittämisessä. Yhdessä Kainuun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä DIANA-ohjelman testikeskukseksi valitun Oulun kanssa voimme kehittää Pohjois-Suomen huipputeknologisen puolustus- ja testauskeskuksen, jossa yhdistyvät myös arktinen kenttätestaus ja digitaalinen simulointi. 

Kainuussa on tehty testauskeskuksen valmistelemiseksi töitä jo vuosia. Kotimaakunnassani ollaan valmiina tulemaan osaksi puolustusteollisuuden uusia investointeja, työpaikkoja ja Itä-Suomen roolin vahvistamista Naton puolustuksessa. Arvoisa puolustusministeri, onhan meillä tahto kehittää puolustusteollisuutta myös Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja onhan meidän lainsäädäntö valmiina siihen, [Puhemies koputtaa] että kaikki kyberturvallisuuden toimet [Puhemies koputtaa] voimme tuolla supertietokoneella toimittaa? 

Arvoisa puhemies! Suomalaisten turvallisuudesta huolehtiminen on tärkein tehtävämme. Yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja jokaisen mukana pitäminen ovat merkittäviä asioita tavoitteen saavuttamiseksi. Niillä on myös maanpuolustustahdon kannalta tärkeä vaikutus, sillä sisäisesti yhtenäinen valtio on vahva myös ulkoisesti. 

Naton jäsenenä Suomen puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja sen tuottamaan laajaan, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja vahvaan maanpuolustustahtoon perustuvaan vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti Suomen puolustus nojaa yhteiskunnan tukeen, ja näistä kaikista puolustusratkaisumme osa-alueista meidän on pidettävä kiinni ja vahvistettava niitä nykyisestä maailmantilanteesta johtuen. 

Arvoisa puolustusministeri, sosiaalinen kestävyys on osa turvallisuuttamme. Haluaisin kuulla, millä toimilla hallitus vahvistaa nyt yhtenäisyyttä ja keskinäistä luottamusta yhteiskunnassa leikkausten kanssa samanaikaisesti. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä keskustelu on erittäin tärkeää, koska Suomen turvallisuus on ensiarvoista. Puolustuspoliittinen selonteko kuvaa hyvin tämänhetkistä maailmantilannetta, vaikkakaan kaikkea ei pysty ennakoimaan. Suomen tuki Ukrainalle jatkuu aktiivisena. Uusi Ukraina-tukiohjelma kohdistaa 660 miljoonan euron tilaukset Suomen puolustusteollisuudelle. Tämä luo työpaikkoja, ja voimme hyödyntää korkeaa osaamistamme. 

Suomessa tärkeää on vahvistaa maanpuolustustamme ja suorituskykyä sekä myös henkistä resilienssiä. Lisäresursseja kohdennetaan valmiuden parantamiseen, harjoitustoimintaan, uusien suorituskykyjen käyttöönottoon sekä asevelvollisuuden koulutuksen tarpeisiin. 

Arvoisa rouva puhemies! Vapaaehtoinen maanpuolustus, reserviläisyys, asevelvollisuus, Naton alaesikunnan sijoittuminen Mikkeliin sekä ampumaratojen kehittäminen ovat Suomen puolustuskyvyn kannalta oleellisia asioita, ja niihin tämä hallitus panostaa. Arvoisa ministeri, kysyn: kuinka hyödynnetään reserviläisten paikallisosaamista ja erityisesti drone-hankkeita, joita esimerkiksi Etelä-Savossa on tehty ansiokkaasti? 

Arvoisa rouva puhemies! Suomen puolustuksen perusta on jatkossakin asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Tuo viimeksi mainittu eli maanpuolustustahto onkin koko asian ydin ja pihvi. Sitä ei voi ostaa kaupasta tai tuoda mistään. Se asuu vahvasti meissä suomalaisissa. Silti emme voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, vaan sitä tulee jatkossakin vaalia tarkasti. 

Puolustusselonteko korostaa sotilaallisen huoltovarmuuden ja puolustusteollisuuden kriittistä roolia Suomen turvallisuudessa. Siitä olemme varmaan kaikki samaa mieltä, että EU-maiden pitää tehdä jatkossa enemmän meidän yhteisen Euroopan turvallisuuden eteen. Suomi vie kyllä vahvasti tätä viestiä eteenpäin, kuten ministerin puheenvuorossa kuulimme. 

Arvoisa rouva puhemies! Puolustus ja huoltovarmuus on Suomessakin ollut turhaa sanahelinää osalle ihmisistä, mutta onneksi valtaosa heistäkin on herännyt vuosituhannen vaihteen vasemmistopasifismista todellisuuteen. Onneksi kuitenkin Suomen päätöksentekijät ovat osanneet katsoa aikojen yli viisaasti ja kehittäneet pitkäjänteisesti puolustusta ja huoltovarmuutta. Myös tämä selonteko jatkaa tätä vakaata ja viisasta linjaa.  

Arvoisa puolustusministeri, sotilaallisesta kyvykkyydestä minulla ei ole huolta tämän selonteon perusteella. Olen kuitenkin huolissani joiltain osin huoltovarmuudesta: kuinka lämpö riittää, kun turvetuotanto on melkein ajettu alas energiapaletista, ja kuinka ruoka jatkossa riittää kriiseissä, mikäli kasvisruokaintoilu jatkuu ja karjatalous Suomessa supistuu edelleen merkittävästi? Olemme pohjoinen maa, jonka erityispiirteet tulisi muistaa myös ilmasto- ja vastuullisuuspuheen ohessa. 

Arvoisa rouva puhemies! Sveitsin linkkarin ystävänä minulla on yksi idea, jonka olen esittänyt tuossa aikaisemmin ministeri Häkkäselle ja silloiselle ministeri Mykkäselle. Nimittäin paitsi, että tarvitsemme lisää rahaa, meidän täytyy ja pitää investoida lisää puolustukseen ja yllyttää myöskin eurooppalaiset kumppanimme toimimaan niin ryhdikkäästi kuin me ja virolaiset toimimme, niin meidän pitää olla nokkelia, ja olen esittänyt, että tutkittaisiin, voisimmeko käyttää tällaista taktista ennallistamista ja hyödyntää sekä meidän ennallistamistarpeemme että hyödyntää luonnon, niin kuin suomalainen sotilas on aina osannut hyödyntää, ja valtion maiden soita ennallistaa esteeksi viholliselle.  

Arvoisa rouva puhemies! Ajat muuttuvat nopeasti, olemme siitä varmaan yhtä mieltä kaikki, mutta en katso, että tämä selonteko olisi millään tavalla tosiaankaan vanhentunut. Tämä on erinomainen linjapaperi meille tulevaisuuteen. 

Venäjä on siirtynyt avoimeen ja vaikeasti ennakoitavaan vastakkainasetteluun lännen kanssa, mikä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle. Tämän vuoksi Suomen puolustusselonteossa korostetaan kokonaisturvallisuuden merkitystä, joka sisältää paitsi perinteisen puolustuspolitiikan myös sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden vahvistamisen. Suomi on sitoutunut varmistamaan, että kriisinkestävyytemme ja valmiutemme reagoida erilaisiin uhkiin ovat ajan tasalla. 

Sisäinen turvallisuus on olennainen osa Suomen vakauden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä. Kokonaisuudessa on huomioitava, että poliisin ja Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten resurssit on turvattava, jotta ne pystyvät vastaamaan niin perinteisiin kuin uusiinkin turvallisuusuhkiin. Erityisesti hybridiuhat ja kyberuhat edellyttävät jatkuvaa kehitystyötä ja varautumista. 

Kysyisinkin kuitenkin vielä ministeriltä: [Puhemies koputtaa] kun huoli sodasta on saavuttanut ihmiset uutisten ja kaiken tämän keskellä, niin miten vastaamme tähän kansalaisten huoleen? — Kiitos. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Haluaisin lausua erityiset kiitokset kollegoille tästä erinomaisen rakentavasta ja hyvästä keskustelusta. Pannaan nämä asiat korvan taakse, ja kun valiokunta nyt sitten käy kuulemisia ja pohtii tätä asiaa, niin näitä sitten pyritään ottamaan huomioon. Ja edelleen myöskin erityiskiitos parlamentaarisen ryhmän vetäjälle ”Jallu” Jari Ronkaiselle, joka jämerästi veti tätä meidän ryhmää ja toimi käsittääkseni saumattomassa yhteistyössä sitten ministerin kanssa, jolle myös suuret kiitokset siitä, että tämä erittäin tärkeä paperi on saatu aikaiseksi ja nyt me olemme sitten sitä valiokunnassa käsittelemässä. Näin osaltamme jokainen parannamme Suomen puolustusta tätä asiaa käsitellessämme, eli huomioidaan näitä seikkoja sitten tuolla käsittelyssä. — Kiitoksia. [Mikko Savola: Illan paras puheenvuoro!] 

