Viimeksi julkaistu 8.8.2022 12.33

Pöytäkirjan asiakohta PTK 148/2020 vp Täysistunto Torstai 19.11.2020 klo 15.59—20.17

2.1. Suullinen kysymys ikäihmisten aseman parantamisesta (Jari Koskela ps)

Suullinen kysymysSKT 156/2020 vp
Suullinen kyselytunti
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Edustaja Koskela, olkaa hyvä. 

Keskustelu
15.59 
Jari Koskela ps :

Arvoisa herra puhemies! Ikäihmisten hyvinvointi on jäänyt hallitukselta liian vähälle huomiolle. Vaikka julkinen velka kasvaa jopa 20 miljardin vuosivauhtia, ei maata rakentaneille ikäihmisille tipu kuin roposia. Pienen työeläkkeen saajat ovat jääneet vaille ansaitsemaansa huomiota. Perussuomalaiset esittävät työeläkettä saavien eläkeläisten verojen keventämistä. 

Tiedämme, että omaishoitajat ovat valtava inhimillinen voimavara. Esitämme myöskin merkittävää kevennystä omaishoidon tuen verotukseen. Omaishoitajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä ja säästävät miljardeja yhteiskunnalle. Nämä esitykset ovat oikeudenmukaisia ja myös talouden kannalta kestäviä. Takuulla jokainen euro menee kotimaiseen kulutukseen. 

Kysynkin ministeriltä: oletteko valmis ottamaan perussuomalaisten esitykset ikäihmisten aseman parantamiseksi käyttöön? 

16.01 
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää, että nostetaan eduskunnassa ikäihmisten asema esiin. Siltä osin tässä oli monia kysymyksiä, jotka liittyvät eri ministereiden hallinnonaloihin. Mutta minusta se tärkein asia on se, aiommeko me toimia ikäihmisten palveluiden parantamiseksi, ja siltä osin vastaan tähän kysymykseen. 

Totean, että hallitusohjelmaneuvotteluissa teimme neljä isoa painotusta sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Niistä yksi oli nimenomaan painotus siihen, että ikääntyvien ihmisten palveluita ja asemaa Suomessa parannetaan — tehdään Suomesta ikäystävällisempi. Siihen liittyy monia parannuskokonaisuuksia, joista yksi tuntuvimpia on hoitajamitoitus, joka on jo tehty. 

Edustaja viittasi myöskin kysymykseen omaishoidon parantamisesta ja kotiin annettavien palveluiden parantamisesta. Niissä meillä on valmistelu käynnissä, ja toisen vaiheen palvelupaketti on tulossa myös tähän asiaan liittyen. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. 

16.02 
Jari Koskela ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Ei siis nähtävästi ole luvassa veronkevennyksiä omaishoitajille tai työeläkeläisille hallituksen riveistä. Mutta samanaikaisesti hallitus korottaa rajusti polttoaineiden hintoja. Samalla ajatte tärkeän, huoltovarmuuttakin tukevan turvetuotannon alas. Lämmityspolttoaineet kuuluvat samaan pakettiin. Suomessa on noin 200 000 öljyllä lämpenevää tupaa. Omakotitaloliiton mukaan jopa puolessa näistä asuu ikäihmisiä ja eläkeläisiä. Näitä hallitus on kaikkein ankarimmin kyykyttämässä ilmastoahdistuksissaan, ja toisella kädellä hallitus jakaa lisää rahaa ulkomaille. Ikäihmiset saavat kyllä hallitukselta lisää menoja mutta eivät yhtään enempää tuloja. Mökin mummo ei nyt kiitä. Tällainen arvojärjestys on mielestämme käsittämätön. 

Kysynkin: aiotteko perua suunnittelemanne veronkorotukset, ja jos ette, miten korvaatte ne ikäihmisille ja maaseudulla asuville suomalaisille? 

16.03 
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotukset ensi vuoden veroratkaisuiksi. Ne ovat eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen puolelta niitä ei olla vetämässä takaisin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä vastaus tämä nyt on?] 

16.03 
Arja Juvonen ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Tänään on kansainvälinen miestenpäivä, ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa toivottaa kaikille miehille hyvää miestenpäivää, niin nuorille kuin myös vanhemmille. [Eduskunnasta: Kiitos!] 

