Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Suomen ja Ruotsin välillä raja-alueen poliisiyhteistyöstä tehdyn sopimuksen hyväksyminen. Sopimuksen hyväksymisen lisäksi ehdotuksessa esitetään muutettavaksi ampuma-aselakia. Esitykseen sisältyy myös ehdotus sopimuksen voimaansaattamislaiksi, jossa säädetään sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisen lisäksi sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.
Sopimuksen tarkoituksena on tehostaa maiden välistä poliisiyhteistyötä ja siten edelleen parantaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä sekä rikosten ehkäisemistä, paljastamista ja tutkintaa maiden välisellä raja-alueella. Sopimusta sovellettaisiin Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntien alueella. Ruotsissa sopimusta sovellettaisiin Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntien alueilla.
Suomi ja Ruotsi ilmoittavat toisilleen, kun sopimuksen voimaantulon edellyttämät kansalliset toimenpiteet on toteutettu. Sopimus tulee voimaan toiseksi seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun jälkimmäinen ilmoitus on vastaanotettu. Sopimuksen voimaansaattamislaki ja ampuma-aselain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kun sopimus tulee voimaan.
Arvoisa puhemies! Sopimus sisältää määräykset kahdenlaisesta yhteistyöstä: pyynnöstä ja ilman pyyntöä toteutettavista kiireellisistä toimenpiteistä. Kyse on siis aina kiiretilanteesta.
Pyyntö voidaan esittää, jos tarvitaan kiireellistä apua, jotta raja-alueella voidaan ryhtyä toimiin sellaisen vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisten elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, ryöstö, törkeä pahoinpitely, henkirikokset ja terrorismirikokset sekä tilanteet, joissa virkamieheen kohdistuu vakava uhka. Sopijapuoli voi aina kieltäytyä pyynnöstä.
Ilman pyyntöä poliisimies voi ylittää valtion rajan ja ryhtyä raja-alueella sellaisiin väliaikaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen ihmisten henkeä, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi. Tätä sovelletaan vain, jos on olemassa riski, että vaara toteutuu ennen kuin isäntäosapuolen virkamiehet saapuvat paikalle ja ryhtyvät toimiin. Sopimuksen mukaisen yhteistyön lähtökohtana on, että Suomen alueella toimittaessa noudatetaan Suomen lakia ja Ruotsin alueella Ruotsin lakia.
Käytännössä sopimuksen mukainen yhteistyö käynnistyisi siten, että Suomen poliisin pohjoisen johtokeskuksen yleisjohtaja päättäisi sopimuksen mukaisen pyynnön tekemisestä Ruotsille ja vastauksesta Ruotsin tekemään pyyntöön. Yleisjohtaja ilmoittaisi tehdystä päätöksestä ja annetusta avusta Poliisihallituksen johtovalmiudessa olevalle poliisimiehelle, joka voisi tarvittaessa ottaa asian päätettäväkseen. Suomen alueelle saapuvien ruotsalaisten poliisimiesten olisi viipymättä ilmoitettava rajanylityksestä Suomen paikalliselle yhteyspisteelle. Suomen viranomaiset vahvistaisivat vastaanottaneensa ilmoituksen ja ryhtyisivät viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin torjuakseen vaaran ja ottaakseen operaation vastuulleen. Ruotsalaisten poliisimiesten olisi noudatettava Suomen paikallisen yhteyspisteen tai kulloisellakin paikalla johtovastuussa olevien poliisivirkamiesten ohjeita, jos tällaisia ohjeita on käytettävissä. Tehtävissään poliisimiehet voisivat käyttää kansallista virkapukuaan ja he voisivat pitää hallussaan sellaisia aseita, ammuksia ja muita varusteita, joiden hallussapito sallitaan heille heidän oman kansallisen lainsäädäntönsä perusteella. Isäntäosapuoli voi kuitenkin kieltää toisen osapuolen poliisimiehiä pitämästä hallussaan isäntäosapuolen alueella tiettyjä aseita, ammuksia ja muita varusteita.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetään, että ruotsalaisella poliisimiehellä olisi Suomessa toimiessaan rajoitetummat toimivaltuudet kuin suomalaisella poliisimiehellä. Toimivaltuudet on pyritty rajaamaan vain niihin, joita ruotsalaisen poliisimiehen voidaan olettaa tarvitsevan hoitaessaan sopimuksen mukaisia tehtäviään Suomessa. Esitykseen on otettu myös erilliset säännökset siitä, mitä pakkokeinoja ruotsalainen poliisimies on oikeutettu Suomessa käyttämään. Näitä ovat kiinniotto-oikeus, henkilötarkastuksen suorittaminen, paikanetsintä, tutkimuspaikan ja kohteen eristäminen sekä haltuunotto-oikeus takavarikoimista ja asiakirjojen jäljentämistä varten.
Lisäksi esityksessä esitetään säädettäväksi ruotsalaisen poliisimiehen vaitiolovelvollisuudesta ja vaitiolo-oikeudesta hänen työskennellessään Suomen alueella. Koska ruotsalainen poliisimies voi saada ei-julkista tietoa, on vaitiolovelvollisuudesta ja vaitiolo-oikeudesta tarpeen säätää. Esityksen mukaan sovellettavaksi tulisivat poliisilain 7 luvun säännökset.
Esityksen mukaan suomalaiselle poliisimiehelle Ruotsin alueella sattuneen työtapaturman korvaamiseen sovellettaisiin työtapaturma- ja ammattitautilakia. Ruotsin alueella toimivan suomalaisen poliisimiehen työtapaturmaturva olisi siten sama kuin Suomessa työskenneltäessä. Säädös on tarpeen, koska sopimuksessa ei asiasta määrätä.
Esityksessä esitetään myös lisättäväksi ampuma-aselain 17 §:ään uusi kohta, jonka mukaan ampuma-aselakia ei sovellettaisi Suomen alueella toimiville ruotsalaisille poliisimiehille kuuluvien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisten vaarallisten ammusten siirtoon Suomeen tai Suomesta ja hallussapitoon.
Arvoisa puhemies! Suomen osalta sopimuksen mukaisia tehtäviä tulisivat käytännössä hoitamaan ainoastaan sellaiset poliisimiehet, jotka ovat hakeutuneet vapaaehtoisesti tehtäviä vastaavaan koulutukseen ja antaneet ennalta suostumuksensa osallistua kiireellisiin tehtäviin ja joilla on käytännössä osoitettu kyky suoriutua vaativista tehtävistä toisen valtion alueella. Koulutettavien henkilöiden määrä arvioitaisiin yhteistyössä ja vastavuoroisesti Ruotsin kanssa ennen sopimuksen soveltamisen aloittamista. Koulutettavien henkilöiden määrästä ja ylläpitokoulutuksesta keskusteltaisiin vuosittain toteutettavan arvioinnin yhteydessä. Työnantajan on kaikessa toiminnassa noudatettava työturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Näin ollen työnantajan on myös aina kyettävä arvioimaan, että tehtävään osoitettu henkilöstö pystyy kulloisenkin tehtävänsä osaamisensa ja varustuksensa sekä työnjohdollisten järjestelyjen perusteella hoitamaan turvallisesti. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, ministeri Rantanen. — Edustaja Strandman, olkaa hyvä.