Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Seuraavaksi edustaja Hopsu.
Arvoisa puhemies! Tuorein kouluterveyskysely osoittaa huolestuttavia lukuja lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Jo vuonna 2019 luvut olivat hälyttäviä, mutta koronan myötä muun muassa uupumus ja yksinäisyys ovat nousseet. Erityisesti tyttöjen tilanne on heikentynyt. Esimerkiksi joka kolmas yläkouluikäinen tyttö on kokenut ahdistuneisuutta. Marraskuussa julkaistu rehtoribarometri kertoo, että noin kaksi kolmesta rehtorista on uupunut tai uupumisriskissä. OAJ:n selvityksen mukaan yli puolet opettajista on harkinnut alanvaihtoa työn kuormittavuuden vuoksi. Hyvinvoinnin heiketessä myös oppimistulokset ovat laskussa. Matematiikan osaaminen on tippunut radikaalisti, ja kuilu heikommin ja parhaiten menestyvien välillä kasvaa koko ajan. Kysynkin opetusministeri Anderssonilta: mitä hallitus aikoo tehdä perusopetuksen tilanteen vahvistamiseksi, jotta oppilaat ja koulujen henkilökunta voisivat jälleen paremmin ja oppimistulokset eivät [Puhemies koputtaa] enää laskisi?
Ministeri Andersson.
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja toteaa, nämä luvut ovat erittäin hälyttäviä, ja niihin myöskin suhtaudutaan erittäin vakavasti. Tässä näkyy kaksi samanaikaista ilmiötä: Yhtäältä näkyy tämä koronapandemia, joka on vaikuttanut koulupuolella erittäin merkittävästi ja vaikuttaa oppilaiden ja opettajien arkeen edelleen. Sen lisäksi tässä näkyy myöskin tämä pidempään jatkunut eriarvoistumiskehitys Suomessa, joka omalta osaltaan näkyy siinä, miten oppimistulokset ovat eriytyneet.
Hallitus on antanut koulutuksen järjestäjille yhteensä yli 200 miljoonaa koronarahoitusta, jolla on ollut mahdollista palkata lisää henkilöstöä oppilas‑ ja opiskelijahuoltoon ja lisää erityisopettajia sekä pienentää opetusryhmiä. Ainakin itse näen, että tälle rahoitukselle on tarvetta myöskin lukuvuonna 22—23.
Sen lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että myöskin jatketaan toimenpiteitä koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi perusopetuksessa. Eduskunta on juuri hyväksynyt oppilas‑ ja opiskelijahuoltoa vahvistavan lain, ja sen lisäksi toivon, että keväällä pystyn tuomaan [Puhemies koputtaa] tänne lakiesityksen tasa-arvorahoituksen vakinaistamisesta.
Kysymyksen käsittely päättyi.