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä kommentteja näihin kysymyksiin tästä vanhentumisesta. Ensinnäkin toimintaympäristöanalyysi, joka vaikuttaa puolustuksen linjauksiin: Puolustukseen liittyvät toimintaympäristöanalyysit edelleen pitävät paikkansa — niillä, mitkä liittyvät ehkä ulkopolitiikkaan tai hyvin rajuihin Trumpin lausuntoihin, joista uskon, että kaikki ollaan samaa mieltä, ei ole ollut suoria vaikutuksia puolustuspolitiikan linjauksille — eli se toimintaympäristöanalyysi, jonka täällä itse asiassa edustaja Kokkokin toisti, jonka sanoin itsekin puheenvuorossa. Eli selonteossa lukee, että siirtymä indopasifiselle alueelle on tapahtumassa USA:n painopisteessä, Euroopan maiden merkittävä puolustuksen ylös nostaminen pitää tehdä, Venäjän pitkäaikainen sodankäynnin uhka itse asiassa korostaa sen asian kiireellisyyttä, ja näin edelleen. Ja sitten USA on vahvistanut, että näin se on. He ovat sitoutuneet Natoon, mutta he tulevat siirtämään painopistettä ja näin poispäin. Eli ne toimintaympäristöanalyysit edelleen pitävät paikkansa, mutta halutaanko tähän lisätä toimintaympäristöön liittyviä asioita mietinnön kautta, kun se tulee muuttumaan varmasti joka kuukausi Trumpin aikana — ilman muuta saa, mutta ne eivät vaikuta suoraan näihin linjausten vanhentumisiin. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tästä näytti olevan yhteinen ymmärrys, eli linjaukset eivät ole mitenkään vanhentuneet tästä. 

USA-riippuvuudesta muutama sana. Siis Nato on Euroopan puolustusratkaisu, on aina ollut näin ja varmaan tulee olemaan. Jos jotain korvaavaa mallia ryhdytään rakentamaan, siihen menee vähintään 15 vuotta. Eli kannattaa fokus koko ajan pitää Naton vahvistamisessa, aivan kuten selonteossa linjataan. Euroopan unionilla ei ole omaa puolustusta. Euroopalla ei ole omaa puolustusta Naton ulkopuolella. On Nato-maat, joilla on kansallinen puolustus, joka tuottaa Naton puolustuskyvyn, ja sen takia meidän pitää vaan Naton kautta rakentaa Euroopan puolustusta eikä ehkä sillä lailla myöskään haparoida, että EU jotenkin tulisi korvaamaan Natoa. Meidän pitää ottaa itse vastuu Natosta. Näin. Ja se on kirjattu kristallinkirkkaasti tähän paperiin, ja siitä johtuen myös toimintaympäristöanalyysit, että kun on myrskyisää maailmaa, niin eurooppalaiset Nato-maat ottavat sen vastuun vahvemmin. 

Naton prosentin kehittäminen, puolustusmenoprosentin kehittäminen: Nyt on parasta aikaa käynnissä puolustushallintojen välillä ja Naton sotilassuunnittelun välillä uhka-arvioperusta, mihin Venäjä yhdessä liittolaistensa kanssa rakentaa tämän seuraavan 10—15 vuoden uhkaskenaarion. Sieltä juontuu nyt kesäkuun puolustusministerikokoukseen mennessä suurin piirtein keskimääräinen prosenttimenotaso, kuinka paljon tarvitsee käyttää puolustuskykyjen hankkimiseen, joukkorakenteisiin Natossa, jotta voidaan vastata Venäjän ja heidän liittolaistensa uhkaan seuraavan 10—15 vuoden aikana. Eli se tapahtuu ihan järkevän analyysin kautta, puolustussuunnittelun kautta, johon meidän puolustusministeriö ja Pääesikunta osallistuvat käytännössä joka viikko.  

Miten saadaan nämä takalinjan maat, niin sanotusti, tähän houkuteltua? Kannustan kaikkia siihen. On todella vaikeaa Länsi-Euroopassa varmasti kansalaisille ja veronmaksajille perustella, miksi pitäisi etulinjan maiden puolustuksen takia. Eihän Venäjä ole Portugalin välitön uhka. Minä kannustan tähän kaikkia. Minä teen tätä joka viikko, lähes joka päivä. Tapaan Portugalin ministereitä, Espanjan ministereitä, kaikkia muita. Se on meidän yhteinen työmaa. Minun mielestäni sille ei saa naureskella yhtään, koska niiden maiden kalustolla viime kädessä puolustetaan etulinjan maita, jos tulee iso hässäkkä. Sen takia tämä on meidän iso poliittinen missio. Kaikille toivon, että kun tapaatte kollegoja, niin viette tätä viestiä eteenpäin. Uhka-arvio ei ole yhtä vahva kaikissa maissa, se on sanottava suoraan. Itäisemmän Euroopan maissa nähdään Venäjän uhka realistisempana. Muualla haluttaisiin ehkä välillä keskittyä jo vähän muihin asioihin. 

Puolustusteollisuuden osalta merkittävät kotimaan teollisuuden investoinnit tosiaan ovat käynnissä. On suunnattu 1,7 miljardia euroa hankintoja kotimaan yrityksiin koko Suomeen, ympäri Suomea, pieniä ja suuria yrityksiä. Ukrainan tuen iso ohjelma, 660 miljoonaa: lista on auki, ketään ei ole vielä valittu sisään, eli nyt käynnistyvät vasta hankinnat. Vientiä edistetään. Sieltä on tullut paljon kauppoja Aasian reissulta ja muualta, missä olen ollut mukana. Sata miljoonaa euroa EU-rahaa kehityshankkeisiin hankittu meidän firmoille, korkeata teknologiaa, Patriaa, monia muita. G2G-kauppa hybridimallina Slovenian kanssa allekirjoitettiin pari viikkoa sitten Slovenian puolustusministerin kanssa, 700 miljoonan euron kauppa. Se Saksan kauppa on käytännössä toista miljardia, joka just allekirjoitettiin. Kyllä nämä menevät eteenpäin aika vauhdilla, ja näissä on puolustushallinto koko ajan fasilitoimassa näitä asioita. 

Asevelvollisuusohjelma on julkaistu. Siellä on vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä, ampumarataverkkoa, siviilipalveluksen uudistamista, kokonaisturvallisuusrekisteriä, reservien nostoa, kutsuntajärjestelmän uudistamista, ja ajanpuutteen vuoksi en ehdi enempää luettelemaan. 

FLF:n osalta hallinnollinen päätös tehtiin kynästäni pari viikkoa sitten vai viime viikolla, ja nyt sitten infran rakentamista viedään eteenpäin sen jälkeen. Siihen liittyen myös tehdään voimakkaasti pohjoisen tiestöhankkeiden suunnittelua Pohjoismaiden kanssa ja liikenneministeriöiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. 

Lopuksi: 

Koko Suomelle tärkeä huoltovarmuus liittyy yhä vahvemmin maanpuolustukseen. Se on tuotu esiin nyt puolustusministeriön vedolla tehdyssä uudessa kokonaisturvallisuusstrategiassa, joka julkaistiin tammikuussa. Energiaomavaraisuus, ruokaomavaraisuus, lääkkeet, kriisinkestokyky sähköverkoissa ja muissa pitää nostaa pikkasen paremmalle tasolle. Nämä puheenvuorot turpeesta — nämä huomiot ovat tulleet myös Naton puolelta. Eli nämä on meidän huomioitava myös ihan uudella tavalla. 

Huoli sodasta: sanon kaikille, että vaikka on aggressiivinen naapuri, niin omilla toimilla voimme vaikuttaa siihen, että Suomi voi elää ihan turvallisesti ja rauhallisesti, mutta se edellyttää nyt panostamista puolustukseen ja turvallisuuteen ja myös tähän koko kansan yhtenäisyyteen, josta on ollut puhetta. 

Maanpuolustustahto: Yleissivistys on parasta maanpuolustusta. Se on Suomessa ollut perinteisesti meidän kulmakivi, että ihmiset ymmärtävät historian ja sijainnin kartalla. Sen takia tajuttiin liittyä myös Natoon ajoissa. 

Kiitos lopuksi kaikille parlamentaarisen ryhmän porukoille Jari Ronkaisen johdolla, kaikille puolueille hyvästä yhteistyöstä oppositiosta hallitukseen. Taas kerran malliesimerkki, miten Suomen turvallisuusasioita hoidetaan. — Kiitos. [Timo Heinonen: Kiitos ministerille!] 

Arvoisa puhemies, värderade talman! Yksi tärkeimmistä tehtävistämme tässä salissa on huolehtia maamme puolustuksesta. Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut vahvasti viime vuosina, ja nyt käsittelyssä on Nato-ajan ensimmäinen puolustusselonteko. Tämä selonteko tulee tärkeään ajankohtaan. Maailmanpoliittiset mannerlaatat liikkuvat, ja kansainvälisessä politiikassa löytyy poikkeuksellisen paljon epävakautta. 

Tämä selonteko osoittaa kuitenkin sen, että me Suomessa olemme tehneet oikeita ratkaisuja. Me emme ole säästäneet puolustuksestamme. Päinvastoin me olemme panostaneet siihen jatkuvasti. 2000-luvun alkupuolella me emme tehneet kuin monet muut Euroopan maat emmekä ajaneet puolustustamme alas. Tässä tilanteessa Suomen ratkaisu on osoittautunut oikeaksi. Omaa puolustusta ei saa koskaan unohtaa. 

Värderade talman! Finland är numera ett Natoland. Den här försvarspolitiska redogörelsen är den första för oss i egenskap av ett Natomedlemsland. För oss är det viktigt att vi satsar på vårt försvar och att vi samarbetar internationellt. Vår värnplikt utgör en stomme i vårt försvar i dag men även framöver, men det är viktigt att konstatera att världen har förändrats. Rysslands fruktansvärda krig mot Ukraina är ett bevis på den oberäkneliga värld vi lever i.  

