Arvoisa puhemies! Tehtäköön selväksi, että perussuomalaiset toivottavat Suomeen tervetulleiksi työllään toimeen tulevat ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuvat työntekijät. Hallitus sen sijaan toivottaa tervetulleiksi veronmaksajien lompakolla elävät työntekijät, ja tässä on se ero. Työperäinen maahanmuutto, jota hallitus edistää, kohdistuu ennätysmäärin matalapalkka-aloille. Nämä henkilöt saavat yhteiskunnan tukia pärjätäkseen. Lisäksi heidän työllisyysasteensa laskee nopeasti alle kantaväestön. Kaiken tämän voi todeta tilastoista. Esimerkiksi Vantaalla työttömyysetuuksista 48,5 prosenttia maksettiin viime vuonna vieraskielisille. Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa lähes 50 000. Lisäksi tilastoista on nähtävissä, että avoimet työpaikat ovat vähentyneet viimeisen vuoden aikana. 

Arvoisa työministeri, oletteko tutustunut perussuomalaisten uuteen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan, joka tarjoaa ratkaisuja siihen, että Suomeen tulisi vain ammattilaisia, jotka tulevat palkallaan toimeen ja joita ei hyväksikäytetä [Puhemies koputtaa] työmarkkinoilla?  

Arvoisa puhemies! Nämä asiat koskien työperäistä maahanmuuttoa ja hyväksikäytön estämistä ovat todella tärkeitä.  

Tässä työperäisessä maahanmuutossa on tavallaan kaksi puolta: On se, että tänne toivotetaan tervetulleiksi ihmiset, jotka löytävät täältä työtä. Meillä on saatavuusharkinta käytössä, ja me toivotaan, että tänne tulee osaajia niille aloille, joilla on huutava pula. Esimerkiksi ict-ala on sellainen, jonne on jo tullut ulkomailta työntekijöitä ja heitä toivotaan ja tarvitaan lisää, koska ikäluokat eivät riitä kattamaan tätä vajetta. Toinen puoli on sitten se, että huolehditaan siitä, että näitä työntekijöitä ei käytetä hyväksi: kun tullaan tehtäviin, joissa koulutustaso ei ole niin korkea, ei ole kielitaitoa ja niin edespäin, niin näitä ihmisiä ei käytetä hyväksi niin, että he joutuvat heikkoon asemaan. Tämän suhteen hallitus on tehnyt lukuisia esityksiä, ja eduskunta on hyväksynyt lainsäädäntöä, jolla uhrin asemaa vahvistetaan ja myös estetään sitä, että sellainen työnantaja, joka syyllistyy rikkomuksiin, [Puhemies koputtaa] ei voi sitten rekrytoida ulkomailta. 

Arvoisa puhemies! Suosittelen työministerille kyllä tutustumista tähän perussuomalaisten ohjelmaan. 

Hallintovaliokunta on saanut ulkomaalaislain muutoksia käsitellessään varsin karun kuvan työperäisen maahanmuuton todellisuudesta. Poliisin mukaan käytännössä kaikki kehitysmaista tulevat joutuvat maksamaan kynnysrahan, pääsääntöisesti Suomessa jo olevalle maanmiehelleen, työsopimuksesta tai yleensä tänne päästäkseen. Keskimäärin tällainen oleskelulupa Suomeen maksaa 15 000 euroa. Lisäksi poliisin mukaan on viitteitä siitä, että kynnysraha liittyy suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääsyyn. Eräässäkin tapauksessa palkka hoidettiin niin, että ensin nostettiin Kelasta sosiaalituet osana palkkaa ja päälle maksettiin vähän — ilmeisen pimeänä. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä poliisin mukaan nimellä Kela-money. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] 

Arvoisa työministeri, miltä kuulostaa: kynnysraha maksettava, Kelasta palkka, vähän ruokarahaa pimeänä? Miksi te omalla politiikallanne edistätte tällaista ihmiskauppaa, riistoa, ihmisoikeuksien polkemista? Haluatteko luoda Suomeen etnisen luokkayhteiskunnan? 

