Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että tämä asia herättää yllättävän paljon mielenkiintoa, ja hyvä niin, koska energia, energiankulutus, energian säästäminen ja tämän suuntaiset asiat, ilmastopolitiikka, ovat tärkeitä ja tämä liittyy siihen isoon kokonaisuuteen.
Ensinnäkin hieman minua hämmästyttää se, että jos me saamme komissiolta tietopyynnön, jossa todetaan, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa kaikilta osin sitä, mitä sen pitäisi vastata, niin onko Suomen vastaus se, että emme vastaa ollenkaan tai jätämme vaadittavat muutokset tekemättä. (Pia Viitanen: Otatteko kantaa tähän aikatauluun?) — Mielelläni otan kantaa kustannuksiin, ja ehkä edustaja Viitanen voi ottaa sitten kantaa siihen, kuinka paljon maksaa se, kun Suomi saa sanktioita, jos emme muuta lainsäädäntöä. Nyt tässä on kaksi eri asiaa hieman sekoitettu tietoisesti.
Minä kertaan joitakin peruskohtia.
Tämä koskee uimahalleja, jäähalleja, varastorakennuksia, liikenteen rakennuksia. Autotallit nousivat keskusteluun mutta yli 50 neliön osalta, kuten varmaan Heinäluomakin mielellään siellä asiaa kuuntelee. Kaiken kaikkiaan tämä koskee noin 50 000:ta rakennusta Suomessa, joiden energiankulutus on 2—3 prosenttia rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta, eli siinä suhteessa melko isosta asiasta ja säästöpotentiaalista tässä on puhe. Mielellään en haluaisi nähdä, että tätä keskustelua nyt banalisoidaan jollekin autotallikeskustelutasolle, koska se on aivan syrjähyppy varsinaisesta asiasta ja tästä hallituksen esityksestä.
Niin kuin edustaja Hassi totesi, niin tämä koskee ainoastaan sitä tilannetta, kun rakennuksia myydään tai vuokrataan.
Sitten haluaisin nostaa täältä näitä kustannuskysymyksiä ja säästökysymysasioita. Aalto-yliopiston professori Peter Lund omassa lausunnossaan kertoo seuraavasti: Otetaan tämä uimahalliesimerkki. Suomessa on noin 218 uimahallia. Niiden lämmönkulutus on vuodessa noin 20 miljoonaa euroa. Sähkönkulutus näiden uimahallien osalta on karkeasti laskettuna noin 12 miljoonaa euroa eli yhteenlaskettuna 32 miljoonaa euroa. Professori Lund arvioi, että tästä on mahdollista, siis energiankulutuksesta ja euromääräisestä summasta, säästää 5—10 prosenttia, jos tehdään sangen yksinkertaisia toimenpiteitä: säätöä, automaatiota, ilmanvaihdon korjaamista ja näin poispäin. Takaisinmaksuaika on parin vuoden luokkaa. Mitä se 5—10 prosenttia tarkoittaa 32 miljoonasta? Se tarkoittaa 1,5—3:a miljoonaa euroa.
Esimerkiksi Tampereella, edustaja Viitanen, meillä on hienoja ja peruskorjattuja uimahalleja. Uskon, että suurimmassa osassa asiat ovat kunnossa, mutta kaikissa uimahalleissa Suomessa välttämättä näin ei ole. (Pia Viitanen: Silloin kun se laitetaan kuntoon, tulee pakollinen energiatodistus!) — Minkä takia annetaan todistuksia, esimerkiksi päättötodistuksia opiskelijoille? (Pia Viitanen: Silläkö ne uimahallit tulevat yhtäkkiä kuntoon?) — Minkä takia annetaan todistuksia? Todistuksia annetaan sen takia, että niistä todistuksista nähdään, mikä on esimerkiksi osaamisen taso, mikä on esimerkiksi energiankäyttötehokkuus talossa. Jos sitä informaatiota ei ole saatavilla, on hyvin vaikea lähteä tekemään korjaavia toimenpiteitä.
Ympäristövaliokunta kiinnittää huomiota aivan samaan asiaan, mihin oppositiokin, eli tähän kansalaisaloitteeseen, joka oli viime vaalikaudella käsittelyssä, ja siihen tehtiin lausuma, ja siitä olimme varsin yksimielisiä, että se energiatodistus on liian monitulkintainen, vaikeaselkoinen ja lausuman mukaisesti sitä ministeriön on pyrittävä saamaan selkokielisempään muotoon. Siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä.
Ihan viimeisenä sanon sen, että olisi mielenkiintoista tietää, mitä tämän hallituksen esityksen tekemättä jättäminen maksaisi Suomelle.