Vi ska se till att Ukraina får en rättvis fred, för det är viktigt även med tanke på vår säkerhet. Vi måste fortsätta stödja Ukraina och se till att Ukraina får delta i fredsförhandlingar. Ukrainas folk har fått stå ut med alltför mycket — vi får inte lämna Ukraina ensamt. 

Arvoisa puhemies! Yksi asia on selvää: meidän tulee panostaa enenevissä määrin omaan puolustukseemme ja huoltovarmuuteemme. Nyt on kuitenkin tärkeää, että me saamme myös muut Euroopan maat ymmärtämään, että puolustukseen ja yhteiseen huoltovarmuuteen on panostettava.  

Pidän myös tärkeänä, että me emme poissulje mitään yhteiseurooppalaisia rahoituskeinoja, joilla vahvistetaan myös meidän puolustustamme. Vahvempi Eurooppa on Suomen etu, mutta on kuitenkin ensisijaista, että jokainen maa panostaa itse puolustukseensa. Suomen on näytettävä esimerkkiä, ja näin me olemme myös tehneet. 

Varusmiespalvelus on ja tulee jatkossakin olemaan yksi puolustuksemme keskeisimmistä tukipilareista. Pidän tärkeänä, että kutsunnat kohdennettaisiin koko ikäluokalle. Varusmiespalvelus on tärkeä osa myös meidän kulttuuriamme, ja sillä on monella tapaa myös muita myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaamme.  

Selonteosta löytyy paljon tärkeitä nostoja, mutta itse haluan nostaa esiin erityisesti kaksi asiaa. 

Yksi on puolustusteollisuus. Meidän pitää kehittää omaa ja eurooppalaista puolustusteollisuutta. Huoltovarmuuden ja puolustuskykymme näkökulmasta olisi tärkeää, että laadimme myös täällä Suomessa yhdessä puolustusteollisuuden kanssa yhteisen hankintastrategian sille, millä tavalla me lisäämme puolustushankintoja ja myös samalla suosimme kotimaista puolustusteollisuutta.  

Kokonaisturvallisuus on myös muuta kuin panostuksia itse puolustukseen. Haluan nostaa esiin, että huoltovarmuus ja erilaisiin kriisiaikoihin valmistautuminen vaativat panostuksia muihinkin asioihin, kuten esimerkiksi terveyspalveluihin. Samalla meidän pitää huolehtia sisäisestä turvallisuudesta sekä kansakunnan yhtenäisyydestä. Siinä meillä on kaikilla edustajilla varsin iso vastuu, koska vain yhdessä voimme olla vahvoja kriisin yllättäessä.  

Arvoisa puhemies! Ukrainan laajamittaisen sodan neljäs vuosi käynnistyi juuri. Keskellä Eurooppaa käydään suursotaa, joka on jo tuottanut satojatuhansia uhreja. Sota on yhdistelmä perinteistä sodankäyntiä ja modernia huipputeknologiaa, minkälaiseen sodankäyntiin Suomi on hyvin varautunut.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Suomen hakemaan Nato-jäsenyyttä. Onneksi prosessi oli nopea, ja jäsenyys tuli jo kaksi vuotta sitten. Suomi on saavuttanut Nato-jäsenyytensä alkutaipaleelle asettamansa tavoitteet. Nato-jäsenyys menee jo konkretiaan Suomessa. Suomi on ollut aktiivinen Naton rauhanajan operaatioissa Romaniassa, Itämerellä ja nyt Islannissa, mistä käsin parhaillaan valvomme globaalisestikin kiinnostavaa arktista ilmatilaa. Olemme talkoissa mukana.  

Yhdysvaltojen kanssa allekirjoitettiin DCA-sopimus joulukuussa 2023. Tämän sopimuksen edellyttämä lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa ennen juhannusta. Hyvä niin, sillä sopimus tuli voimaan viime kesän lopussa hyvissä ajoin ennen USA:n presidentinvaaleja. DCA:n toimeenpanoa työstetään koko ajan. 

Arvoisa puhemies! Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö on ollut historiallisessa muutoksessa. Ajan riento on ollut kova, mutta me Suomessa olemme olleet hereillä ja ketteriä. Me olemme pystyneet tekemään suuria turvallisuuspoliittisia päätöksiä silloin kun niitä on tarvittu. Turvallisuuspolitiikan vauhti ei tosin ole hidastumaan päin.  

USA:n nykyhallinto neuvottelee hyökkääjän, Venäjän, kanssa parhaillaan, emmekä me Euroopassa tiedä lopputulosta. Toivottavasti nyt ei kiirehditä huonoon rauhaan. USA on ollut vuosikymmeniä Euroopan turvallisuuden takaajana, mutta nykyhallinto siellä ei enää halua amerikkalaisten veronmaksajien maksavan Euroopan puolustuksesta. Meidän on itse Euroopassa kannettava vastuumme. Jos haluamme olla Euroopan turvallisuudesta päättävissä pöydissä, on meidän itse osoitettava halumme kantaa kortemme kekoon. 

Puolustusselonteossa todetaan, että EU:ssa tehtävä turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on vahvistanut jäsenmaiden puolustuskykyä, luonut pohjaa yhteiselle eurooppalaiselle puolustuskyvylle ja lisännyt näin Suomen turvallisuutta. Minusta se on aika optimistisesti sanottu. Lisäksi todetaan, että EU:n puolustusyhteistyöaloitteita sekä esimerkiksi unionin lainsäädäntöä ja yhteistä budjettia hyödyntämällä vahvistetaan Euroopan puolustuskykyä. Tekisi mieli sanoa, että siitä nyt vain säätämään lakeja ja hyödyntämään sitä yhteistä budjettia. Euroopan pitää nyt lopultakin osoittaa päättäväisyyttä ja ohjata budjetistaan yhteisiä varoja Euroopan puolustukseen, sinne, missä Eurooppaa puolustetaan — esimerkiksi tänne Suomeen. 

Arvoisa puhemies! Joskus rauha Ukrainaan tulee, ja toivottavasti kestävä rauha, joka pitää sisällään turvatakuut Ukrainalle. Tämänhetkinen huoli on, että Ukrainan yli neuvotellaan kiireellä huono rauhansopimus, mikä jättää jäätyneen kriisin alueelle ja ylläpitää riskiä Venäjän jatkotoimista. Rauhan jälkeen Venäjä kykenee vetämään osan joukoistaan pois Ukrainan rajoilta, minkä jälkeen kysymys kuuluu, minne ne ovat menossa seuraavaksi. Presidentti Putin valittiin juuri uudelleen kuudeksi vuodeksi. Nykyinen meno ei tule muuttumaan, vaikka niin toivoisimmekin. 

Viime viikolla on päivittäin tuotu kummallakin puolen Atlanttia julkisuuteen valmisteltua ja valmistelematonta ääneen ajattelua, josta jotkut vetävät jo pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suurille ja pysyville turvallisuuspoliittisille muutoksille on olemassa valmistelu- ja päätöksentekokoneisto. Yhdysvaltojen nykyjohto ei ole ilmoittanut halustaan lähteä Natosta, vaan on pikemminkin korostanut Naton merkitystä. Yhdysvalloissa muutettiin laki siten, että presidentti yksin ei voi viedä maata pois Natosta vaan siihen tarvitaan kongressin päätös. Geopoliittisesti erittäin tärkeällä alueella oleva Suomi on pitänyt puolustuksestaan hyvää huolta ja ollut Yhdysvaltojen luotettava kumppani jo vuosikymmeniä. Yhdysvalloille on hyvä diili olla Natossa ja ylläpitää juuri nyt kahdenvälisiä puolustusyhteyksiä myös Suomeen.  

Meidän Suomessa tulee edelleen ylläpitää vahvaa puolustusta, joka tulee resursoida siten, että Maavoimat kyetään modernisoimaan tällä vuosikymmenellä — jos Venäjä vuosien kuluttua alkaakin palauttaa joukkojaan itärajamme takaa tyhjentämiinsä varuskuntiin. Puolustus on meidän suomalaisten päätäntävallassa. Viime kädessä Suomea puolustamme me suomalaiset itse. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! On sanottava suoraan: Suomessa seurataan huonosti Yhdysvaltain ja Venäjän välillä parhaillaan käytäviä neuvotteluja. Monet suomalaiset poliitikot ja valtamedia tuntuvat jopa pelkäävän, että Ukrainan sotaan syntyy lähiaikoina tulitauko ja neuvottelut rauhansopimuksesta Yhdysvaltain johdolla alkavat toden teolla. Tarkoitan neuvotteluja, joissa mukana ovat myös Ukraina ja Euroopaksi nykyisin usein kutsuttu Euroopan unioni sekä tietenkin Venäjä. 

Yhteisymmärrys on Yhdysvaltain neuvottelijoihin kuuluvan Steve Witkoffin mukaan — pankaa, arvoisat edustajat, tämä nimi mieleen — löytymässä Istanbulissa vuonna 22 pidetyn Ukrainan ja Venäjän huippukokouksen tulosten pohjalta. Suomessa vain ani harva näyttää edes tietävän siitä, että Venäjän ja Ukrainan valtuuskunnat pääsivät vuoden 22 maaliskuussa yhteisymmärrykseen sodan lopettamisen ehdoista Turkin välittämissä rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. 