Arvoisa puhemies! Nyt kyllä puhuja hieman ampuu yli. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Tämä hallitus ei ole ollut luomassa minkäänlaista luokkayhteiskuntaa eikä ole ollut edesauttamassa sitä, että ihmisiä käytettäisiin hyväksi, eikä ole ollut edesauttamassa sellaista, että kynnysrahoja maksetaan. [Sanna Antikaisen välihuuto] Päinvastoin, tämä hallitus on satsannut mittavasti harmaan talouden työryhmään, jossa on mukana myös poliisi, siellä ovat mukana sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, eri ministeriöt, on oikeusministeriö, ja me ollaan lukuisilla hankkeilla ja lainsäädäntötoimilla nyt edesautettu sitä, että tällaisista tilanteista saadaan kiinni ja niihin pystytään myös puuttumaan, ja sehän on se tärkein asia. On hienoa, että poliisin kautta nyt on myös löytynyt toimia. Poliisissa on myös perustettu yksikkö, joka erityisesti pureutuu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteiden ratkomiseen. Tätä työtä on tehty, ja sitä pitää tiivistää. Tulevan hallituksen pitää tätä myös jatkaa. [Juha Mäenpää: Tuliko yllätyksenä?] 

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on koko kautensa ajan pyrkinyt häivyttämään humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton rajaa. Sillä ei siis ole niinkään väliä, miten ja millä luvalla Suomeen pääset tai onko lupaa ollenkaan, mutta tänne saat jäädä. 

Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa lähes 50 000 henkeä. Näiden työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuodessa tuhansilla. Samaan aikaan matalapalkka-aloille tuli ennätysmäärä kolmansien maiden kansalaisia viime vuoden aikana. [Sanna Antikainen: Kiitos hallituksen!] 

Työministeri Haatainen, teidän ministeriönne tilastoista on nähtävissä, että avoimet työpaikat ovat vähentyneet vuoden aikana. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Lisäksi ministeriönne työmarkkinaennuste kertoo, että työttömyys vain lisääntyy seuraavan kahden vuoden aikana. Mikään edellä olevista ei siis tue hallituksen ja kokoomuksen hokemaa näkemystä osaajapulasta. Onko kyse siis sittenkin siitä, että luotte vain uusia laillisia väyliä aikaisemmin laittomasti [Puhemies koputtaa] Välimeren yli tulleille ihmisille? [Eduskunnasta: On siinä meillä hallitus! — Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman, nyt voisitte kyllä tutustua niihin toimiin, joita hallitus on tehnyt, joita edellisessä toimessanne olette varmastikin seurannut hyvinkin tiiviisti. [Leena Meri: Hänhän on tutustunut! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kertokaa!] Hallitus on toimillaan edesauttanut sitä, että työllisyysaste on mittaushistorian korkein tällä hetkellä, nuorisotyöttömyys on alhaisimmillaan, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja myös ulkomaalaistaustaisten työttömien määrä on alentunut tämän hallituksen aikana. [Jukka Gustafsson: Ohoh, sehän on hienoa!] Mutta ei se meille riitä. Me olemme lukuisilla eri toimilla myös edesauttaneet sitä, että työttömyydestä päästään työmarkkinoille, kiinni työelämään. Siinä edesauttaa pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Työvoimapalvelut ollaan siirtämässä kuntiin. Me olemme myös satsanneet hyvin paljon kotoutumistoimiin ja lisänneet koulutusta, muun muassa oppivelvollisuus on laajennettu koskemaan toista astetta, mikä tulee auttamaan myös maahanmuuttajataustaisia nuoria pääsemään kiinni työmarkkinoihin. Eli kaikin keinoin edesautamme sitä, [Puhemies koputtaa] että täällä olevat ihmiset löytävät työtä ja pääsevät työhön kiinni, olivat he tulleet mistä tahansa. [Ben Zyskowicz: Teidän työllisyystoimet näkyvät aikaisintaan ensi vaalikaudella!] 

