Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite, tämä lääkelain muuttaminen, on kyllä oikeasti todella semmoinen järkialoite.
Ihan haluan kertoa omasta kokemuksestani. 25 vuotta olen apteekkityötä tehnyt, ja apteekeissahan lääkkeitä toimittavat farmaseutit, he ovat käyneet yliopistokoulutuksen, tai sitten proviisorit, ja osa proviisoreista on apteekkareita. Eli kaikki ne, jotka toimittavat lääkkeitä, ovat käyneet yliopistokoulutuksen. Kun apteekkiin tulee asiakas, jolla on 5 milligramman resepti jollekin lääkkeelle, niin sitten jos on semmoinen tilanne, että se on tukusta loppu se 5 milligramman lääke, sitä ei ole — sitä samaa lääkettä kyllä hyllystä löytyisi 10-milligrammaista ja 2,5-milligrammaista — niin kuinka ollakaan, apteekissa sitä ei voida vaihtaa tuosta vaan, vaan apteekissa pitää alkaa tavoittaa lääkäriä.
No, apteekki alkaa soittaa lääkärille, käskee asiakasta odottamaan tai käskee asioille. Soitetaan lääkäri, yritetään tavoittaa lääkäriä. Voi olla, että hoitaja ensin saadaan kiinni. Lääkäri voi olla vaikka leikkausta tekemässä. No, sitten toisen kerran soitetaan tai jätetään soittopyyntö. Siinä menee kauan, kun edestakaisin sitä puhelinrumbaa käydään, kun se ei ole mikään pikku juttu. Ja sitten kun lääkäri saadaan viimein kiinni, niin joskus ovat kyllä lääkäritkin ihmetelleet, että oletko ihan tosissasi, että ei voi vaihtaa tuosta noin vaan sitä lääkettä, ja kyllä se näin on, ja vähän niin kuin nolottaa, jos samalle lääkärille joudutaan viidennen kerran samasta asiasta soittamaan. Ihan typerällehän se oikeasti kuulostaa, että Suomessa ei voida näin tehdä.
On tietysti selvä asia, että jos on erilainen lääkemuoto, niin ei tietenkään silloin voida vaihtaa. Eihän siinä ole mitään mieltä. Mutta tämmöinen yksinkertainen asia: jos on 10 milligramman tabletti, 5 milligramman ja 2,5 milligramman tabletti, niin kyllä minun mielestäni yliopistokoulutuksella pystyy semmoisen laskemaan, mikä on se sama annos, minkä on lääkäri määrännyt. Sairaalan apteekissahan näin on voitu aina tehdä, ja se on ihan järkevää.
Tämän voi vähän samalla tavalla miettiä — ei nyt ihan voi verrata täysin — että jos nyt esimerkiksi vaikka laitatte puolison ostamaan suklaalevyä, niin jos siellä ei ole sitä 200 gramman suklaalevyä ja siellä on 100 gramman suklaalevy, niin oletteko te tyytyväinen, jos puoliso tulee kaupasta ilman minkäänlaista suklaalevyä, kun siellä ei ollut sitä 200 gramman suklaalevyä, vai oletteko tyytyväinen, jos tuopi kaksi niitä 100 gramman suklaalevyä?
Näin se vaan on, että kyllä se nyt on ihan järkevää, että pitää pystyä muuttamaan sitä. Kun vahvuus ei muutu ja tarkoitus säilyy samana ja vahvuus säilyy käytännössä samana, niin olisi erittäin järkevää, että tämä lakialoite otettaisiin käyttöön ja hyväksyttäisiin. Kyllä apteekeissa sitä on kaivattu pitkään, ja siihen törmätään joka ikisessä apteekissa hyvin useasti, ja varsinkin nykypäivänä, kun lääkkeistä on tosi paljon pulaa. Aivan älytöntä on rasittaa terveydenhuoltoa ja varsinkin lääkäreitä, jotka muutenkin ovat kiireisiä, tämmöisellä kuitenkin pienellä asialla. Uskoisin, että tämä olisi järkevä muutos, ja toivon, että tämä todella otetaan käsittelyyn ihan tosissaan.