Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi on naisten oikeuksien edelläkävijämaa, paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, mikä korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Käytännössä on kuitenkin valitettavasti paljon tilanteita, esimerkiksi vammaisten naisten oikeuksiin liittyen, joissa yleissopimuksen tavoite toteutuu huonosti. 

Eilen eduskunnan puhemiehelle luovutettiin Ei myytävänä ‑kansalaisaloite, jolla halutaan rajata vammaisten elämänmittaiset, arjen kannalta välttämättömät palvelut hankintalain ulkopuolelle. Tähän liittyen kysyisin asianosaiselta ministeriltä: Miten tulette edistämään vammaisten ja vammaisten naisten erityistarpeineen elämänmittaisten palveluiden toteutumista YK:n sopimuksen hengen mukaisesti? Saammeko elämänmittaiset palvelut inhimillisen järjestelyn piiriin?  

Arvoisa puhemies! Arvostan, että tämä annettiin minulle vastattavaksi. Tämä kyllä taitaa kuulua ministeri Lindströmin puolelle, ja hän varmaan vastaa siitä, mitä hankintalaissa voidaan tämän suhteen tehdä. Valitettavasti en voi edustaja Tanukselle suoraan tähän vastata. 

Mutta koska sain tämän vastausvuoron, haluan äskeiseen kysymykseen sanoa sen, että valtionyhtiöistä vastaavana ministerinä edellytän kyllä valtionyhtiöiltä sitä, että palkkatasa-arvo siellä toteutuu. Haluaisin edelleen kehittää avoimuutta palkkapuolella sillä tavalla, että palkkakartoituksen tekeminen tuotaisiin avoimemmaksi kuin se tällä hetkellä on. Eli henkilöstön edustajalla olisi mahdollisuus siihen avoimuuteen ja nähdä, mikä se palkkataso siellä on, [Paavo Arhinmäki: Tämä on hyvä linjaus!] koska sitä kautta me pystyisimme nopeuttamaan tätä tasa-arvoa, jota palkkojen tasa-arvossa tullaan kyllä tarvitsemaan.