Sekä Ukrainan että Venäjän valtuuskunnat hyväksyivät noissa neuvotteluissa saavutetun yhteisymmärryspöytäkirjan sodan lopettamisen ehdoista. Itse kerroin yhteisymmärryksestä eduskunnassa käyttämässäni puheenvuorossa jo kaksi vuotta sitten. Puheenvuoroni ei synnyttänyt silloin keskustelua. Ulkoministeri Pekka Haavisto ymmärtääkseni kuitenkin oli saanut Istanbulin huippukokouksen tuloksista tiedon silloiselta Turkin ulkoministeriltä Mevlüt Çavusoglulta. 

Olisi mielenkiintoista kuulla entisen ulkoministerin arvio, mitä mieltä hän on nyt Yhdysvaltain lähtökohdasta pitää Istanbulin neuvottelujen yhteisymmärrystä pohjana myös Ukrainan ja Venäjän välisissä rauhanneuvotteluissa. Istanbulissa saavutettu yhteisymmärrys kaatui myöhemmin Britannian pääministerin Boris Johnsonin ja Yhdysvaltain silloisen presidentin Joe Bidenin vastustukseen. He edellyttivät Ukrainan irtautumista jo sovitusta yhteisymmärryspöytäkirjasta. 

Suomalaismedia ja ‑poliitikot ovat myös suurin piirtein kokonaan vaienneet siitä, että Yhdysvaltain neuvottelijoihin kuuluva Steve Witkoff totesi viime sunnuntaina nyt oltavan hyvin, hyvin lähellä — siis hyvin, hyvin lähellä — Ukrainan sodan lopettamista. Saman totesi viime viikolla myös Yhdysvaltain varapresidentti Vance. Hänen mukaansa Eurooppa on nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen käännekohdassa kohti rauhaa: ”Rauha Euroopassa on vain yhden askeleen päässä.” Vance vastasi myös kysymykseen, miksi Yhdysvallat neuvottelee Venäjän kanssa: ”Kuinka sota voitaisiin lopettaa, jos Venäjän kanssa ei neuvoteltaisi?” Näin hän kysyi todeten välttämättömäksi neuvotella kaikkien niiden kanssa, jotka osallistuvat taisteluihin, mikäli sota halutaan lopettaa. ”Ja tiedän presidentin tekevän näin”, varapresidentti totesi. 

Ehkäpä nyt, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron vahvisti sotatoimien voivan päättyä tulitaukoon jo aivan lähiaikoina, myös Suomen ulkopoliittinen johto uskoo tämän. Valitettavasti Suomen johto ja erityisesti presidentti Stubb näyttävät vieläkin elävän Bidenin hallinnon aikaa. Tämäkin tulee pian muuttumaan, sillä tunnetusti erityisesti Stubb seuraa Yhdysvaltain kulloisiakin linjanvetoja ennemmin tai myöhemmin. 

Witkoff totesi Istanbulin huippukokouksen yhteisymmärryspöytäkirjan olevan siis perusta tulevallekin rauhansopimukselle. Molempien maiden valtuuskuntien puheenjohtajien Istanbulissa nimikirjaimillaan vahvistaman pöytäkirjan keskeisin lähtökohta on Ukrainan pysyminen jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana ja Nato-jäsenyyden ulkopuolella. Samalla sovittiin Ukrainan voivan saada myös turvallisuustakeet ainakin kaikilta YK:n turvallisuusneuvoston pysyviltä jäsenmailta ja jatkavan itsenäisenä ja suvereenina valtiona. Steve Witkoff totesi myös nyt, että Venäjältä ja Ukrainalta kummaltakin vaaditaan myönnytyksiä. — Kiitos, puhemies. 

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston puolustusselonteko on historiallinen ja oikea-aikainen. Puolustusselonteko on järjestyksessään kolmas. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on turvallisuuden tilannekuva muuttunut. Nämä muutokset ovat aiheuttaneet tarpeen, johon tämä selonteko vastaa hyvin. Selonteossa on kattavasti tuotu esiin puolustuksen toimintaympäristöä muuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa laajamittaisen ja pitkäkestoisen sodankäynnin paluu Eurooppaan sekä useiden toimijoiden tiivistynyt yhteistyö osana kokonaispuolustusta. 

Nato-jäsenyyden myötä on tärkeää turvata omien puolustusvoimien yhteensovittaminen Naton yhteisen puolustuksen kanssa. Vaikka Nato-jäsenyys vahvistaa asemaamme, ei se muuta sitä, että vastuu omasta puolustuksestamme pysyy meillä itsellämme. Isänmaan puolustamista ei voi ulkoistaa. Meidän omaa puolustustamme tulee yhä vahvistaa ja kehittää, nyt on Maavoimien vuoro. 

Lähtökohtatilanne on tällä hetkellä se, että Suomea puolustavat nyt ja tulevaisuudessa suomalaiset sotilaat. Suomen on oltava valmis puolustamaan itseään ja kansalaisiaan kaikissa tilanteissa. Tähän kohtaan sopii hyvin kenraali Adolf Ehrnroothin sanat: ”Suomi on hyvä maa. Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa.” 

Arvoisa herra puhemies! Meillä suomalaisilla on vahva ja yhtenäinen maanpuolustustahto, siksi Puolustusvoimien kehittämisessä tulee huomioida erityisesti asevelvollisuus, hyvin koulutetut varusmiehet, laaja ja säännöllisesti koulutettu reservi sekä korkea puolustustahto. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa nykyaikaisella kalustolla varustetun ja erinomaisesti ja säännöllisesti koulutetun iskukykyisen reservin: kenttäarmeijan kunto on reservimme kunto. — Halusin kertoa tällä sen, että käykää lenkillä, kaikki. Tämä on Suomen puolustuksen tärkein perusta nyt ja tulevaisuudessa. 

Olen tyytyväinen siitä, että puolustusselonteossa ei ole unohdettu Pohjois-Suomea. Puolustusjärjestelyt saavat entistä vahvemman tukipisteen, kun pohjoiseen sijoitetaan uusia Puolustusvoimien resursseja. Puolustusyhteistyön kannalta pohjoinen Suomi on ratkaisevassa asemassa. Nykyinen turvallisuustilanne edellyttää tiivistä yhteistyötä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa. Meidän on panostettava pohjoisen kulkuyhteyksiin ja harjoittelualueisiin, jotta voimme turvata sotilaallisen huoltovarmuuden ja puolustuksen. 

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan korostaa vielä selonteon toimenpiteissä meille jätettyä tärkeää tehtävää. Olemme panostaneet puolustusbudjettiimme nyt Naton tavoitteen mukaisesti yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Seuraavaksi lainsäädäntömme on saatava Nato-jäsenyyden velvoitteet täyttäväksi. Tässä selonteossa olemme saaneet pitkän aikavälin tavoitteet puolustuksemme kehittämiseksi nykypäivään. Meidän tehtävämme on huolehtia Suomen turvallisuudesta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja maailmantilanteessa. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa puhemies! Suomi on aina ymmärtänyt puolustuksen merkityksen. Historiamme on osoittanut, että vahva puolustus on perusta itsenäisyydellemme ja turvallisuudellemme. Se ei ole ollut sattumaa vaan määrätietoisen työn ja yhteisen tahdon tulos. 

Tänään elämme ajassa, jossa turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti ja vaikeasti ennakoitavaksi. Ymmärrän, että moni tuntee epävarmuutta ja huolta tulevasta. Juuri siksi on tärkeää, että me täällä Suomen eduskunnassa toimimme vastuullisesti ja pitkäjänteisesti, pystymme keskustelemaan ja tekemään päätöksiä yhdessä Suomen etu edellä. 

Samalla haluan sanoa jokaiselle suomalaiselle: me voimme luottaa puolustukseemme. Se on ollut ja on jatkossakin vahva ja hyvin hoidettu. Suomi ei ole koskaan pitänyt turvallisuuttaan itsestäänselvyytenä. Olemme pitäneet kiinni asevelvollisuudesta. Meillä on laaja ja koulutettu reservi sekä vahva maanpuolustustahto. Olemme panostaneet puolustushankintoihin ja pidämme siitä huolen myös jatkossa. Riittävä resursointi niin määrärahojen kuin henkilöstön osalta on kriittinen tekijä puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Kansallinen turvallisuus on meille täällä aina etusijalla. 

Mutta emme seiso yksin. Yhdessä liittolaisten kanssa Suomi luo vakautta Eurooppaan eikä ole turvallisuuden kuluttaja vaan sen tuottaja. Kun olemme pitäneet omasta puolustuksestamme huolta ja tätä kautta toteutamme artikla 3:n vaatimuksen, on meillä liittokunnassa enemmän sananvaltaa kuin monella muulla maalla. 

Arvoisa puhemies! Ukrainan tukeminen on jatkossakin välttämätöntä. Se ei ole vain solidaarisuuden osoitus, se on konkreettinen turvallisuuskysymys meille kaikille. Meidän tukemme ei horju, koska tiedämme, että rauha ei synny tyhjiössä. Se syntyy teoista, vastuunkannosta ja yhteistyöstä. 

