Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Sitten keskustan eduskuntaryhmä ja edustaja Kallio.
Arvoisa puhemies! Maan asiat ovat menossa huonoon suuntaan. Työmarkkinatilanne herättää huolta meissä kaikissa. Suurin huoli on, että Suomi on pysähtymässä. Aika kuluu, mutta ratkaisun avaimia työmarkkinalukon avaamiseen ei näytä löytyvän. Nyt ei ole kyse siitä, kumpi osapuoli on lukko ja kumpi avain, tarvitaan ratkaisuja. Ratkaisujen sijaan täällä salissa haetaan usein syyllisiä. Tämä riita ei ratkea tuomioita jakamalla. [Sanna Antikainen: Mikä teidän ratkaisunne on?]
Nyt syvenevä riita on yhä enemmän vaikeuttamassa suomalaisten arkea, erityisesti arjen liikkumista. Jos ei ole hymy ollut herkässä tankilla aiemmin, niin nyt se uhkaa hyytyä lopullisesti. Kuten ministeri Satonen totesi, pahimmillaan polttoaineen saatavuus on uhattuna lähiviikkoina. Kysymys hallitukselle kuuluukin: miten se varmistaa polttoaineen saatavuuden koko Suomessa lakon aikana? [Jenna Simulan välihuuto] Kyse ei ole vain polttoaineista vaan ruuasta ja myös vaikkapa lääkkeistä.
Ja ministeri Satonen, vai kuka ottaa? — Liikenneministeri Ranne, olkaa hyvä.
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt totean ensin tähän, että tämähän on ihan ilman muuta energiaministerin rootelia. Eli ministeri Mykkänen ei ole täällä paikalla, mutta voin todeta muutaman asian.
Eli meillä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom pitää yllä tilannekuvaa näistä lakon vaikutuksista, siitä, kuinka tämä vaikuttaa, ja siitä, miten siihen pitäisi puuttua. Toivon todella, että lakkoilijat ymmärtävät tämän, että ei varmasti ole kenenkään etu, että maata ajetaan poikkeusoloihin [Välihuuto vasemmalta] ja että ruvetaan säännöstelemään polttoainetta. Siinä tulee itse asiassa liikenne- ja viestintäministeriölle sitten velvollisuuksia.
Toivoisin todella, että tämä ratkaistaan järkevästi eikä niin, että meidän vientiämme ajetaan alas, [Välihuutoja vasemmalta] meidän talouttamme ajetaan alas ja lopputuloksena on, että kaikkien pitää säästää entistä enemmän.
Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni.
Arvoisa rouva puhemies! Kaikki, mikä on mahdollista, ei ole välttämättä aina viisasta. Teillä on toki oikeus viedä enemmistöllänne juuri sellaisia lakeja läpi kuin haluatte, mutta te ette voi kiistää sitä, että niillä on heijastusvaikutuksia yhteiskunnassa myös muualle. Jos hallitus olisi viisas, te toisitte myös jonkinlaisia, edes jonkinlaisia, parannuksia niille ihmisille, jotka nyt ovat huolissaan omista oikeuksistaan: tavallisille työntekijöille. Ja ne kaikki eivät edes maksa mitään. Te ette ole esittäneet esimerkiksi hallintoedustuksissa työntekijöiden aseman parantamista, [Kimmo Kiljunen: Hyvä idea!] ei yhden ainoaa esitystä. Tästä varmasti tulee tämä kritiikki, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitäs keskusta esittää? Tyhjä paperi!] miksi hallitus toimii näin yksipuolisesti. Ja luoko se enemmän turvaa työmarkkinoille vai turbulenssia esimerkiksi syksyä varten? Joten kysynkin arvoisalta hallitukselta: miksi te ette ole miettineet näitä teidän työelämäuudistuksianne niin, että siellä olisi myös aidosti parannuksia, kuten muissa Pohjoismaissa aikanaan on tehty?
Ministeri Satonen.
Arvoisa rouva puhemies! Nyt jos katsotaan hallitusohjelmaa laajemmin kokonaisuutena, niin siellä on esimerkiksi tuloveron kevennyksiä, jotka tulevat palkansaajille. Eli palkansaajien ostovoima on parantunut. Kyllä sitä pidän aika lailla huomattavana asiana ja myöskin sitä, että yritetään arjen kustannuksia hillitä sikäli kuin se on mahdollista.
Mutta tähän henkilöstön edustavuusasiaan. Siitä olen itsekin todennut ja sanon sen nytkin, että se on yksi asia, jota voidaan miettiä esimerkiksi osana sitä, jos syntyy esimerkiksi kaksikantainen ratkaisu vientivetoisesta palkkamallista. Osana sitä voisi olla esimerkiksi henkilöstön edustavuusasia. Ja se, minkäkokoisiin yrityksiin, on tietysti toinen kysymys vielä, mutta en itse lähtökohtaisesti suhtaudu tähän kriittisesti, koska uskon, että monissa yrityksissä on hyviäkin kokemuksia tästä.
Kysymyksen käsittely päättyi.