Herra puhemies! Nyt globalistipuolueet esittävät, että Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaisia pitää rahdata hoitamaan Suomessa olevat työt. Työperäisestä maahanmuutosta on tullut hokema ja taikaseinä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Uskonto!] jonka väitetään ratkaisevan kaikki ongelmat. Älkää unohtako oman maan työntekijöitä ja työttömiä. Älkää unohtako, miten paljon ulkomaalaisia jo asuu Suomessa työttöminä. Helsingissä yli puolet toimeentulotuen saajista on vieraskielisiä. 

Perussuomalaisten esityksen mukaan sosiaaliturvan tulisi olla sidottu kansalaisuuteen. Tämä purkaisi näiden työperäisten matalapalkkamaahanmuuttajienkin näkökulmasta monta kannustinloukkua ja sopeutumisloukkua. [Eva Biaudet’n ja Anne Kalmarin välihuuto] Kysyn valtiovarainministeriltä: onko mielestänne oikeudenmukaista tuoda Suomeen aina lisää ja lisää sellaisia ulkomaalaisia, jotka päätyvät elätettäväksi Kelan tuella? 

Arvoisa puhemies! Suomi on sellaisessa tilanteessa, että tarvitsemme jokaisen työikäisen ja työkykyisen osaksi työelämää. [Eva Biaudet: Kyllä, näin on!] Se on tärkeä periaate lausuttavaksi ääneen, ja se tarkoittaa, että yhteiskunnassamme on tehtävä monia muutoksia, jotta tuo tavoite voi olla mahdollinen. Se tarkoittaa pitkällä aikavälillä aivan varmasti sitä, että työllisyysasteemme on vielä nostettavissa tästä hyvästä saavutuksesta, joka — kiitos suomalaisille työnantajille — on ollut mahdollinen koronavuosienkin keskellä. 

On aivan selvää, että on yhteinen epäonnistumisemme, jos iso joukko muualta tulleita ihmisiä, työikäisiä, ei ole osa työelämäämme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei se ole meidän vika!] Silloin rakenteemme eivät ole kunnossa: kotoutuminen, kielitaidon valmius ja muut rakenteet, joiden tätä pitäisi tukea. Ilman muuta tässä on parantamisen varaa, mutta sellainen väite, jonka te esitätte toistuvasti, että Suomi ei tarvitsisi enempää työvoimaa muualta, ei ole totta. Tämä maa tulee tarvitsemaan kaikki suomalaiset työelämän osaksi mutta väkeä myös muualta, ja tätä tosiasiaa te, hyvät perussuomalaiset, [Puhemies koputtaa] ette pääse pakoon. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on tärkeätä, että tässä salissa keskustellaan siitä, että tänne ei tulla sosiaaliturvan perässä eikä täällä tapahdu ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Nämä ilmiöt pitää pystyä kitkemään. Ne leimaavat aivan liikaa sitä työntekijöiden Suomeen muuttoa, jota me aivan väistämättä tarvitsemme, jos edes osaksi haluamme hyvinvointivaltion ylläpitää. Tässä suhteessa kysyn hallitukselta: ettekö ole valmiita tarkastelemaan malleja, joissa sinänsä tämän kotoutumisajan osalta sidotaan selkeämmin esimerkiksi pysyvä oleskeluluvan saaminen työ- ja opiskeluhistoriaan, että nämä lieveilmiöt poistuisivat, ja vaaditaan tiukemmin valvontaa ja seuraamuksia työnantajille, jotka toimivat työehtosopimusten vastaisesti ulkomaisen työvoiman kanssa? 

Samalla ihmettelen kyllä myös sitä, että perussuomalaiset tänään äänestivät hallintovaliokunnassa hylkyä [Puhemies koputtaa] sertifioitujen, luotettaviksi arvioitujen työnantajien nopeutetun kaistan laissa. Tämäkö on luotto yrittäjiin, jotka erikseen arvioitaisiin luotettaviksi? [Puhemies: Aika!] Tätä kautta me saataisiin sujuvaksi se laillinen Suomeen rekrytointi, jota me vääjäämättä tarvitsemme. Miten tämä olisi mahdollista, jos tällaisia lakiesityksiä [Puhemies koputtaa] ei saada läpi, arvoisa työministeri? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kokoomus on vaalimoodissa!] 