Lopulta puolustuksen vahvin perusta ei ole vain aseet tai sopimukset. Se on luottamus, luottamus toisiimme, päätöksentekoomme ja siihen, että yhdessä löydämme ratkaisut vaikeisiinkin haasteisiin. Me jaamme yhteisen tilan, yhteisen vastuun ja yhteisen päämäärän, rauhan. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! 2030-luvulle ulottuva puolustusselonteko tarjoaa kattavan katsauksen Suomen puolustuksen tilaan. Selonteossa on huomioitu realistinen arvio Suomen ja Euroopan geopoliittisesta ympäristöstä ja sen muutoksesta mukaan lukien Yhdysvaltain strateginen muutos kansainvälisellä kentällä. Selonteko tuo suuntaviivat ja kestävän pohjan puolustuspoliittisille linjauksille. Epävarmassa maailmassa johdonmukaisuus on valttia, ja Suomi onkin panostanut merkittävästi maanpuolustukseen jo vuosikymmenien ajan. Me keskitymme sanojen sijaan konkreettisiin toimiin, jotka turvaavat Suomen kansakunnan kyvyn puolustaa itseään. 

Suomen puolustuksen ydintä on asevelvollisuus, joka takaa vahvan kansallisen puolustuskyvyn osana Naton pelotetta ja yhteistä puolustusta. Laaja ja koulutettu reservi toimii Suomen puolustuksen kulmakivenä, ja ampumaratojen lisääminen tukee tätä toimintaa. Suomen asejärjestelmien kehittämisen painopisteinä ovat maapuolustuksen uudistaminen ja meri‑ ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä yhteensovittaminen. Maapuolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle. 

Suomen kyky vastata uhkiin edellyttää puolustusbudjetin pitämistä vähintään Naton yhteisesti hyväksytyllä tasolla. Venäjän uhka on avoin ja vaikeasti ennakoitava, ja tämä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle. 

Puolustuskykyä vahvistetaan yli kymmenellä miljardilla eurolla. Suurimpana painopisteenä on Suomen oman puolustuskyvyn vahvistaminen ja uudistaminen. Maavoimien suorituskyky muodostuu liikkuvuudesta, tulivoimasta ja suojasta. Maapuolustuksen torjuntakyky perustuu moderneja teknologioita hyödyntävään tiedusteluun ja tilannekuvaan, maalinosoituskykyyn, monikerroksiseen ja ulottuvaan tulivoimaan, alueellisen kattavuuden mahdollistavaan joukkorakenteeseen ja liikkuvuuteen sekä johtamisjärjestelmään. Lisäksi Naton maavoimien alaesikunta on sijoitettu Mikkeliin. 

Meripuolustuksen suorituskyky perustuu kattavaan tilannekuvaan, taistelunkestävään johtamiseen sekä liikkuviin tulivoimaisiin joukkoihin, jotka toimivat hajautetusti mutta vaikuttavat keskitetysti tarvittaessa. Meriyhteyksien turvaaminen on kriittistä sekä huoltovarmuudelle että sotilaalliselle turvallisuudelle, ja meripuolustuksen on varauduttava uhkiin yhteisjärjestelyin. Nopea ja joustava valmiuden säätely mahdollistaa ennaltaehkäisevän suorituskyvyn osoittamisen ja oikea-aikaiset vastatoimet. 

Kyky valvoa merellistä toimintaa kaikissa olosuhteissa sekä ulottaa vaikuttaminen useaan suuntaan varmistetaan. Miehittämättömiä järjestelmiä hyödynnetään monipuolisesti ja rannikkojoukkojen tulivoimaa, valvontaa ja suojauskykyä kehitetään. Merimiinoittamisen osaaminen ja teknologinen etumatka säilytetään ja miinantorjuntakykyä vahvistetaan. Meripuolustuksen infrastruktuuria ja henkilöstövoimavaroja kehitetään, ja selontekokaudella on tehtävä päätökset teknisesti vanhentuvien suorituskykyjen, kuten Hamina-luokan ohjusveneiden ja Pansio-luokan miinalauttojen, korvaamisesta.  

Asevelvollisuuden osalta ikäluokkien pieneneminen ja väestön henkisen sekä fyysisen toimintakyvyn eriytyminen edellyttävät palvelukseen määrättävien määrän kasvattamista ja naisten palvelukseen hakeutumisen edistämistä. Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokalle on keskeinen osa tätä muutosta. Meidän pitää erityisesti pitää huoli, että nuorella miesväestöllä on halu ja motivaatio puolustaa Suomea. Jos me harjoitamme kansakuntana politiikkaa, joka heikentää tämän kansanosan puolustusmotivaatiota, niin millään määrää rahaa ja laitteita ei tee mitään.  

Lisäksi selonteossa todetaan, että puolustushallinnossa selvitetään jalkaväkimiinojen käytön tarvetta ja pelotevaikutusta Suomen olosuhteissa. Tässä otetaan huomioon havainnot Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, teknologinen kehitys sekä Puolustusvoimien nykyiset suorituskyvyt. Selvitys valmistuu kevään aikana. Jalkaväkimiinoista on ollut paljon puhetta niiden poistuttua valikoimasta Ottawan sopimuksen ratifioinnin jälkeen. Jälkeenpäin katsottuna sopimukseen liittyminen oli virhe, ja tällaisia virheitä ei Suomen ole maanpuolustuksen kannalta varaa tehdä. Toivottavasti tämä asia otetaan uudelleen käsittelyyn. 

Arvoisa puhemies! Suomen on tärkeää vahvistaa omaa puolustusta, suorituskykyä ja henkistä resilienssiä. Suomen etu tulee turvata aina ensin.  

Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko: Yhdysvaltojen uuden hallinnon linjaukset ja tämänhetkisen presidentin arvaamattomuus aiheuttavat meille välittömän tarpeen tarkistaa puolustusselontekoamme. Turvallisuuspoliittinen ympäristö on tällä hetkellä hyvin epävakaa johtuen Trumpin hallintoon liittyvästä epävarmuudesta. Yhdysvaltojen rooli Euroopan puolustuksessa on toisen maailmansodan jälkeen ollut keskeinen. Nyt Yhdysvaltojen johto on antanut signaaleja siitä, että he haluavat neuvotella Ukrainan rauhasta Euroopasta välittämättä, suoraan Venäjän kanssa. Ukrainan presidentti Zelenskyin on määrä tavata Trump Washingtonissa maiden välisen mineraalisopimuksen solmimiseksi. Nähtäväksi jää, miten tämä vaikuttaa Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiin neuvotteluihin. 

On joka tapauksessa selvä, että Suomen tulee yhdessä muun EU:n ja muiden läheisten kumppanimaiden, kuten Ison-Britannian ja Norjan, kanssa sopeutua aikaan, jossa Yhdysvallat haluaa ottaa yhä vähemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Tämä turvallisuustyhjiö pitää täyttää omilla toimillamme. Suomihan on koko itsenäisyytensä ajan viisaasti luottanut omaan itsenäiseen puolustukseensa. Tätä linjaa on tietysti luontevaa jatkaa nytkin. Tarvitsemme kuitenkin myös liittolaisia. Tämä edellyttää vahvaa johtajuutta Euroopassa. Toivottavasti Saksan uusi hallitus ja liittokansleri pystyvät tällaisen johtoaseman ottamaan huolimatta siitä historiallisesta painolastista, jota Saksa luonnollisesti kantaa. 

Suomen poliittisen johdon tulee totta kai tukea pyrkimyksiä vahvistaa yhtenäistä eurooppalaista puolustusta, jotta emme ole jatkossa yhtä riippuvaisia Yhdysvaltojen kulloisenkin hallinnon oikuista. Samaan aikaan välit Yhdysvaltoihin on tietysti pidettävä kunnossa. Olemme heistä puolustuksellisesti riippuvaisia monella tavoin, esimerkiksi asehankintojen osalta, ainakin osaksi. 

Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää pitää pää kylmänä ja maltti mukana, kuten aina ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Katsotaan rauhassa, mitä Trump keksii, ja reagoidaan siihen tilanteen edellyttämällä tavalla. Valtiojohdollamme on realistinen ja ajantasainen tilannekuva asioiden kulusta. Sen mukaan toimitaan. Tappamisen pitää loppua. Ukrainaan tulee saada rauha, mutta oikeudenmukainen sellainen — ei niin, että hyökännyt osapuoli, eli Venäjä, sanelee rauhan Yhdysvaltojen tuella. Jokaisen Euroopan maan pitää nyt viimeistään ymmärtää, että puolustukseen on panostettava. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Tätini oli pikkulottana aikoinaan, ja eräillä hänen syntymäpäivistään hän lausui monia, monia runoja, ulkomuistista, iäkäs ihminen. Yksi tällainen hänen pikku puheensa on jäänyt mieleen — nappasin kynän ja paperia, ja se kuului näin: ”Ihmisen ainoa aatelismerkki on sielun jalous. Kansojen korkein toive on vapaus, ja ihmiskunnan suurin hyve on valtakuntain välinen rauha.” Tämä on ehkä ollut jossain hänen koulukirjassaan. En muista, kuinka hän sen silloin sanoi. 

