Viimeksi julkaistu 6.6.2021 13.56

Pöytäkirjan asiakohta PTK 148/2020 vp Täysistunto Torstai 19.11.2020 klo 15.59—20.17

2.5. Suullinen kysymys EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, elpymispaketista ja oikeusvaltioperiaatteesta (Harry Harkimo liik)

Suullinen kysymysSKT 160/2020 vp
Suullinen kyselytunti
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Seuraava kysymys. Edustaja Harkimo, olkaa hyvä. 

Keskustelu
16.57 
Harry Harkimo liik :

Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa pääministeri, miten Suomi hyötyy ja miten on Suomen etujen mukaista, että me olemme koronapaketissa tukevasti nettomaksaja sekä Italialle että Unkarille? Italia on vauraiden ihmisten maa, ja valtio on köyhä. Unkarissa kansa on köyhää, ja Suomi lapioi sinne paljon nettorahaa. Kaiken kukkuraksi Unkari ruttaa Suomen mainostaman ja hihkuman oikeusvaltioperiaatteen maanrakoon. Tuleeko tästä mitään, ja mitä pitäisi tulla? 

16.57 
Pääministeri Sanna Marin 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! On aivan yksiselitteisesti selvää, että Suomi tulee pitämään kiinni siitä heinäkuun sovusta, jonka osana myös oikeusvaltioperiaate ja -mekanismi on valittu. Eli me olemme yhdessä päättäneet heinäkuussa kaikkien jäsenmaiden kesken, että oikeusvaltiomekanismi ja oikeusvaltioperiaate ovat tulevaisuudessa osa EU:n rahajakoa, ja Suomi pitää tästä aivan ehdottomasti kiinni. Tämä on täysin yksiselitteinen asia. 

Mitä tulee muutoin monivuotiseen rahoituskehykseen ja myös elpymisvälineeseen, niin on totta, että Suomi on nettomaksaja niin monivuotisessa rahoituskehyksessä kuin myös elpymisvälineessä. Näin se on. Vauraammat jäsenmaat ovat nettomaksajia, ja köyhemmät jäsenmaat ovat nettosaajia. Italia on ollut rahoituskehyksissä myös nettomaksaja, mutta tämän koronapandemian keskellä maa on kärsinyt paljon, ja tässä suhteessa tästä elpymisvälineestä Italia on saamassa enemmän kuin maksamassa. Mutta monivuotisen rahoituskehyksen osalta Italia on pitkään ollut nettomaksajamaiden joukossa.