Arvoisa puhemies! Euroopassa herättiin tänä aamuna synkkään päivään. Venäjän sotatoimet Ukrainaa kohtaan ovat räikeä kansainvälisen oikeuden rikkomus, eikä tämä barbaarinen hyökkäys ansaitse minkäänlaista ymmärrystä. [Ben Zyskowicz: Kuulitko, Niikko?] Venäjän hyökkäyssodan johdosta viattomat ihmiset joutuvat nyt kohtaamaan sodan kauhun, ja hyökkäys vaarantaa lukuisten ja lukuisten ihmisten, siviilien, hengen. 

Kansainvälisen yhteisön, EU:n ja Suomen on nyt seistävä Ukrainan rinnalla, tuettava sen kansallista suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. EU-mailta vaaditaan nyt nopeita, yhtenäisiä ja voimakkaita pakotteita ja toimia Venäjän väkivallan lopettamiseksi. Suomen on vastattava tähän osana EU:ta. 

Arvoisa puhemies! Kysyn ulkoministeri Haavistolta: millaisin konkreettisin ja vaikuttavin keinoin Suomi varautuu tukemaan Ukrainaa? 

Arvoisa puhemies! Olemme tähän mennessä tukeneet Ukrainaa noin 70 miljoonalla eurolla vuoden 2014 jälkeen. Se tuki on ollut merkittävää. Nyt olemme totta kai — kuten mainitsin — Euroopan unionin kautta olleet mukana tässä yli 1 miljardin tukipaketissa, ja olemme valmistautuneet valtioneuvoston piirissä siihen, että lisäämme voimakkaasti tukea näille rahastoille ja mekanismeille, joita Ukrainan tueksi on käynnistetty. Tämä on tärkeää. Taloudellisella tuella on suuri merkitys. 

Toinen asia, jota Ukraina meiltäkin on tänä aamuna pyytänyt, on poliittinen tuki, jota nyt täälläkin eduskunta ja kansanedustajat osoittavat. Heille on äärimmäisen tärkeää, että Venäjän väkivallanteot, laiton hyökkäys, tuomitaan ja että hyvin yksimielisenä seisomme Ukrainan tukena. Sillä on moraalinen merkitys, mutta sillä on myöskin todellinen merkitys kansainvälisessä politiikassa. He vetoavat myös siihen, että Euroopan unionin alueen ulkopuolella olisimme yhteydessä myöskin muihin maihin, jotka eivät ehkä seuraa Euroopan tapahtumia aivan päivittäin, jotta saisimme myös nämä maat ymmärtämään, millainen kansainvälisen oikeuden loukkaus on meneillään. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Moni heräsi tänään järkytykseen aamulla, ja koskettivat varmasti monia sydämestä Ukrainan kansan kärsimykset. Itselleni oli useita minuutteja jopa vaikea ajatella, että onko tämä nyt aivan totta. Olemme uuden edessä. Mutta mitä kovempi paikka, sen tärkeämpää on myös pitää pää kylmänä ja ajatus kirkkaana. On tärkeää ottaa rauhallisesti ja loogisesti ajatellen, mutta tulee tietysti elää myös ajassa. Venäjä on aina ollut arvaamaton, mutta sen hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan on järkyttävää. Meidän tulee myös täällä keskustella tietoon perustaen ja toimia yhtenäisesti.  

Olisin kuitenkin kysynyt ministeriltä — moni kansalainen kuitenkin miettii tuolla Suomenkin tilannetta: Onko Suomessa kaikki rauhallista rajoilla, mikä meidän tilanteemme on ja miten olette konkreettisesti varautuneet? Ja myös huoltovarmuus on sellainen, joka mietityttää suomalaisia. Tähän monet kansalaiset haluaisivat vastauksen. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Venäjä on tähän operaatioon selvästi valmistautunut jo pidemmän aikaa, ja jo viikkojen, itse asiassa kuukausien ajan, Venäjä on siirtänyt joukkojaan eri puolilta Venäjää lähemmäs Ukrainan rajaa. Näin on tapahtunut myös meidän lähialueillamme. Niistä joukoista, mitä normaalisti on itärajamme lähialueilla, voi sanoa, että yli puolet on siirretty tuonne Ukrainan tuntumaan. Eli meidän lähialueillamme erityistä sotilaallista aktiivisuutta ei ole havaittavissa. Meillä on tänä päivänä hyvät tiedustelumenetelmät, sekä omat että myös kumppanuuksien kautta, joten meillä on Puolustusvoimilla hyvä tilannekuva paitsi meidän omista lähialueistamme myös siitä, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu. 

Sotilaallinen huoltovarmuus on hyvä. Ministeri Mikkonen puhui huoltovarmuudesta tässä jo laajemminkin. Totta kai, jos kriisi pitkittyy, näihin asioihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta kaikki pelaa myös jatkossa.