Lääkärilehti kertoi marraskuussa, että koronaepidemia on vaikeuttanut ikääntyneiden elämää. Kotihoidon käyntejä on rajoitettu, ja omaishoitajat eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea. Vierailukielloista on aiheutunut psyykkistä kuormaa. Kuntoutuksia on peruttu. Tämä koskee kaikenikäisiä omaishoitajia ja kaikenikäisiä omaishoidettavia. 

Viidennes kunnista arvioi, että kotihoidon käyntejä on rajoitettu. Omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät eivät ole toteutuneet. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: voisiko omaishoitaja pitää lakisääteiset vapaapäivänsä ensi vuoden puolella, ne, jotka nyt koronan takia ovat jääneet toteutumatta? Kysyisin myös: mitä vastaatte vanhustenhoidon ja kotihoidon hätään tämän koronan keskellä? — Kiitos. 

16.04 
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyllä me vastaamme kaikki täällä eduskunnassa, että me välitämme. Se on ihan selvä juttu, että se, mitä koronakriisissä on tapahtunut eri palveluiden käyttäjille, on osittain todella kamalaa. Esimerkiksi hammashoidon tilanne tässä maassa on sellainen, että me emme voi hammashoidosta enää ohjata työntekijöitä tekemään esimerkiksi näytteidenottoa tai esimerkiksi jäljitystä suuressa määrin, koska se aiheuttaa sen, että nämä jonot alkavat olla sitä luokkaa, että niitä ei pystytä edes purkamaan, vaikka hallitus on varautunut 450 miljoonalla siihen, että myöskin hoito‑ ja palveluvelkaa kitketään. Ja tämä koskee myöskin vanhustenpalveluita ja kotihoitoon liittyviä palvelutarpeita, ja siltä osin olemme halunneet varmistaa, että tämän kriisin keskellä jo varataan näinkin tuntuva summa siihen, että ihmiset saisivat sen avun, joka tässä koronakriisissä on jäänyt väliin. On selvää, että ihmisten terveyden ja hengen suojelemiseksi on jouduttu kohdentamaan resursseja toisinkin, mutta on muistettava, että on myös samaan aikaan sitten mahdollistettu se, että nämä palvelut [Puhemies koputtaa] pääsevät rullaamaan entisellään. [Puhemies: Aika!] Ja siitä me pidämme myös jatkossa kiinni. 

16.06 
Jukka Mäkynen ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Valtio säästää miljardeja euroja vuodessa omaishoitajien ansiosta. On selvää, että sekä työssäkäyvien että eläkkeellä olevien omaishoitajien verotusta tulee keventää. Omaishoitopalkkion sosiaaliturvamaksut tulee kuitenkin säilyttää, jolloin perusteet ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan sekä eläke‑ ja tapaturmavakuutusetuuksiin säilyvät. 

Jokainen maalaisjärjellä varustettu kansalainen tietää, että Suomessa on useita ryhmiä, joilla on taloudellisia erioikeuksia tässä yhteiskunnassa, esimerkiksi harkinnanvarainen sosiaaliturva, jossa eräät edunsaajat saavat maksusitoumuksia asioihin, joista ei tavallinen suomalainen voi edes haaveilla. Samaan aikaan ikänsä Suomeen veroja maksaneet omaishoitajat ja heidän läheisensä elävät taloudellisessa kurjuudessa ja ahdingossa. Tämäkö on hyvinvointivaltion tarkoitus? 

Arvoisa puhemies! Aikooko hallitus tehdä konkreettisia toimia omaishoitajien taloudellisen aseman parantamiseksi? 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kuka ministeri ottaa? — Ministeri Pekonen, olkaa hyvä. 

16.07 
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Meillä on käynnistynyt sosiaaliturvan kokonaisuudistus, parlamentaarinen työ, ja työ on päässyt koronaepidemiasta huolimatta hyvin alkuun. 

Katson, että meidän sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin monimutkainen, ja näen, että myöskin omaishoitajat, jotka ovat yksi osa tätä joukkoa, jota tämä meidän monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä kohtelee myöskin ehkä monimutkaisella tavalla, ovat osa tämän järjestelmän selvitystä. 