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on parasta aikaa ulkomaalaislain muutos käsittelyssä, ja siellä on tämä sertifiointi, eli sellaiset työnantajat, jotka toimivat rehellisillä pelisäännöillä, voisivat saada nimensä listaan, ja jok’ikisen ulkomailta tulevan rekrytoinnin kohdalla ei tarvitsisi tarkistaa, onko tämä yritys maksanut palkat ja sosiaaliturvamaksut. [Ben Zyskowicz: Juuri sitä perussuomalaiset vastusti tänään!] Tämä olisi julkinen lista, ja jos ei toimi niin kuin pelisäännöt edellyttävät, listalta poistuu, ja se on aikamoinen mainehaitta sitten. Eli kannatan kyllä tätä esitystä, jonka olen tänne eduskuntaan tuonut, [Naurua — Sari Sarkomaa: Linjakasta!] ja toivon, että eduskunta sen täältä sitten myös ulos saa. 

Olen myös sitä mieltä, että entistä enemmän pitää puhua siitä, että työnantajatkin voisivat nyt vastuuta kantaa. Meillä on hyvin järjestäytyneet työnantajajärjestöt, ja tästä asiasta olisi syytä myös siellä niiden keskuudessa keskustella, siitä, miten me kohtelemme erilaisia ihmisiä, erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Sitä emme pääse pakoon, että me tarvitsemme tänne maahanmuuttajia: me tarvitsemme tänne myös osaajia eri aloille ja me tarvitsemme heitä myös suorittavaan työhön [Puhemies koputtaa] — eikä pidä halveerata myöskään niitä ihmisiä, jotka tulevat tekemään tänne esimerkiksi hoivatyötä. [Juha Mäenpää: Kuka halveerasi?]  

Arvoisa puhemies! Meillä on valtavasti työttömiä, tahtomattaan osa-aikatyötä tekeviä, osatyökykyisiä sekä kokonaan työvoiman ulkopuolisia työikäisiä suomalaisia ja maahanmuuttajia. Te ohitatte heidät uusilla maahantulijoilla. Hoitajat jättävät ammattinsa huonojen palkkojen ja surkeiden työolojen takia. Käsitys, että kaukomailta tulevat hoitajat sietäisivät sen paremmin — se se vasta rasismia on. Suomen taloudellinen huoltosuhde heikkenee uusilla maahantulijoilla, joiden osaamistaso ja kielitaito ovat surkeita, joista merkittävä osa jää työvoiman ulkopuolelle ja jotka käyttävät tukia ja palveluita enemmän kuin maksavat veroja. Muun muassa VATT ja tutkija Pasi Saukkonen sekä tilastot osoittavat, ettei edes korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien varaan voi laskea. Arvoisa työministeri Haatainen, selittäkää nyt kerrankin, miten matalan osaamisen ja heikon kielitaidon maahantulijat, jotka eivät pärjää palkallaan, pelastavat Suomen julkisen talouden. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nyt on tärkeää muistaa, että meillä on olemassa saatavuusharkinta, jonka avulla me nimenomaan huolehdimme siitä, että ensisijaisesti katsotaan se, onko meillä omasta takaa osaajia löytymässä näihin tehtäviin, joihin yritykset tarvitsevat työntekijöitä. 

Toinen asia on sitten se, että te ikään kuin niputatte kaikki tänne tulevat, [Sebastian Tynkkynen: Ei vaan te! — Sanna Antikainen: Te niputatte!] että ovat surkeita kielitaidoltaan, huonosti toimeentulevia, päätyvät toimeentulotuelle. Eihän se näin ole. Nämä ihmiset ovat ahkeria. Minä olen tavannut monia maahanmuuttajia, jotka ovat opiskelleet kielen, puhuvat ja oppivat suomen kieltä — ei tämä mahdoton kieli ole — ja myös kantavat kortensa kekoon tekemällä palkkatyötä, maksavat veroja, huolehtivat lapsistaan ja huolehtivat vielä vanhuksistaan [Lulu Ranne: Te ette huolehdi! — Juha Mäenpää: Ymmärsittekö kysymyksen?] — hyviä, ahkeria ihmisiä. Ei pidä niputtaa kaikkia samaan lokeroon, niin kuin te teette. [Sebastian Tynkkynen: Me ei nimenomaan niputeta! — Sanna Antikainen: Te niputatte, ettekä vastaa kysymyksiin!] 

