Arvoisa puhemies! Tässä on käyty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa huolellisesti läpi vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024. On ensinnäkin todettava, että ensimmäisessä eduskuntakertomuksessa vanhusasiavaltuutettu esittää laajan tilannekatsauksen ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien toteutumisen nykytilanteesta ja toteutumisen puutteista. Tässä keskitytään nimenomaan ikääntyneiden perusoikeuksien turvaamiseen, digitalisoitumiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan, oikeusturvaan, itsemääräämisoikeuteen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Vanhusasiavaltuutettu esittää kertomuksessaan eduskunnalle useita eri toimenpiteitä, joiden avulla ikääntyneiden tilannetta voisi parantaa. Kertomuksen mukaan valtaosa ikäihmisistä voi hyvin. He ovat aktiivisia ja tukevat merkittävällä panoksella muiden hyvinvointia ja yhteiskunnan toimivuutta. Vaikeudet saada palveluita, esteellinen elinympäristö ja liian pienet tulot vaikeuttavat kuitenkin ihmisten selviämistä arjessa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien iäkkäiden oikeuksien toteuttamisessa oli kertomuksen mukaan puutteita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy vanhusasiavaltuutetun tilannekuvaan ja korostaa myös sitä, että väestön voimakas ikääntyminen on meille iso yhteiskunnallinen haaste.
Valiokunta toteaa myöskin siitä, että ikääntyvien osallistumismahdollisuuksien edistämisen kannalta on vanhusasiavaltuutettu tehnyt todella tärkeitä suosituksia. Ensinnäkin kuntien ja hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen aseman vahvistaminen on olennaista, mutta myös ikääntyneiden äänestämismahdollisuuksien parantaminen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut myöskin lausunnon työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta sekä työurien pidentämisen, työelämän ikäsyrjinnän ja omaishoitovastuun jakamisen näkökulmasta että yhdenvertaisuuden huomioinnista digissä, ja liikenne- ja viestintävaliokunta on lausunnossaan taas käsitellyt digitalisaatioon liittyviä haasteita.
Aloitankin, puhemies, nyt tästä digitalisaatiosta. Otimme yhdeksi tutkimusaiheeksi tämän digitalisaation, ja olemme tehneet siitä valiokunnassa ponnen. Valiokunta on siis edellyttänyt omalla kannanotollaan, että asiointia ja tuettua asiointia koskevien käytäntöjen ja sääntelyjen kehittämisen tärkeydessä otetaan vakavasti huomioon myös ikääntyneiden henkilöiden tietoturva ja tietosuoja, ja valiokunta on tehnyt tästä asiasta kannanoton, jossa se toteaa, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää puolesta asiointia ja tuettua asiointia koskevia sääntelytarpeita ottaen huomioon ikääntyneiden henkilöiden tietoturvan ja tietosuojan.
Koko digitalisaation näkökulmasta haasteeksi on noussut se, että yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä toimiminen vaatii myöskin digitaitoja, ja käytännössä juuri siksi, että näitä kasvokkain toteutettuja palveluita on karsittu. Yhdenvertaiset asioinnin mahdollisuudet ilman digitaalisia laitteita ja taitoja asioiville tulee turvata. Vanhusasiavaltuutettu on tässäkin tehnyt useita ehdotuksia, ja tuemme häntä myös siinä, että yhdytään liikenne- ja viestintävaliokunnan näkemykseen siitä, että digitalisaatiokehitystä tulee koordinoida ja sen pitää olla jonkun tahon kokonaisvastuulla. Vanhusasiavaltuutettu on siis tehnyt ehdotuksen, että kunnille tulisi säätää velvollisuus koordinoida digitukea ikääntyneille, jotta digitaitojen oppiminen olisi kaikkien ikääntyneiden saavutettavissa. Ja, arvoisa puheenjohtaja, on myöskin todettava kertomuksen mukaan, että monet ikääntyneet tarvitsevat apua viranomais- ja pankkiasioissa, ja nämä puolesta asioinnin käytännöt ovat epäselviä ja vaihtelevat eri palveluissa.