Toivon todella, että sosiaaliturvauudistusta pohtiva työryhmä saa myöskin esityksiä aikaan ja siellä käydään läpi meidän sosiaaliturvamme ongelmakohtia ja että he tuovat sitten esityksiä sieltä ryhmästä. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä on edustettuna tässä parlamentaarisessa työssä, ja saamme sitten hallituksen esityksinä näitä parannuksia tuotua eduskuntaan. Tälle sosiaaliturvan uudistamiselle on varattu aikaa kaksi hallituskautta, [Puhemies koputtaa] mutta pyrkimyksenä on tuoda esityksiä mahdollisimman nopeasti eduskunnan päätettäväksi. 

16.08 
Anna-Kaisa Ikonen kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Yle julkaisi viime viikonloppuna uutisen, että vanhojen ihmisten hoidon uudet laatusuositukset kumisevat tyhjyyttään. Siinä professorit tylyttivät, että suositukset ja arki elävät eri todellisuuksissa. Johtopäätös oli, että puhetta on ollut paljon mutta käytännön tekoja liian vähän. Tämä on todellakin tärkeä näkökulma. Eihän hallituksessa ole tuudittauduttu siihen, että vanhustenhoidon ongelmat on nyt korjattu, kun nämä hoitajamitoitukset on säädetty? Sote-uudistuksessakin puhutte vain hallintorakenteista, vaikka tulisi puhua ihmisten palveluista.  

Nyt on viimein aika tarttua vanhustenhoidon kokonaisuuteen. Katse on käännettävä kotihoitoon, hoivakotiin pääsyyn, erilaisiin asumisen tarpeisiin, yksilöllisiin elämäntilanteisiin, hoidon laatuun ja valvontaan. Arvoisa hallitus, missä ovat teot tämän kokonaisuuden eteen? 

16.09 
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Me olemme eläneet tällä vuosikymmenellä ainakin kaksi vanhustenhuollon kriisiä, ja siinä nimenomaan on todettu, että suositukset ja käytännön teot eivät ole kulkeneet käsi kädessä, siinä mielessä edustaja on aivan oikeassa. Mutta kun me katsomme tätä kysymystä, niin myös eduskunnassa varmasti sydänalaan hiipii kysymys siitä, olemmeko me olleet valmiita sitten tekemään niitä tekoja tämän vuosikymmenen aikana. Minusta tämän hallituksen kantava linja on ollut se, että tämä ikääntyvien ihmisten palveluiden parantamisen kokonaisuus on otettu tosissaan. Me olemme jo tämän lyhyenkin pätkän johdosta, mitä hallituskautta on ollut, vieneet täällä läpi vuosikymmenen uudistuksen, jossa on sovittu, että suositusten varaan ei voi enää heittäytyä vaan me pidämme siitä kiinni, että niiden ihmisten asemaa, jotka ovat ympärivuorokautisessa hoivassa, parannetaan niin, että me emme enää luota siihen, että pelkkien suositusten varassa ollaan. [Puhemies koputtaa] Ja taidan olla varmasti... [Puhemies: Kiitoksia!] — Kiitos. 

16.11 
Arto Satonen kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä. Paitsi että omaisen hoito on useimmissa tapauksissa ihmiselle, läheiselle se paras vaihtoehto, he myös säästävät merkittävällä tavalla yhteiskunnan varoja. Normaali vanhainkotipaikka kustantaa tyypillisesti jo 5—6 kertaa enemmän veronmaksajalle kuin mitä on se palkkio, jonka omaishoitaja työstään saa, ja kaikki omaishoitajat eivät edes sitä palkkiota saa. 

Tämä verotusasia on yksi, mikä tässä on ollut jo esillä, mutta tärkeää on myös omaishoitajien jaksaminen, ja täällä puhuttiin jo näistä vapaapäivistä. Kysyisin sitä, että kun nämä vertaistukiryhmät ovat äärimmäisen tärkeitä omaishoitajille ja he saavat rahoituksensa veikkausvoittovaroista, ja eilen ministeri Annikka Saarikko antoi ymmärtää, että vaikka ensi vuodelle nämä rahat on turvattu, niin jatkossa niitä ei ehkä enää ole, niin mitä voidaan tehdä, jotta taataan se, että nämä omaishoitajayhdistykset saavat jatkossakin apurahaa [Puhemies: Aika!] ja voivat tätä vertaistukea antaa omaishoitajille? 