Arvoisa puhemies! Suomessa väestö vanhenee, ja viime vuonna syntyi vähiten lapsia 150 vuoteen. On aivan selvää, että yksistään suomalaisilla näitä työpaikkoja, jotka ovat avoinna, ei voida täyttää nyt eikä tulevaisuudessa. 

Sain parisen viikkoa sitten puhelinsoiton eräältä intialaistaustaiselta ravintolayrittäjältä, joka on yrittänyt saada työntekijöitä omaan yritykseensä, mutta siihen ei ole ollut hakijoita, ja nyt hän hakee heitä omasta kotimaastaan Intiasta. Hän on saamassa näitä työntekijöitä, ja ongelmana ovat nyt sitten oleskeluluvat. Viime vuonna maaliskuussa haettua oleskelulupaa ei ole vieläkään käsitelty. Hänelle on luvattu aikaa jo viime vuoden puolella, ja nyt sitä on siirretty taas kevääseen. 

Arvoisa puhemies! Ongelma on se, että vaikka tänne olisi tulijoita näihin avoimiin tarvittaviin työpaikkoihin, niin lupia ei saa. Mitä, hallitus, te aiotte tehdä, jotta nämä lupaprosessit saadaan toimimaan? 

Arvoisa puhemies! Yksittäisiin lupahakemuksiin en voi tietenkään ministerinä vastata. Siellä ovat ihan normaalit viranomaisprosessit. Mutta me olemme näiden lupien käsittelyä merkittävästi nopeuttaneet, ja se on ollut yksi hallituksen prioriteetti, että emme aseta esteitä ja että kun yritys tarvitsee ja rekrytoi ulkomailta, niin sen prosessin pitää olla sujuva. Me olemme digitalisoineet niitä prosesseja. Me olemme muuttaneet käytäntöjä niin, että moneen kertaan ei tarkisteta turhaan asioita, niin että se on sujuvaa. Startupeille ja erityisosaajille on jo alle kahden viikon lupaprosessi käytössä, ja tavoite on saada kaikille kuukauteen pienennettyä tämä lupaprosessi. Ja siinä ollaan tultu paljon, paljon aiemman hallituksen aikaisia lupaprosessiaikoja alemmalle tasolle. Tavoitteessa on päästävissä tähän kuukauteen, kun saadaan nyt esimerkiksi tämä ulkomaalaislaki ja sertifiointi ja nämä digitalisointiprosessit läpi. Tämän kaiken sujuvoittamisen lisäksi [Puhemies koputtaa] me tarvitsemme myös entistä tehokkaampaa valvontaa. 

Arvoisa puhemies! Saatavuusharkinta, jonka tosiasiallista romuttamista kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta tuntuvat vaativan, ei estä osaajien maahantuloa. Sillä pyritään suojelemaan suomalaista työntekijää, suomalaisia työmarkkinoita ja suomalaista veronmaksajaa. Ongelma on se, että jos henkilö ei tule toimeen palkallaan, sitä pitää täydentää sosiaaliturvalla. Osa yritysten palkkakustannuksista sälytetään siis veronmaksajan maksettavaksi. Tietysti jotkut haluavat halpoja työntekijöitä, jotka eivät tunne oikeuksiaan, mutta meidän tehtävämme kai on puolustaa Suomen ja suomalaisten kokonaisetua ja julkista taloutta. 

Tämä ei ole pelottelua, arvoisa puhemies. Ruotsi vapautti reilu vuosikymmen sitten halpatyövoiman maahantulon. Tämä johti katastrofiin, ja tänä päivänä kaikki puolueet Ruotsissa pitävät silloista ratkaisua virheenä. Muun muassa työpaikkojen myymisestä lähtömaissa ja lumetyöpaikoista on tullut normaalikäytäntö. Onko todella välttämätöntä, että toistamme kaikki Ruotsin virheet sen sijaan, että yrittäisimme oppia niistä? 

Arvoisa puhemies! Meillä on oleskeluluvissa nimenomaan tämä toimeentulovaatimus, jonka tarkoituksena on varmistaa se, että ihminen pärjää täällä tuloillaan. 

