Pääministeri Anneli Jäätteenmäen
hallitus antoi eduskunnalle tiistaina 22.4.2003 tiedonannon hallituksen
ohjelmasta. Hallitus ei kuitenkaan tiedonannon yhteydessä eikä siitä käydyn
useita päiviä kestäneen eduskuntakeskustelun
kuluessa julkistanut hallitusohjelmaan asiallisesti kuuluvaa liiteasiakirjaa,
jossa on koko hallituskaudelle sovittu hallitusohjelman 1,12 miljardin
euron menolisäysten kohdentamisesta eri tarkoituksiin.
Hallituksen salaama liiteasiakirja on välttämätön
osa hallitusohjelmaa. Sen avulla avautuu hallitusohjelman menopuolen
todellinen sisältö. Vasta liiteasiakirjasta selviävät
luvut. Sitä lukemalla käy ilmi, mihin hallitusohjelman
kohtiin rahat riittävät ja mihin eivät
sekä mitkä hallitusohjelman lupaukset on tarkoitus
todella toteuttaa, mitkä ei. Salattu liiteasiakirja antaa
sisällön hallitusohjelman kauniille sanoille ja
ympäripyöreille lupauksille.
Eduskunnan — etenkin oppositioryhmien, mutta myös
hallituspuolueiden kansanedustajien — oli tiedonantokeskustelussa
vaikea käydä yksityiskohtaista keskustelua hallitusohjelman
menolisäyksistä. Hallituksen salailun vuoksi ei
tiedetty, miten 1,12 miljardin euron menolisäykset jakaantuvat
eri tarkoituksiin. Tästä vaadittiin usean kansanedustajan
suulla tarkempaa tietoa. Mitään epäselvyyttä siitä,
mitä asiakirjaa eduskunnassa haluttiin julkisuuteen, ei
hallituksella voinut olla.
Hallitus väitti aluksi totuuden vastaisesti eduskunnan
edessä ja myös julkisuudessa, ettei mitään
salaista asiakirjaa menojen tarkemmasta kohdentamisesta ole olemassakaan.
Esimerkiksi pääministeri Anneli Jäätteenmäki
sanoi Iltalehdessä 24.4.2003, että "koska asiassa
ei ole mitään perää, siinä ei
ole kommentoitavaakaan".
Vasta perjantaina 25.4.2003 pääministeri Jäätteenmäki
joutui nettikolumnissaan myöntämään,
että on olemassa hallitusneuvotteluissa sovittu laskelma
hallitusohjelman menolisäysten kohdentamisesta. Kuitenkaan
hallitus ei vielä tässäkään
vaiheessa suostunut liiteasiakirjan julkistamiseen.
Vasta maanantaina 28.4.2003 juuri useita päiviä kestäneen
tiedonantokeskustelun päättymisen aikoihin hallitus
taipui liiteasiakirjan julkistamiseen. Tämä tapahtui
sen jälkeen, kun kaksi opposition juristikansanedustajaa
oli viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin vedoten
vaatinut kirjallisesti hallitukselta asiakirjaa nähtäväksi.
Tämän oleellisen tärkeän
asiakirjan pimittäminen eduskunnalta ja Suomen kansalta
oli hallitukselta tietoinen teko. Julkisuudelta haluttiin salata
oleellista tietoa hallitusneuvotteluissa tehdyistä poliittisista
päätöksistä. Hallituksella oli tähän
omat syynsä. Hallitusohjelman kauniit lupaukset näyttävät
vähemmän kauniilta, kun niiden rinnalle voidaan
liiteasiakirjan julkitulon myötä asettaa lupausten
lunastamiseen varatut riittämättömät
varat.
Hallituksen puheena oleva menettely oli hyvin arveluttavaa avoimen
kansanvallan kannalta. Erityisen tuomittavaksi menettelyn tekee
se, että hallitus pyrki tietoisesti harhauttamaan eduskuntaa
kiistämällä aluksi totuuden vastaisesti
koko asiakirjan olemassaolon.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan
perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään
viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Aikooko hallitus myös jatkossa harjoittaa salailua
ja eduskunnan sekä kansalaisten harhaanjohtamista vai aikooko
se tästä eteenpäin myös käytännössä toimia
pääministeri Jäätteenmäen
usein puheissaan peräänkuuluttaman avoimuuden
ja kansanvaltaisuuden hengessä luopuen salailusta ja toimittaen
eduskunnan tietoon kaikki päätöksenteon
kannalta oleelliset asiakirjat?