Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskeva niin sanottu VOS-laki on nyt meiltä täältä eduskunnasta valmistumassa. Vanha teatteri- ja orkesterilaki on jo aikansa elänyt ja on pitkään kaivannut uudistusta. Esittävän taiteen laitokset ovat suurelta osin kunnallisia tai kuntien rahoittamia toimijoita, ja valtionosuudella varmistetaan, että taidetta voidaan tehdä sielläkin, missä yleisöltä saatavat tulot ja kunnan rahat eivät muutoin riitä.
Hallituksen esityksen tarkoitus laajentaa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän soveltamisalaa on erittäin kannatettava. Lain soveltamisalaan kuuluva esittävä taide määritellään väljästi, mikä mahdollistaa esittävän taiteen tukemisen nykyistä laajemmin. Pidän erinomaisena myös esityksen tavoitetta lisätä valtionosuusjärjestelmän joustavuutta ja läpinäkyvyyttä. On perusteltua, että yksikköhintojen laskeminen perustuu jatkossakin taidelaitosten toiminnasta aiheutuneisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin ja jakajana käytetään laitosten saman kalenterivuoden todellista henkilötyövuosien määrää. Tällöin valtionosuuden määrä noudattaa kustannustasoa ja henkilötyövuosia koskien toiminnan volyymin määrää. Uudistuksella on siten sivistyksellisten oikeuksien toteutumista vahvistava vaikutus. Ei voi liikaa korostaa, että varattu lisärahoitus on esittävän taiteen uudistamiselle välttämätön.
Esityksen taustalla on Kuusiston työryhmän tammikuussa 2018 alulle laittama työ. Haluankin tässä yhteydessä lämpimästi kiittää työryhmän erinomaista pohjatyötä siellä kulttuurin kentällä — on todella kuunneltu sitä kentän ääntä siinä.
Lain soveltamisalaa laajennetaan lainsäädännöllisesti niin, että se kattaa kaikki esittävän taiteen muodot. Monet taiteenalat, esimerkiksi kuorot, ovat aiemmin jääneet soveltamisalan ulkopuolelle. Kun kuorot eivät ole aiemmin kuuluneet lain piiriin, ovat muun muassa ammattilaulajien mahdollisuudet työllistyä laulajina kuorossa, samaan tapaan kuin soittajien orkestereissa, olleet hyvin rajalliset. Tämä yhtenä esimerkkinä siitä, mitä tämä uusi VOS-laki sitten saa aikaiseksi.
On tärkeää, että valtionosuusjärjestelmän piiriin pääsemistä ei esitetä rajattavan vain tiettyihin esittävän taiteen muotoihin. Tällä pyritään edistämään taide- ja kulttuuripalvelujen monimuotoisuutta. Ehdotetulla lainsäädännöllä annetaan mahdollisuus myöntää korotettu valtionosuusprosentti osaan toimintayksikön henkilötyövuosista. Tällöin resursseja voidaan suunnata muun muassa kiertue- tai vierailutoimintaan sekä lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaan esitystoimintaan. Korotetulla valtionosuusprosentilla korvataan nykyisen valtionosuuden lisäksi samaan toimintaan myönnettävät harkinnanvaraiset valtionavustukset.
Uudistuksen toimeenpanossa tulee huolehtia siitä, että esittävän taiteen monipuolinen tarjonta turvataan myös alueellisesta näkökulmasta. Pitää varmistaa, että eri taiteenalojen toimintamahdollisuudet turvataan yhdenvertaisin perustein. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa orkestereiden yksikköhinnan laskuun ja eriytymiseen teatterin yksikköhinnasta. Pidemmän ajan trendi on ollut, että nämä yksikköhinnat eriytyvät toisistaan.