Ja vielä lopuksi Martin Luther Kingiä. Mielestäni tämä seuraava pätee aina. Jos näemme ja koemme jotain pahaa, meidän täytyy puuttua asiaan: ”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.” — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kello on jo puoli kymmenen illalla, mutta tärkeä asia puhuttaa meitä kansanedustajia edelleenkin istuntosalissa. Puolustusselonteon toimeenpanolla on tarkoitus turvata Suomen puolustuskyky. Turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomen lähialueilla on isossa murroksessa. Näin suuria muutoksia ei ole tapahtunut koskaan kylmän sodan jälkeen näin nopeasti. Siten on täysin ymmärrettävää, että selonteko saattaa edellyttää joitakin tarkennuksia, joiltakin osin, täytäntöönpanon osalta. Mutta kokonaisuutena selonteko nostaa hyvin analysoituna esiin ne keskeiset turvallisuustekijät, joihin maamme puolustus perustuu. Nostan laajasta selonteosta esiin muutaman asian. 

Kokonaismaanpuolustus — se on suomalainen keksintö, jota olemme toteuttaneet vuosikymmenien ajan. Sen tärkeimpiä elementtejä ovat maailman paras maanpuolustustahto ja avoin vuoropuhelu, joka koskee maanpuolustusta. Puolustusvoimat kertoo avoimesti maatamme koskevista uhkakuvista ja ympäröivästä turvallisuustilanteestamme. Tästä hyvänä esimerkkinä, jolla vahvistamme maanpuolustushenkeä ja lisäämme avoimuutta, on tammikuussa julkaistu sotilastiedustelun tilannekatsaus 2025. Useat Euroopan maat ovat meille kateellisia tästä tavasta, jolla me käymme tätä maanpuolustusta koskevaa keskustelua kansalaisten kanssa. Myös eduskunnan on tämän keskustelun perusteella paljon helpompi tehdä maanpuolustuksen resursseja koskevia päätöksiä. Puolustusselonteon myötä kansalaisillemme avautuu jälleen monipuolinen mahdollisuus osallistua keskusteluun kotiemme turvallisuudesta. Monet Euroopan maat haluaisivat osata tämän, mutta heillä ei ole siihen sopivia toimintatapoja, ja nyt heillä on kiire korjata näitä virheitä ja puutteita. 

Henkilöstö — se mainitaan puolustusselonteossa otsikon ”Puolustuksen toimintaedellytykset” alla. Siis edellytys sille, että puolustuksemme on uskottava. Euroopassa on useita armeijoita, joissa ei ole laadullisesti tai määrällisesti sopivaa henkilöstöä. Suomessa puolustushallintoon ja myös reservistä koostuvaan kenttäarmeijaan on motivoitunutta ja halukasta ainesta. Sotilasvala saattaa yksinäänkin jo velvoittaa joitakin. Myös rauhanturvaajaksi on tuhansia hakijoita. 

Henkilöstö mainitaan valitettavan usein juhlapuheissa voimavarana, mutta budjetissa se sama näkyy kulueränä, johon voidaan kohdentaa säästötoimenpiteitä. Toivon todellakin, että tämän selonteon myötä henkilöstön palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja aidosti kehitetään paremmiksi ja houkutteleviksi, jotta hyvää henkilöstöainesta on saatavilla myös tulevaisuudessa. Erityisesti nostan esiin selonteossa mainitut Nato-jäsenyyden tuomat kuormittavat tehtävät ja velvoitteet, jotka kasvavat jatkuvasti ja asettavat myös Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle aivan uudenlaisia haasteita, kun heidän oletetaan muuttavan kokonaisena perheenä ulkomaille vuosien ajaksi. Tällaisia haasteita ei tässä mittaluokassa ole koskaan aikaisemmin ollut, ja nämä haasteet koskettavat Puolustusvoimissa kaikkia henkilöstöryhmiä, sekä siviilejä että sotilaita. Joissakin operaatioissa muuttuneet olosuhteet koskettavat myös reserviläisiä. 

Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyteen, Ukrainan tukeen ja moneen muuhun asiaan liittyen olemme eduskunnassa lähes yksimielisiä. Olemme myös yksituumaisesti osoittaneet runsaasti resursseja puolustushallintoon, joten luonnollisesti odotamme, että puolustusministeriö ja Puolustusvoimat kohdentavat kitsastelematta näitä resursseja myös laadukkaan henkilöstön, sekä reserviläisten että palkatun henkilöstön, hyvinvoinnin ja motivoinnin turvaamiseksi. Maanpuolustustahtoa ei saa romuttaa alimittaisella palkkauksella. Pidetään henkilöstöstä huolta. Maanpuolustustahtoista henkilöstöä ei voi ostaa ulkomailta, ja selonteon mukaan henkilöstö on uskottavan puolustuksen edellytys. Odotan, että se myös näkyy selonteon toteutuksessa. 

Arvoisa puhemies! Puolustusselonteko linjaa Suomen turvallisuuden kannalta kriittisiä kysymyksiä, joista koko Suomen puolustus, sotilaallinen huoltovarmuus ja puolustusteollisuus ovat keskeisessä asemassa. Sotilaallinen huoltovarmuus edellyttää paljon osaavan henkilöstön lisäksi. Meillä tulee olla teollinen puoli ja materiaalivarastot kunnossa. Näiden eteen hallitus on tehnyt paljon töitä, ja työ jatkuu. 

Suomen puolustuksen perusta ovat jatkossakin asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Tuo viimeksi mainittu eli maanpuolustustahto onkin koko asian ydin. Sitä ei voi ostaa kaupasta tai tuoda mistään. Se asuu vahvasti meissä suomalaisissa, ja silti emme voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, vaan sitä tulee jatkossakin vaalia. 

Puolustusvoimien toimintakyvyn turvaamiseksi on tärkeää huolehtia siitä, että kriittisten järjestelmien ylläpito ja kehitys perustuvat kotimaiseen osaamiseen sekä yhteistyöhön liittolaismaiden kanssa. Tämä vaatii jatkuvia panostuksia puolustusteollisuuteen, jotta se pystyy nopeasti vastaamaan uusiin turvallisuusuhkiin. Yksi keskeinen toimenpide vastata turvallisuusuhkiin ja samalla parantaa puolustuskykyä on irtaantua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. 

Arvoisa puhemies! Suomalaisella puolustusteollisuudella on merkittävä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa. Alan vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä on tuettava johdonmukaisesti. Tämä ei ainoastaan tuo uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille vaan myös varmistaa, että Suomessa on kriisitilanteessa riittävä tuotanto ja kehityskyky oman maan puolustuksen tueksi. 

Olen käynyt lukuisia keskusteluja yritysten toimijoiden kanssa erityisesti pohjalaismaakunnissa. Heiltä on tullut selkeä viesti, halu ja valmius lisätä yhteistyötä puolustus- ja turvallisuussektorilla. Tämä osoittaa, että yrityksemme haluavat kantaa vastuunsa Suomen turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Tätä yhteistä tahtotilaa vahvistaakseni järjestin eduskunnassa pohjalaismaakuntien vientiseminaarin, jossa emme keskittyneet kilpailemaan keskenämme vaan etsimään yhteisiä ratkaisuja puolustusteollisuuden ja ‑viennin kehittämiseksi. On olennaista, että yritykset ja päättäjät keskustelevat ja tekevät yhteistyötä.  

Nykyisessä maailmantilanteessa yhteisöllisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat. Kyse ei ole vain puolustusteollisuuden kasvusta tai taloudellisista hyödyistä vaan siitä, että Suomen turvallisuus on meidän kaikkien vastuulla. Kun elämme epävarmuuden aikaa, on erityisen tärkeää, että päätöksenteossa pidämme kirkkaana mielessä huoltovarmuuden, puolustusteollisuuden kehittämisen ja yhteistyön vahvistamisen. Huoltovarmuuden ja puolustusteollisuuden rooli on merkittävästi kasvanut, ja tämä on tässä salissa yhteen ääneen todettukin. Varmistetaan, että puolustushankinnat, teollisuuspolitiikka ja yhteistyö Pohjoismaiden ja Nato-liittolaisten kanssa ovat ajan tasalla tulevaisuudessakin. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja nyt käsiteltävä puolustuspoliittinen selonteko kuvaavat muuttunutta toimintaympäristöämme. Tarvitaan päätöksiä siitä, miten me uusiin haasteisiin vastaamme. 

Nykyinen maailmanjärjestyksemme rakennettiin toisen maailmansodan tuloksena. Tuo järjestys on nyt muuttumassa. Yhdysvalloissa on vuosikymmeniä ollut tyytymättömyyttä siihen, että eurooppalaista turvallisuutta on rakennettu amerikkalaisella sotilasvoimalla ja amerikkalaisten veronmaksajien rahalla. Uuden maailmanjärjestyksen rakentuessa ongelma korostuu, koska Yhdysvallat tarvitsee resurssejaan muualla. Euroopan pitää kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuuta omasta tulevaisuudestaan. 

Uusi maailmanjärjestys ei ole valmis. Sen kuitenkin tiedämme, että USA ja Kiina tulevat olemaan uuden maailman napoja ja globaaleja toimijoita. Niiden lisäksi tulee olemaan alueellisia toimijoita, kuten vaikkapa Venäjä, Turkki tai Iran. Suomessa tämä näkyy ennen muuta Venäjän läheisyyden mukanaan tuomana epävarmuutena.  

Euroopan pitää aikuistua. Meidän on otettava vastuu omista asioistamme. Meidän pitää kyetä huolehtimaan omasta turvallisuudestamme. Mikä on Euroopan paikka maailmassa? Osaammeko lukea suurten toimijoiden kehitystä? Millainen on niiden asema, kun liittolaisuudet ja talouden realiteetit muuttavat muotoaan? Vahvimmatkaan eivät ole yksin vahvoja.  