Arvoisa puhemies! Sitten siirrytään seuraavaan kokonaisuuteen, joka on tämä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Valiokunta yhtyy huoleen vanhusasiavaltuutetun kertomuksessa, mikä liittyy palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen ja riittävyyteen eri hyvinvointialueilla palvelutarpeiden kasvaessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että palveluiden yhdenvertaista saatavuutta seurataan, ja ehdottaa asiasta myöskin kannanottoa. Valiokunta pitää myös tärkeänä ympärivuorokautisen hoidon kriteerien tarkentamista ja yhtenäistämistä valtakunnallisesti, ja tästä olemme tehneet ponnen. Valiokunta esittää myöskin huolensa siitä, että tässä kireässä taloustilanteessa hyvinvointialueilla on voitu tehdä osin epätarkoituksenmukaisiakin sopeuttamistoimia, joiden seurauksena vanhuspalveluihin tarvittavan riittävän henkilöstön turvaaminen voi osittain olla uhattuna. Vanhusasiavaltuutettu esittää kertomuksessaan useita suosituksia liittyen henkilöstön saatavuuden parantamiseen. Näihin me yhdymme, ja toteamme myöskin näitä samoja toimia omassa mietinnössämme kerraten.
Vanhusasiavaltuutettu on myöskin sitten tutustunut tarkemmin tähän ympärivuorokautisen palveluasumisen mitoitukseen. Eduskuntahan on edellyttänyt henkilöstömitoitusta 0,6 koskevan lainsäädännön hyväksyessään, että valtioneuvosto seuraa huolellisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta koskevan lainsäädännön muutoksen toimeenpanoa iäkkäiden henkilöiden oikeuksien toteuttamisen näkökulmasta ja huolehtii kansallisella ohjauksella siitä, että henkilöstömitoitus toteutetaan asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti RAI-järjestelmäarviota hyödyntäen, ja lisäksi eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa korjaustoimiin ympärivuorokautisen hoivan riittävän henkilöstömitoituksen varmistamiseksi.
Valiokunta siis pitää vanhusasiavaltuutetun tavoin tärkeänä, että kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon rinnalla kehitetään myöskin yhteisöllistä asumista, ja korostetaan myöskin kertomuksen tavoin sitä, että päivätoiminnan merkitys ikääntyneiden kotona asumisen, sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa on tärkeää. Tähän liittyy valiokunnan kolmas lausuma. Lähdemme siis siitä, että myöskin päivätoiminnan tulee vastata hyvinvointialueilla ikääntyneiden tarpeisiin ja sitä päivätoimintaa tulee järjestää monipuolisesti, myös muutoin kuin digitaalisesti, ja tämä on iso ajankohtainen kannanotto tässä tilanteessa, jossa hyvinvointialueilla on siirrytty myöskin osittain vain digipäivätoiminnan palveluun. Hyvin tarkasti vanhusasiavaltuutettu on myös kertomuksessaan käynyt läpi tätä kenttää.
No sitten on todettava vielä asiakasmaksuista, että valiokunta kiinnittää myös siihen huomiota, että tätä huojentamista ja myöskin kohtuullisuutta täytyy olla varjelemassa. Asiakasmaksut eivät saa johtaa siihen, että palveluja tarvitsevat joutuvat turvautumaan viimesijaiseen toimeentuloturvaan. Ja tästä meillä on useita kannanottoja sekä perustuslakivaliokunnalta että sosiaali- ja terveysvaliokunnalta, ja myöskin pidämme tärkeänä, että ikääntyneiden maksurasituksen helpottamiseksi tätä lääkekorvausten vuosiomavastuun jakamista ja sitä koskevaa valmistelua jatketaan rivakasti ja myöskin saatujen kokemusten pohjalta arvioidaan terveydenhuollon eri maksukattoja koskevia selvitystarpeita.
Valiokunta myöskin ottaa kantaa omaishoitoon ja toteaa itsemääräämisoikeutta vahvistavasta lainsäädännöstä vanhat kantansa, minkä johdosta on myöskin vakava huoli vanhusasiavaltuutetun kertomuksen pohjalta siitä, että päätöksenteko on usein niin viranomaislähtöistä, että asiakkaiden mielipiteitä ja toiveita ei oteta riittävästi huomioon silloin, kun heidän toimintakykynsä on heikentynyt. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain, mikä on sitten monelta osin epäyhdenmukaista ja ‑yhdenvertaista.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin myös se, että valvontahavaintojen perusteella iäkkäiden palveluissa ei välttämättä tunnisteta itsemääräämisoikeutta tosiasiallisesti rajoittavia käytäntöjä. Tämä on minusta vakava huomio. Valiokunta toteaa myöskin, että eduskunta on edellyttänyt asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskevien lakiehdotuksien saattamista eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä.
Näin ollen todetaan, että tässä valiokunnan pääpiirteissään esittämät keskeisimmät huolet ja sisällöt koskien vanhusasiavaltuutetun kertomusta eduskunnalle. — Kiitoksia.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Ledamot Wickström, varsågod.