Hallituksen esityksessä esitetään, että toimintayksikkö voitaisiin hyväksyä esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän piiriin joko toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Tällä pyritään siihen, että järjestelmä tukee riittävästi mahdollisuuksia sekä toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen että toimijakentän uusiutumiseen. Ehdotettu uudistus lisää joustavuutta nykyiseen valtionosuusjärjestelmään. Voimassa oleva lainsäädäntö on mahdollistanut valtionosuuden piiriin päässeille teattereille ja orkestereille lähes pysyvän aseman valtionosuusrahoituksen saamiseksi. Kun asemansa vakiinnuttaneita toimijoita ei ole poistunut rahoituksen piiristä, siihen ei ole voitu ottaa uusia toimijoita käytettävissä olevan rahamäärän rajallisuuden vuoksi.
Arvoisa puhemies! Suurin osa valtionosuuden piiriin hakevista vapaan kentän yhteisöistä, jotka eivät saa valtionosuutta vaan Taiken myöntämää rahoitusta, on myös harjoittanut vuosia ammattimaista ja säännöllistä toimintaa. Vapaan kentän toimijat toimivat pienillä taloudellisilla voimavaroilla. Vapaan kentän toimijoiden lähtökohdat lakiehdotuksen mukaisten edellytysten täyttymiseksi ovat erilaiset kuin pitkään valtionosuuden turvin toimintojaan kehittäneillä.
Huomiota on kiinnitetty siihen, että esittävän taiteen valtionosuusrahoituksesta noin puolet on tullut veikkausvoittovaroista. Haluankin korostaa, että rahapelitoiminnan tuottojen pysyvä lasku ei saa heikentää ammattimaisten kulttuuripalvelujen alueellista saatavuutta, joka on sitä koskevan valtionosuusjärjestelmän keskeinen peruste. Myös kuntatalouden vaikeudet vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin rahoittaa taide- ja kulttuurialan toimijoita.
Arvoisa puhemies! Kulttuurialan julkinen rahoitus tulee turvata siten, että se on ennustettavaa ja määrältään riittävää. Tulee muistaa, että kulttuurin toimiala on Suomessa keskisuuri ja työvoimavaltainen ala. Kulttuurin osuus kaikista työllisistä oli vuonna 2018 peräti 4,9 prosenttia ja kulttuuriammateissa työskenteli 135 000 henkilöä eli aikamoisen suuri määrä. Välilliset vaikutukset aluetalouteen nostavat kulttuurialan työllistävää vaikutusta. Kulttuuriin panostamisella on paitsi taloudellista toimeliaisuutta myös ihmisten hyvinvointia lisäävä vaikutus. Kulttuurin bkt-osuus on peräti 3,3 prosenttia.
On tärkeätä tunnistaa tekijöitä, jotka voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutospaineita esittävän taiteen rahoitusmalliin. Muun muassa esittävä taide kehittynee edelleen esimerkiksi virtuaalisen esittämisen, mediataiteen ja erilaisten monitaiteisten esitysmuotojen, kuten performanssin, esitystaiteen ja lavarunouden, myötä. Lisäksi esittävän taiteen toimintakenttää uudistavien tuotantoalustojen mahdollisuuksien huomioiminen on valtavan tärkeää.
Ja, arvoisa puhemies, lopuksi vielä yksi asia. Koronakriisi, niin kuin tiedämme, on vaikeuttanut kulttuurialan työntekijöiden toimeentulomahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla. Esitysten, konserttien ja erilaisten keikkojen peruutusten takia moni kulttuurialalla toimiva on joutunut työttömäksi. Erityisesti vapaan kentän toimijat saavat tulonsa useista eri lähteistä, joista tekijänoikeuskorvaukset ovat yksi tärkeä asia. Tekijänoikeuskorvauksen maksamisen ajankohta voi kuitenkin ajoittua pitkänkin ajan päähän siitä, kun korvaukseen oikeutettu teos on tehty. Työttömäksi joutuneen kohdalla tilanne on erityisen hankala. Tekijänoikeuskorvaukset vähentävät ansiosidonnaista päivärahaa samalla tavalla kuin työttömyyden aikana ansaittu palkka, vaikka tekijänoikeuskorvauksia ei edes oteta päivärahan määrän kertymisessä huomioon. On hyvin tärkeää, että tämä epäkohta korjataan mahdollisimman pian.