Turvallisuuteen tarvitaan sotilaallista voimaa. Se viime kädessä varmistaa, että saamme itse päättää, millaiseksi oman tulevaisuutemme rakennamme. Vahvat valtiot eivät kuitenkaan rakennu pelkästään sotilaallisen suorituskyvyn varaan. Tarvitaan myös vahvaa taloutta ja sisäisesti vahvoja yhteiskuntia. Ilman niitä myöskään riittävän sotilaallisen voiman ylläpitäminen ei ole pidemmän päälle mahdollista. Euroopasta pitää löytyä tahtoa ja kykyä taloudelliseen kasvuun, yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun sekä sotilaallisen kyvykkyyden rakentamiseen. Meidän on kyettävä uudistumaan. Euroopan pitää olla innovatiivinen edelläkävijä, josta löytyy osaamista, yritteliäisyyttä ja omista vahvuuksista kumpuavaa uskoa tulevaan. Euroopassa pitää olla jaettu ymmärrys turvallisuuden uhista. 

Kuten pääministeri Orpo on todennut, Suomi on etulinjan maa. Euroopan suurin turvallisuusuhka tulee Venäjältä. Siksi kaikki itäisen Euroopan maat ovat etulinjan maita. Niissä Venäjän uhka on välittömämpi kuin lännessä ja etelässä, missä puolestaan esimerkiksi siirtolaisvyöry, laiton maahanmuutto, terrorismi ja rajat ylittävä rikollisuus ovat konkreettisempia uhkia. Yhteinen tilannekuva edellyttää, että ymmärrämme myös näitä uhkakuvia ja kykenemme löytämään niitä vastaavia eurooppalaisia ratkaisuja. On realismia sanoa, että idässä joudutaan todennäköisesti investoimaan turvallisuuteen enemmän kuin muualla Euroopassa. Kaikkialla Euroopassa joudutaan kasvattamaan puolustusmenoja, mutta etulinjan maissa kasvu tulee olemaan keskimääräistä suurempaa.  

Suomessakin pitää varautua siihen, että turvallisuutemme maksaa jatkossa selvästi nykyistä enemmän. Ensimmäinen tavoite voi olla neljän viiden prosentin luokkaa, kuten kansainvälisessä keskustelussa on todettu. Oman itälisämme vuoksi me joudumme varautumaan selvästi enempään. Nykyisessä taloustilanteessamme tämä kuulostaa ylitsepääsemättömältä, mutta vaihtoehtojakaan ei taida olla. Toisaalta esimerkiksi Puola on jo saavuttanut yli neljän prosentin tason. Miksi me emme siihen pystyisi? Kukaan ei sano, että turvallisuutemme uusi hintalappu olisi pikkujuttu. Ei se ole. Tarvitaan merkittäviä taloudellisia, materiaalisia ja henkisiä panostuksia. Se väistämättä edellyttää kaikkien muiden menojen uudelleenarvioimista ja tarkkaa resurssien kohdentamista. Meidän on investoitava Puolustusvoimiin ja yhteiskunnalliseen kriisinkestävyyteen. Meidän on luotava tilaa oman puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen. Tarvitaan muun muassa osaamisen lisäämistä ja pitkäaikaisia tilausvaltuuksia. Tarvitaan myös vientisäätelyn uudelleenarvioimista, jotta teollisuudellamme on aidosti mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. 

Arvoisa puhemies! Juuri nyt olemme paljon vartijoina. Juuri nyt meiltä kysytään vastuullisuutta ja rohkeutta. Turvallisuus maksaa huomenna enemmän kuin tänään. Se kuitenkin kannattaa. Turvallisuuden hintalappua kakistellessa on hyvä muistaa, että varautuminen on yleensä paljon halvempaa kuin syliin tulleiden kriisien hoitaminen. Juuri nyt meiltä suomalaisilta ja eurooppalaisilta vaaditaan paljon, mutta tästäkin me selviämme. 

Arvoisa herra puhemies! Lapin kansanedustajana haluan kiittää hallitusta politiikasta, jossa koko maan puolustuskyky huomioidaan. Lapin teitä laitetaan kuntoon, ja Rovaniemelle ja Sodankylään saamme Naton FLF-joukkoja. Pohjoisen puolustus onkin aivan keskiössä. Meidän tulee huolehtia myös huoltovarmuuden näkökulmasta esimerkiksi Neljän tuulen tien eli vt 21:n kunnon parantamisesta. Meillä nimittäin tulee olla reitti Pohjoiselle jäämerelle, mikäli Itämerellä meillä olisi isompi ongelma.  

Pieni maa Suomi on kokoaan suurempi varautumisen ja puolustuksen näkökulmasta. Maailmalla myrskyää, mutta me pystymme pitämään päämme kylminä. Olemme kasvaneet siihen, ja tottuneet elämään itäisen naapurin rajanaapurina. Meidän tulee keskittyä oman puolustuksen vahvistamiseen ja suunnitella omia toimiamme pitkäjänteisesti. Siksi tämä puolustusselonteko on tärkeä.  

Suomen puolustus perustuu asevelvollisuuteen ja vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn osana Naton luomaa pelotetta ja yhteistä puolustusta. Suomen puolustusjärjestelmän kehittämisen painopisteet ovat maapuolustuksen uudistaminen, meri- ja ilmapuolustuksen uusien järjestelmien käyttöönotto sekä puolustusjärjestelmän yhteensovittaminen Natoon. Selonteon mukaan maapuolustuksen uudistamisella on kriittinen merkitys Suomen puolustuskyvylle.  

Haluan kiittää kaikkia edellisiä hallituksia ja poliitikkoja siitä, että me yhteisesti olemme halunneet huolehtia Suomen puolustuskyvystä, vaikka monesta muusta asiasta tässä salissa olemme täysin eri mieltä. Suomella on oltava kyky vastata nopeasti kehittyvään, laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin. Tämä edellyttää paitsi puolustusbudjetin pitämistä vähintään Naton yhteisesti hyväksymällä tavoitetasolla myös strategisten suorituskykyhankkeiden jatkuvuutta.  

Venäjä on siirtynyt avoimeen ja vaikeasti ennakoitavaan vastakkainasetteluun lännen kanssa, mikä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle. On selvää, että turvallisuuspoliittiset tilanteet muuttuvat nyt niin nopeasti, että on lähes mahdotonta reagoida selonteon osalta äkkinäisiin käänteisiin. Opposition väite siitä, että selonteko olisi vanhentunut, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Linjamme on erittäin selkeä.  

Olemme siinä tilanteessa, että Suomen on vaadittava Euroopalta enemmän. Me olemme huolehtineet omasta osuudestamme. Euroopan on aika lopettaa näpertely ja jatkuva jahkaileminen. Eurooppa ei tällä hetkellä ole uskottava toimija, vaan kiukutteleva uhmaikäinen. Sen on aikuistuttava.  

Maanpuolustustahto on tärkein voimavaramme. Tätä tahtoa rakennetaan kodeissa ja kouluissa. Kouluissa pystytään vahvistamaan esimerkiksi selviytymis- ja erätaitoja. Me poliitikot emme voi vaikuttaa opetussuunnitelman sisältöihin. Olisi siltikin tärkeää, että yhteiskunnallinen keskustelu ottaa kantaa asiaan. Olen tehnyt toimenpide- ja keskustelualoitteen eduskunnalle selviytymis- ja erätaitojen vahvistamisesta peruskouluissa ja toisella asteella. Tämä olisi tärkeää myös henkisen resilienssin vahvistamiseksi. Mikään määrä aseita ei korvaa tahtoa ja halua puolustaa omaa maataan. Meidän on otettava vakavasti nuortemme mielenterveyden haasteet ja otettava vastuu niin kotona kuin kouluissa. Tämä tarkoittaa rajojen asettamista, ideologisen hömpän poistamista opetuksesta ja perusturvallisuuden vahvistamista.  

Suomen kokonaispuolustuksellinen ajattelu ja varautuminen ovat aivan ainutlaatuisia maailmanlaajuisesti. Meidän tarvitsee muistaa juuremme, saada taloutemme kuntoon, ottaa itseämme niskasta kiinni, lopettaa pienestä valittaminen ja kaivaa esille se kuuluisa sisu. Kyllä tämä maailman onnellisin kansa siihen pystyy. Me pärjäämme kyllä.  

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi, ja puolustusselonteko linjaa, kuinka vastaamme uusiin haasteisiin. Selonteko katsoo pitkälle tulevaisuuteen aina 2030-luvulle asti ja antaa meille suunnan puolustuskykymme kehittämiseksi. Puolustusratkaisumme perustuu asevelvollisuuteen ja kansalliseen puolustuskykyyn, joka on nyt vahvemmin kuin koskaan osa Naton yhteistä puolustusta. Liittoutuminen tuo mukanaan uusia velvoitteita, mutta ennen kaikkea se vahvistaa Suomen turvallisuutta ja nostaa puolustuskykymme uudelle tasolle. Suomen on kyettävä vastaamaan laajamittaiseen, pitkäkestoiseen ja korkean intensiteetin sodankäyntiin. Tämä tarkoittaa paitsi riittävää rahoitusta myös strategisten suorituskykyhankkeiden jatkuvuutta. 

Arvoisa puhemies! Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopiste on maapuolustuksen uudistamisessa. Maavoimien suorituskyky nojaa liikkuvuuteen, tulivoimaan ja suojaan. Kotimainen puolustusteollisuus on keskeisessä roolissa tämän toteuttamisessa. 