16.12 
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Satosen esiin nostama kysymys on äärimmäisen tärkeä. Tarkoitus on jatkossakin turvata se, että järjestöt voivat tehdä sitä äärimmäisen tärkeää työtä. Me olemme nähneet tämän koronaepidemian aikana erityisesti sen, kuinka järjestöt ovat olleet ketteriä ja toimineet hyvin juuri siellä, missä heidän on odotettukin toimivan.  

Me mietimme hallituksessa nyt vakavasti tätä Veikkauksen taloudellista tilannetta ja olemme pohtimassa yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kesken sitä, että millä me pystymme turvaamaan rahoituksen myöskin jatkossa. Ehkä on syytä myös muistaa, mistä se johtuu, että Veikkauksen rahoitus on heikentynyt. Me olemme kaikki halunneet puuttua ongelmapelaamiseen, siinä olemme onnistuneet, ja tämä on nyt sitten aiheuttanut myöskin sen, että Veikkauksen rahoitus heikentyy. Tässä on ikään kuin hyvät ja huonot puolensa, mutta me teemme kaikkemme, että pystymme pohtimaan tämän Veikkauksen rahoituksen hallituksessa yhteisesti.  

16.13 
Kimmo Kiljunen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka tulot lakisääteisesti laskevat — kiitos taitetun indeksin, joka otettiin käyttöön vuonna 95 — [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos sosiaalidemokraattien!] suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Eläkerahastot ovat tuosta vuodesta kasvaneet 36 miljardista eurosta yli 200 miljardiin euroon, keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa.  

Täällä on toistakymmentä kansanedustajaa, jotka ovat tehneet lakialoitteen taitetun indeksin kumoamisesta. Perussuomalaiset eivät tulleet mukaan tähän lakialoitteeseen. [Ritva Elomaa: Puoliväli-indeksi!] Hallitusohjelmassa on maininta siitä, että pienimpiin eläkkeisiin pyritään saamaan kohennusta kolmikantaisesti neuvottelemalla työeläkejärjestelmän piirissä. Tiedustelisin hallitukselta: mihin toimiin on tässä ryhdytty näiden neuvottelujen aikaansaamiseksi, koska on itsestäänselvää, että ennemmin tai myöhemmin meidän pitää päästä eroon tästä taitetusta indeksistä, joka lakisääteisesti laskee eläkkeensaajien tulotasoa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Oliko se Lipponen?] 

16.14 
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Rinteen hallituksessa tehdyt päätökset pienten eläkkeiden korotuksesta astuivat voimaan tämän vuoden alusta pääministeri Marinin hallituksen toimesta. Haluan todeta, että olemme nimenomaisesti halunneet kiinnittää huomiota tässä hallituksessa eläkeköyhyyteen ja kaikista pienimpiin eläkkeisiin. Työeläkejärjestelmä on myös erittäin tärkeä kehityskohde, jota on kehitettävä vastuullisesti, koska meidän on huolehdittava siitä, että tämä eläkkeiden rahoitus turvataan myöskin tuleville sukupolville. Ja olen sitä mieltä, että hallitus on tässä vaiheessa tehnyt merkittäviä parannuksia, mutta koko ajan on kiinnitettävä huomiota eläkeläisköyhyyteen, joka on paljon muutakin kuin pelkästään eläkkeitä, se on myös palveluita. 

16.15 
Sari Tanus kd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hyvää kansainvälistä miestenpäivää ja hyvää eturauhassyöpäpäivää! Suomessa yli 900 miestä kuolee eturauhassyöpään joka vuosi, ja Euroopan tasolla tämä luku on nopeasti noussut... 

 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Edustaja Tanus, keskitytään tähän nyt keskustelunaiheena olevaan. 

Kyllä tämä liittyy ikämiehiin... 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Selvä. 