Mitä tulee sitten siihen, että ihmiset tarvitsevat myös sosiaaliturvaa, niin kyllä, täällä kaikki me, jotka täällä Suomessa työskentelemme, saamme lapsille lapsilisää, pienituloiset saavat asumistukea, ja niin edespäin, mutta samalla me myös maksamme veroja. Kun teemme työtä, niin me maksamme myös veroja [Perussuomalaisten ryhmästä: Ikiliikkuja!] — niin maksavat myös tänne tulevat maahanmuuttajataustaiset työntekijät eli ovat osa yhteiskuntaa. 

Väititte puolueiden kannoista saatavuusharkintaan. En voi puuttua muiden puolueiden kannanottoihin, mutta me sosiaalidemokraatit olemme pitäneet kiinni saatavuusharkinnasta, se on hallitusohjelmassa, ja tämä hallitus on pitänyt siitä kiinni. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ette ole!] 

Arvoisa puhemies! Ensin vastaan tässä kokoomuksen edustaja Mykkäselle, joka totesi, että hallintovaliokunta sai tänään mietintönsä valmiiksi. Niin sai, mutta kokoomus ei ehkä huomannut, että tässä kyseisessä laissa on paljon muutakin kuin työnantajien sertifiointi. Muun muassa supoa ei ollut kuultu tässä laisinkaan. Siinä on siis useita eri asioita, muitakin kuin tämä työnantajien sertifiointi, [Ben Zyskowicz: Kyllä me huomasimme!] ja teitäpä eivät kiinnostaneet ne ongelmat, joita tähän koko lakiesitykseen liittyy. Tätä sertifiointia muuten vastustivat SAK ja muun muassa Rakennusliitto, joka toteaa omassa lausunnossansa, että itse asiassa heillä ei ole enää mitään käryä, miten tämä saatavuusharkinta toimii, koska se on täysin politisoitunut ja se on täysin poistettu käytöstä — kuten työministeri Haatainen hyvin tietää. 

Mutta sitten kun täällä on tullut esiin, että Suomi tarvitsee väkeä kovasti muualta, [Eduskunnasta: Kyllä!] niin haluan nyt muistuttaa, että vuoden 21 lopussa Suomessa oli jo yli 450 000 vieraskielistä. Kuinka paljon tämä hallitus nyt tarvitsee ulkomailta tulijoita? [Keskustan ryhmästä: Ei hallitus vaan yritykset!] 

Arvoisa puhemies! Hallitus lähtee siitä liikkeelle, että meillä työmarkkinat toimivat ja työnantajilla on palveluksessaan työvoimaa, jota he tarvitsevat. Kyllä minä olen tähän saakka ymmärtänyt, kun tuolla kenttää olen kiertänyt, että yritykset myös haluavat rekrytoida kotimaasta kaikilla mahdollisilla keinoilla. Siinähän meidän työvoimaviranomaiset auttavat, työvoimapalveluilla autetaan yrityksiä löytämään työntekijöitä. Ja siinä tilanteessa, kun ikäluokat yksinkertaisesti pienenevät — syntyvyys on laskenut niin paljon, että meidän ikäluokat pienenevät — ja eläköityminen vaan kiihtyy ja vauhdittuu, [Sebastian Tynkkynen: Teiltä kysyttiin lukua!] tämä hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että me työvoimapalveluita vahvistamalla, löytämällä niitä ihmisryhmiä, jotka eivät nyt löydä työmarkkinoille, helpottamalla sitä tietä palaamaan takaisin töihin, satsaamalla koulutukseen olemme huolehtineet siitä, että työvoimaa olisi mahdollisimman paljon omasta takaa tarjolla. Mutta emme voi muuttua uusiksi ikäluokiksi, [Sebastian Tynkkynen: Vastatkaa kysymykseen!] siinä ne keinot ovat edessä tulevalla hallituksella, ja hallitus on linjannut, että me tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa. [Sebastian Tynkkynen: Niin paljonko? — Sanna Antikainen: Paljonko? Se oli kysymys, johon ette vastannut!]