Meripuolustuksessa panostamme kykyyn toimia hajautetusti mutta vaikuttaa keskitetysti. Itämeren alueella rakennetaan verkottunut valvonta- ja vaikuttamiskokonaisuus, ja Pohjanmaa-luokan alukset otetaan täysimääräisesti käyttöön. Samalla vahvistetaan miehittämättömien järjestelmien hyödyntämistä ja rannikkojoukkojen suorituskykyä. 

Ilma- ja ohjuspuolustuksessa otetaan käyttöön huipputeknologisia järjestelmiä, kuten F-35-hävittäjät ja David’s Sling ‑ilmatorjuntaohjukset. Ilmatorjuntaa kehitetään torjumaan myös pienempiä lennokkeja ja ballistisia ohjuksia. Pohjoismainen yhteisoperointi ja Naton ilma- ja ohjuspuolustuksen vahvistaminen Pohjois-Euroopassa lisäävät Suomen turvallisuutta entisestään. 

Arvoisa puhemies! Venäjän toiminta on siirtynyt avoimeen vastakkainasetteluun lännen kanssa, ja sen tiivistyvä yhteistyö Pohjois-Korean, Iranin ja Kiinan kanssa muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan. Mahdollinen rauha Ukrainassa ei itsessään muuta Suomen turvallisuustilannetta. Meidän on pidettävä puolustusbudjettimme Naton asettamalla tavoitetasolla ja varmistettava strategisten suorituskykyhankkeiden jatkuvuus. 

Samalla meidän on vahvistettava kyberpuolustustamme ja kokonaisturvallisuuttamme. Tiedonvaihdon, toimivaltuuksien ja viranomaisyhteistyön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää vihamielisen hybridivaikuttamisen torjumiseksi. Myös kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden merkitys kasvaa, ja puolustusteollisuuden rooli on tässä ratkaiseva. 

Meidän on turvattava myös henkilöresurssit. Puolustusvoimien henkilöstömäärää kasvatetaan merkittävästi, jotta voimme vastata uusiin tehtäviin. Samalla asevelvollisuutta ja vapaaehtoista maanpuolustusta on kehitettävä, jotta varmistamme koko maan puolustuskyvyn tulevaisuudessakin. 

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa työtä ja investointeja. Tämä selonteko antaa meille selkeät suuntaviivat, ja meidän tehtävämme on varmistaa niiden toteutuminen. Vahva puolustus on paras tae rauhalle. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Nämä Kuninkaanporttiin kaiverretut sanat ovat olleet mielessämme, ja näin olemme myös puolustustamme rakentaneet, kuten nyt puolustusselonteostakin voimme lukea. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus luovat elämisen mielekkyyden tärkeimmät elementit. Asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat jatkossakin Suomen puolustuksen perustekijöitä ja asioita, joita tulee vaalia sekä arvostaen esille tuoda jo peruskoulusta lähtien. 

Aikoinaan oli perusopetuksessa kansalaistaito-niminen oppiaine, joka myöhemmin jyvitettiin eri oppiaineiden sisälle. Ajattelisin, että koulut, kunnat omassa opetussuunnitelmatyössään sisällyttäisivät tärkeitä kansalaistaitoja esimerkiksi varautumiseen liittyen nykyiseen oppimääräänsä, vaikka yhteiskuntaoppiin tai muuhun soveltuvaan. Ja ellei muuta löydy, niin vaikka valinnaisiin opintoihin. Myös toisen asteen opiskelijoille sekä korkeakouluihin tulisi räätälöidä vapaasti valittaviin opintoihin maanpuolustuksellisia opintoja, kuten arjen turvallisuutta, varautumista, kriisinkestävyyttä, ensiapukursseja, hätämajoitusta ja niin edelleen. Näitähän löytyy valmiina jo vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutustarjonnasta ja Naisten Valmiusliitolta. 

Selonteossa todetaan, että vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on keskeinen voimavara ja sillä on maanpuolustustahtoa kohottava vaikutus. Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen tullaan edistämään. Korostetaan palveluksesta saatavia hyötyjä ammatinvalintaan sekä muun muassa opintoja ja hankitun osaamisen hyväksi lukemista opinnoissa. 

Arvoisa puhemies! Monet pitävät kutsuntoja eräänlaisena maanpuolustustahdon mittarina, joka ei välttämättä ole oikea tapa arvioida tulosta, mutta on varmasti jonkintasoinen indikaattori, missä mennään tulevien joukko-osastojen iskukyvyn suhteen. Puolustusvoimiemme koko on täysin riippuvainen toimivasta varusmiesjärjestelmästä, mutta maanpuolustuskyky on myös monella tapaa sidonnainen siihen, miten me eri tasoilla kykenemme torjumaan nuorten syrjäytymistä. 

Siviilipalvelusjärjestelmän kehittäminen entistä tarkoituksenmukaisemmaksi on tärkeä uudistus. Siviilipalvelus tullaan kytkemään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin, ja se tukee näin kokonaismaanpuolustusta. Perusajatuksena on vahvistaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa palvelusmuodosta riippumatta ja siviilipalveluksen vakaumukseen perustuva luonne huomioiden, jotta vahvistetaan kansalaisten yhdenvertaisuuden tunnetta. Uudistuksen jälkeen työpalvelus suoritetaan jatkossa yhteiskunnallista varautumista ja valmiutta tukevissa, kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeisissä avustavissa tehtävissä. 

Lopuksi muistuttaisin näin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä, että kovinkin sotilas nääntyy, ellei ruokahuolto pelaa. Ja tiedän toki, että tämäkin osa-alue meillä on mietitty. 

Joten, arvoisa puhemies: ”Ollos huoleton, poikas valveill’ on.” — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Nykyhetki Euroopassa ja maailmalla herättää monissa huolta, ja aivan oikeutetusti. Itse tulen Kouvolasta, Suomen suurimmasta varuskunnasta, joka sijaitsee lähellä itärajaa. Kymenlaakson alueella on paljon sellaista infrastruktuuria ja puolustuksellisia ratkaisuja, jotka ovat paitsi Suomelle myös koko Euroopalle tärkeitä. Turvallisuus ei ole meille vain teoreettinen kysymys, vaan se on osa meidän arkeamme. 

Suomi on aina huolehtinut puolustuksestaan, mutta maailma ympärillämme on muuttunut. Nato-jäsenyytemme on vahvistanut turvallisuuttamme, mutta samalla se tuo mukanaan myös vastuuta. Meidän on pidettävä huolta siitä, että oma puolustuksemme pysyy uskottavana ja että liittolaistemme apu perustuu vastavuoroisuuteen, ei pelkkään odotukseen ja olettamukseen. 

Maavoimien komentaja Pasi Välimäki totesi viikko sitten Kouvolassa Maavoimien juhlapäivän konsertissa osuvasti: ”Meillä on asiat hyvin.” Tämä pitää paikkansa, mutta vain siksi, että me olemme tehneet työtä sen eteen. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii jatkuvaa panostusta ja hereillä oloa. Suomi on hoitanut oman osansa, ja meillä on vähemmän korjausvelkaa puolustuksen saralla kuin monilla muilla Nato-mailla. Silti tulevina vuosina edessämme on haasteita: puolustusmenojen kasvava tarve, henkilöstön lisääminen ja Maavoimien suorituskyvyn kehittäminen. Meidän on varauduttava siihen, että Nato-jäsenvaltioiden puolustusbudjettitavoitteet nousevat, ja se vaatii meiltä sitoutumista. 

Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole pelkästään sotilaallista. Yhtenäinen kansakunta on vahva myös ulkoisesti. Jokainen suomalainen, olipa hän Kouvolasta, Helsingistä tai Rovaniemeltä, ansaitsee tuntea olonsa turvalliseksi omassa maassaan, ja tämä tarkoittaa niin ulkoista kuin sisäistä turvallisuutta, toimivaa terveydenhuoltoa, vahvaa taloutta ja yhteiskuntaa, joka pitää huolta kaikista jäsenistään. 

Korostan myös kotitalouksien varautumisen tärkeyttä ja kehotankin tarkistamaan oman varautumisen tason. Suositus on, että kodeissa pärjätään 72 tuntia itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa. 

Eurooppa on tilanteessa, jossa sen on otettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Meidän on varmistettava, että EU kykenee puolustamaan jäsenmaitaan ja että yhteinen puolustusteollisuus kehittyy. Yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, eikä Suomella ole varaa jäädä odottamaan, mitä muut tekevät. 

Ukrainan tuki ei ole vain solidaarisuuden osoitus, se on investointi koko Euroopan turvallisuuteen. Meidän viestimme on oltava selvä: jatkamme Ukrainan tukemista niin kauan kuin on tarpeen. Rauha ei saa perustua heikkoihin ratkaisuihin, vaan sen on oltava kestävä ja oikeudenmukainen. 

Arvoisa puhemies! Tässä salissa tehdään päätöksiä, mutta lopulta turvallisuus koskettaa jokaista suomalaista, niin Kouvolassa kuin kaikkialla muuallakin. Kansanedustajana mutta ennen kaikkea tavallisena suomalaisena haluan antaa selkeän viestin: Pidämme huolta Suomesta. Pidämme huolta toisistamme. Pidämme huolta turvallisuudestamme.