...ja ikäihmisiin, koska heistä yli 900 kuolee joka vuosi Suomessa ja Euroopan tasolla yli 100 000 miestä vuosittain. Euroopan urologiyhdistys ja Euroopan eturauhassyöpäjärjestöjen katto-organisaatio siksi suosittelevat, että eturauhassyöpäseulonnat pitäisi aloittaa kiireesti kaikissa Euroopan maissa. Miehet ja erityisesti ikämiehet ovat pitkään odottaneet omia seulontojaan. Kaikkien toive on, että syöpä löydetään riittävän aikaisessa vaiheessa.  

Teimme lakialoitteen tästä keväällä. Tiedän, että tämä ei ole hallitusohjelmassa, mutta tässä salissa on iso kannatus asialle: 141 edustajaa allekirjoitti sen. Tämä on yhteinen asia, ja kysyisinkin sen vuoksi: aiotaanko miesten, myös ikämiesten, ennaltaehkäisevää [Puhemies koputtaa] terveydenhuoltoa edistää ja myös miesten eturauhassyöpäseulontaan tarvittavia lakimuutoksia edistää mahdollisimman pian? 

16.16 
Perhe- ja peruspalveluministeri  Krista  Kiuru 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeätä, että me puhumme kaikista miehistä, kun me puhumme tästä tärkeästä asiasta, ja tämän miestenpäivänkin kunniaksi on ihan hienoa, että me voimme käydä keskustelua myös siitä, miten me parannamme kaikkien miesten mahdollisten sairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Ja tässä kysymyksessä on nimenomaan periaate siitä, että jos me satsaamme jo etukäteen, niin voimmeko me säästää jälkikäteen syntyvissä hoidon kustannuksissa. Ja tällaista hyvinvointitaloudellista ajattelua tämä hallitus kokeilee nyt selkeästi laajemmassa mitassa koko hallitusohjelman osalta, ja tärkeää on se, että hyvinvointipolitiikan puolella meillä näitä nostoja on. Yksi on se, josta hallitusohjelmassa sovittiin, että suolistosyöpien ehkäisyn näkökulmasta juuri näin toimitaan: laajennetaan nyt etupainotteisesti testausta tai tätä seulontaa ja saadaan sitten hyviä tuloksia aikaan. Totesin viimeksi, kun te kysyitte tätä kyselytunnilla, että tämä ei ole [Puhemies koputtaa] hallitusohjelmassa. Itse edistän asiaa, mutta, niin kuin totesin, vielä tätä rahaa ei ole olemassa [Puhemies: Kiitoksia!] ja me palaamme tähän asiaan. 

 

16.17 
Minna Reijonen ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Täällä sosiaalidemokraattien edustaja antoi ymmärtää, että perussuomalaiset eivät ole eläkeläisten asialla. Se ei pidä paikkaansa. Meillä on erittäin hyvä eläkemalli, ja sitä kannattaa hallituksen nyt viedä eteenpäin. Sehän oli näin, että sosiaalidemokraatit taisivat olla ajamassa eläkettä alaspäin jossakin vaiheessa. Kaikki myös muistavat, että vappusatanen luvattiin. No, sitä ei tullut. Se taisi mennä tuonne muihin maihin. [Vasemmalta: Ohhoh!] 

Minulla on tämmöinen kysymys: Nyt kun omaishoitajista on ollut puhetta, niin omaishoitajien tuen saajista 58 prosenttia on yli 65 vuotta täyttäneitä. Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on valtava. Mikäli omaishoidettava olisi ollut kunnallisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa, kustannukset hoidettavista olisivat yli 3 miljardia euroa vuodessa — siis valtava summa. Aiotteko tehdä tämän verottomaksi?  

Minulla on myös toinen idea: Olen tänään jättänyt toimenpidealoitteen [Puhemies koputtaa] omaishoidon valtuutetun viran perustamisesta, joka pitää huolta, että otetaan kantaa näihin epäoikeudenmukaisuuksiin. [Puhemies: Aika!] Aiotteko toteuttaa tämän?  

