Arvoisa puhemies! Sukupuolten tasa-arvo on yksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksen tavoitteista. Suomi antoi ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden 1906, ja seuraavana vuonna eduskuntaan valittiinkin 19 naista. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on nostettu tällä hallituskaudella Suomen kehityspolitiikan painopistealueeksi, mikä on ollut erittäin tervetullutta ja sopii teemana Suomelle hyvin. Köyhiä ja heikkoja meillä on aina keskuudessamme, lähellä ja kaukana. Kysyisinkin uudelta kehitysministeri Virolaiselta: miten Suomi on onnistunut parantamaan naisten ja tyttöjen asemaa kehitysmaissa juuri koulutuksessa, terveydenhuollossa ja myös yrittäjyyden tukemisessa? 

Arvoisa rouva puhemies! Asia on juuri niin kuin edustaja Mäkipää totesi. Tällä hallituskaudella on erityisesti panostettu naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen. Erityisesti painoarvoa on nostettu siinä vaiheessa, kun presidentti Trump päätti lopettaa rahoituksen näille järjestöille, jotka keskittyvät naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen. Meillä on useita hankkeita, jotka liittyvät koulutukseen, terveyteen ja vaikka maatalouteen: Somaliassa, Nepalissa, Afganistanissa, Keniassa, ja näitä maita riittää. Me olemme onnistuneet viimeisen 25 vuoden aikana vähentämään äitiyskuolleisuutta lähes puolella, sen lisäksi me olemme pystyneet parantamaan tilannetta niin, että tytöt ovat päässeet kouluun. Jokaisen tytön, joka käy koulua yli 7 vuotta, mahdollisuudet siihen, että hän myös saa työtä, työllistyy, tai jopa pystyy pistämään yrityksen pystyyn, ovat aina paremmat. Työmahdollisuuksia me tarvitsemme. [Eero Heinäluoma: Feminististä ulkopolitiikkaa!] 

Arvoisa puhemies! Aivan kuten kehitysyhteistyöministeri sanoi, panostamalla tyttöihin ja naisiin etenkin kehittyvissä maissa me pystymme tukemaan näiden maiden kehitystä, ja on hyvä, että se on Suomen painopistealue. 

Mutta rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että tämä hallitus on leikannut kehitysyhteistyön määrärahoja todella kovalla kädellä, [Eduskunnasta: Kyllä!] yli kolmanneksen. Se työ, mitä Suomi on aina tehnyt kehitysmaissa tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi, on tällä hetkellä huomattavasti vaatimattomampaa kuin mitä se on ollut ennen. Kysynkin kehitysministeriltä: aiotteko te lisätä rahaa kehitysyhteistyöhön, jotta me voimme jatkossakin tukea kehitysmaiden tyttöjä ja naisia? 

Arvoisa puhemies! Edustaja Mikkonen, te hyvin varmasti tunnette meidän eri rahoitusinstrumentit. Nyt helmikuun alussahan on päätetty ohjelmatuesta 22 maineikkaalle järjestölle neljän vuoden ajaksi — 206,5 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tulee hanketukirahoitus nytten maaliskuun aikana päätettäväksi, ja sitten meillä on hyvin paljon myös verkostomaista yhteistyötä yrityssektorin kanssa. Me kaikki tiedämme sen, että meidän pitää saada se meidän euro mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, ja silloin me joudumme niin sanotusti vivuttamaan. Jos olette lukenut viimeisen raportin siitä, miten esimerkiksi Finnfundin projekteissa on saatu vaikuttavuutta aikaiseksi, niin siellä on nimenomaan pystytty luomaan naisille työpaikkoja, pystytty auttamaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Niitä tuloksia on jo saatavilla, ja eduskunta tulee saamaan raportin siitä, mitä kehitysvaikutuksia olemme saaneet aikaiseksi tämän vuoden syksyllä, ja silloin me pääsemme varmasti pureutumaan enemmän siihen, mitä sillä eurolla on todellakin saatu aikaiseksi.