Arvoisa puhemies! Tuomitsemme voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, ja keskustan ryhmä tukee yksiselitteisesti valtioneuvostoa ja tasavallan presidenttiä kriisin hoidossa. Ajatuksemme ovat Ukrainan ja Ukrainan kansan tukemisessa. 

Puhemies! Suomen kokonaisturvallisuuteen vaikuttaa todella oma huoltovarmuutemme. Kysyisinkin: Miten varmistamme kotimaista ruokaturvaa ja energiaa niin, että omavaraisuuteemme sen kaikissa muodoissaan vahvistuu? Siis miten tuemme kotimaista maataloutta ja energiatuotantoa vahvistaaksemme elintärkeää huoltovarmuuttamme? 

Arvoisa herra puhemies! Tässä on aiemmissakin puheenvuoroissa tullut esille tämän huoltovarmuuden osuus. Taisi olla edustaja Tanus, joka nosti alkujaan tämän esille. Kyllä tämä tilanne on vähän erilainen kuin koronatilanne. Tämä on ehkä semmoinen klassinen, tätä on tietyllä tavalla harjoiteltukin. Ja siihen liittyen kyllä me on koko ajan käyty läpi nyt sitä huoltovarmuuden puolelta. Totta kai energia on siellä hyvin keskeisessä roolissa. Me tiedetään kaikki energiariippuvuudet, joita meillä on Venäjän puolelta. Onneksi meillä on esimerkiksi sähkön puolella verrattain hyvin toimiva pohjoismainen sähköverkko. Meillä on kaasun osalta Baltic Connector, joka on yhteys sitten Baltiaan päin. Ja ehkä sitten raakaöljyn osalta voi sanoa, että maailmanmarkkinat on se, joka tulee ratkaisemaan sitä. 

Ruokapuoli kuuluu tietysti ministeri Lepälle, mutta lyhyesti siihen: ehdottomasti meillä keskeistä tulee olemaan kausityöntekijöitten saaminen Suomeen, koska Ukraina on ollut hyvin keskeisessä roolissa kausityöntekijöitten saamisessa, ja nämä ovat kaikki oikeastaan niitä asioita. 

Nyt pitää mieltää myös se, että periaatteessa energiassakin meidän fokus on jo seuraava talvi. Eli tämä koko matka meidän tulee hoitaa, ja tämä menee verrattain hyvin tällä hetkellä, mutta niin kuin jokainen ymmärtää, niin valitettavasti tässä salissa ei käydä läpi suomalaista huoltovarmuusjärjestelmää. 

Arvoisa puhemies! Venäjä on käynyt sotaa Ukrainassa jo kahdeksan vuoden ajan. Putin uhkaa maan itsenäisyyttä poikkeuksellisen röyhkeällä tavalla. Euroopan turvallisuustilanne on kiristynyt äärimmilleen. Ukrainan kyky toteuttaa itsepuolustusta voi parhaimmillaan hillitä maahan kohdistuvia sotilaallisia toimia. Suomen on autettava Ukrainaa tavalla, jolla toivomme itseämme autettavan, jos joutuisimme puolustustaisteluun. Siksi Suomen ei pidä asettaa kategorisia ehtoja tai rajauksia Ukrainalle mahdollisesti toimitettavalle puolustusmateriaalille. 

Kysynkin puolustusministeriltä: millaisia puolustustarvikkeita Puolustusvoimilla on yli omien tarpeiden? 

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien näkemys on kyllä sen kaltainen, että tällaisessa kiristyneessä jännitteisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa kovin paljon yli omien tarpeiden ei ole, vaan on halua pitää omista varastoista ja omasta kyvykkyydestä huolta. Kuitenkin tässä tilanteessa katsotaan myös se, onko jotain mahdollisuuksia avittaa tässä asiassa, ja tämä kokonaisuus on selvitteillä, mutta tämä on Puolustusvoimien aika keskeinenkin näkökulma tässä tilanteessa. 

Meillä on muitakin mahdollisuuksia auttaa, ja ulkoministeri Haavisto viittasi jo taloudelliseen apuun. Varmasti myös erilaista humanitääristä apua tarvitaan tässä tilanteessa, ja eri hallinnonalojen yli selvitetään, millä tavalla Suomi voisi kaiken kaikkiaan Ukrainaa tässä vaikeassa tilanteessa auttaa. Niitä tapoja varmasti löytyy. 

Sitten meillä ovat käsittelyssä myös Virosta ja mahdollisesti Hollannista olevat asevientikysymykset, ja näissä odotetaan vielä muutamia kantoja, Saksan kantaa, mutta nähdäkseni meillä ei ole tarvetta asettaa estettä näille vienneille Suomesta. [Ben Zyskowicz: Onko vedottu Saksaan?]