 

16.19 
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen ja edustaja Satonen hyvin kuvasivat sen merkityksen, joka omaishoitojärjestelmällä on, ja oikeastaan koko tämä sali on ollut vuosikymmenten mittaan kehittämässä omaishoitoa. Yhteiskunnan kannaltahan on itse asiassa kyse siitä, kuinka paljon valtio ja kunnat haluavat satsata siihen omaishoidon tukena tai sitten, niin kuin te esitätte, veroratkaisuina, mutta eivät ne ole erikseen. Ei verotuksen kautta tapahtuva tuki ole ilmaista rahaa jostain, vaan täytyy poliittisesti tehdä se ratkaisu, kuinka paljon yhteiskunta haluaa omaishoitoa tukea. Sitä on vuosien mittaan säädetty, ja taso on nykyinen. 

Hallituksen ohjelmassa ei ole ajatusta siitä, että osa tuloverosta muutettaisiin verottomaksi.  

 

16.20 
Pia Kauma kok 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä siihen kysymykseen, josta tämä kyselytunti alkoi, elikkä eläkeläisten verotuksen alentamiseen. Nyt jos verrataan palkansaajien ja eläkkeensaajien maksamia veroja, erityisesti tulotasoilla välillä 1 300 euroa — 3 600 euroa kuukaudessa, niin eläkeläinen maksaa kuukaudessa useilla tulotasoilla useita kymppejä veroja enemmän kuin palkansaaja. Suurimmillaan tämä ero on noin 2 000 euron kuukausitulon kohdalla. 

Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt ministeriltä: onko hallituksella aikomus korjata tämä merkittävä ero? Se varmasti häiritsee monia eläkeläisiä, koska arjen kustannukset, kuten kiinteistövero, sähkön siirtohinnat ja muut kulut, nousevat koko ajan. Tämä varmasti painaa monen mieltä, ja olisi hyvä saada tähän korjaus.  

 

16.21 
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Suoraan kysymykseen: tällaista valmistelua ei ole käynnissä. Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat tietysti eläkkeen taso, eläkkeen verotus, myös ne muut verot, välilliset verot, joita edustaja Kauma kysymyksessään mainitsi, tämä kokonaisuus, mutta hallituksella ei ole ohjelmassa ajatusta, että nyt tehtäisiin eläkeläisten verotukseen kevennystä.  

 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Myönnän vielä alkuperäisen kysymyksen esittäjälle, edustaja Koskelalle kysymyksen, ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan asiaan. 

 

16.21 
Jari Koskela ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Kuten todettu, perussuomalaiset tulevat hallituksen vastustuksesta huolimatta esittämään työeläkkeiden ja omaishoidon tuen verotuksen tuntuvaa keventämistä sekä muun muassa lääkekulujen omavastuun poistamista pienituloisilta. Lisäksi vastustamme kaikkien polttoaineiden veronkorotuksia. Asia on hyvin yksinkertainen. Esityksemme helpottavat ikäihmisten asemaa. Sen sijaan hallituksen esitykset ja haluttomuus veronkevennyksiin heikentävät sitä. Tämä on arvovalinta. 

Kysyn vielä, koska asia ihmetyttää suuresti minua ja myöskin äänestäjiä ja maaseutua: miksi te ette halua parantaa edes pientä työeläkettä saavien asemaa, edes silloin, kun hassaatte valtavan määrän velkarahaa ympäri maailmaa? 

 

16.22 
Valtiovarainministeri Matti  Vanhanen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tämänkin kyselytunnin aikana, jo tähän mennessä, on esitetty paitsi tuloverotukseen myös moniin muihin veroihin kevennystä. Meillä tänä vuonna valtio tekee tämän hetken arvion mukaan 19,7 miljardia euroa alijäämää, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja tässä kokonaisuudessa on vaikea kyllä vastuullisesti ajatella niin, että kaikkia niitä veroja, joita tähän mennessä täällä kyselytunnilla jo on esitetty, voitaisiin alentaa. 

Hallituksella on verotuksessa linja, joka on esitelty osana budjettilakeja eduskunnalle. Eduskunta syksyn aikana niitä käsittelee, ja oppositio tulee varmaan vaihtoehtobudjetissaan esittämään omat veroratkaisunsa ja myös sen, millä tavalla valtiontalouden kokonaisuutta hoidetaan. 

 

Kysymyksen käsittely päättyi.