Arvoisa puhemies! Kreikan osalta tehdään tällä viikolla isoja ratkaisuja. Julkisuudessa on esitetty sitä, että euromaat, Suomi mukaan lukien, hyväksyisivät Kreikan lainojen leikkaamisen. Sosialidemokraatit ovat halunneet turvata suomalaisten veronmaksajien rahat eurokriisin hoidossa, emmekä ole hyväksyneet velkojen yhteisvastuuta. Tämä oli myös Suomen edellisen hallituksen linja. 

Iso kysymys on, ratkaistaanko euroalueen ongelmia tulevaisuudessa yhteisvastuun kautta vai ei. Pääministerin sijainen Soini, te olette aikaisemmin vastustanut velkojen leikkausta. Voitteko luvata Suomen kansalle, että Kreikan velkoja ei leikata ja että Suomi ei lipeä yhteisvastuun tielle? Pyydän, että vastaatte suoraan, että jokainen tv-katselija saa selvän vastauksen. Kyse on heidän rahoistaan. 

Arvoisa puhemies! Kreikan tilanne on ollut akuutti jo viisi vuotta. Eri hallitusten aikana Suomen johdonmukainen linja, myös silloin kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa, on ollut, että velkoja ei leikata. Tämä kanta on tietenkin voimassa tässä, koska se on Suomen linja. Suomen linja on se, että velat maksetaan, sitoumuksista huolehditaan ja asiat hoidetaan sääntöjen mukaisesti. Tämä on hallituksen ehdoton tavoite, ja asia on tätä myöten aivan selvä, että Suomi ei suostu velkojen leikkaamiseen, ja tämä on selvästi myöskin määritelty hallituksessa, tämä yhteinen linja. 

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus piti tärkeimpänä, että suomalaisten veronmaksajien asema ja rahat turvataan eurokriisin hoidossa. Suomi ei hyväksynyt velkojen yhteisvastuuta eikä velkojen leikkaamista. Suomi neuvotteli vakuudet turvaamaan suomalaisten rahoja. On hienoa, jos uusi hallitus jatkaa edellisen hallituksen linjalla. Yhteisvastuun tie johtaa euroalueella pahimmillaan holtittomaan taloudenpitoon. Suomen tärkein tehtävä on suomalaisten edun turvaaminen kaikin mahdollisin keinoin. Toistan, koska totesitte tavoitteeksi, vielä varmuuden vuoksi sen kysymyksen: varapääministeri Soini, tuletteko pitämään kaikissa oloissa kiinni siitä linjauksesta, että Suomi ei hyväksy velkojen yhteisvastuuta ja että Kreikan velkoja ei leikata suomalaisten kustannuksella? 

Arvoisa puhemies! Suomi edellisten hallitusten aikana sitoutui sekä rahoitusvakausvälineeseen että vakausmekanismiin, ja me emme ole, ei tämä hallitus eikä perussuomalainen puolue, mikään Syriza, joka ei sitten pidä huolta niistä kansainvälisistä sitoumuksista, joita joku edellinen hallitus on mahdollisesti antanut ja näitä mekanismeja pääomittanut. Tämä hallituksen linja on selvä: me emme suostu siihen, että velkoja leikataan. 

Arvoisa puhemies! Vielä viime syksynä ennustettiin Kreikalle noin 3 prosentin talouskasvua, mutta valitettavasti paikallisten parlamenttivaalien jälkeen poliittinen epävakaus Kreikassa on lisääntynyt, ja se on vaikuttanut siihen, että Kreikkaan ei tule enää uusia investointeja eivätkä kreikkalaiset halua maksaa veroja, koska he eivät tiedä, minkälaisia poliittisia päätöksiä Kreikassa tehdään. 

On aidosti mahdollista, että Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyteen: euroryhmässä ei tänään päästä sopuun, ei päästä uusissakaan kokouksissa, ja kun tuo tiistai koittaa, niin ajaudutaan tilanteeseen, jossa Kreikka on maksukyvytön. Kysyisinkin hallitukselta ja sen varapääministeri Soinilta: Onko hallitus tehnyt suunnitelmaa tämmöisen maksukyvyttömyyden tai B-vaihtoehdon osalta? Ja oletteko valmiita myös tässä B-vaihtoehdossa pitämään kiinni niistä vakuuksista, joita viime vaalikaudella Suomelle neuvoteltiin, jotka tällä hetkellä ovat tilillä, yli 900 miljoonaa euroa? 

Arvoisa rouva puhemies! Vakuuksista on kahta tulkintaa. Sanonpa sen vain, että toinen kutsuu niitä vakuuksiksi, joku toinen tuottojenvaihtosopimukseksi. 

Mutta alkuperäiseen kysymykseenne: On erittäin selvä asia, että Kreikassa tilanne on huonontunut sen jälkeen, kun siellä hallitus vaihtui. Talous on sakannut, uskottavuus on mennyt alaspäin ja myöskin kaikinpuolinen kehitys sitä lukuun ottamatta, että jonkinnäköinen perusylijäämä on olemassa. 

Kreikan mahdolliseen kriisiytymiseen ja maksukyvyttömyyteen: Se tulee olemaan vakava asia, jos siihen ajaudutaan, ja tietysti oikea tapa alun perin, mutta se on nyt jälkiviisautta. Olisi ollut freedom to fail Islannin mallin mukaan, että jos et pysty hoitamaan velvoitteitasi, niin sitten menet maksukyvyttömyyden kautta konkurssiin, (Puhemies koputtaa) mutta tällä hetkellä se ei ole paras mahdollinen tilanne. (Puhemies koputtaa) Mutta totta kai Suomi pitää kiinni kaikista niistä velvoitteistaan ja myös oikeuksistaan, joita sillä on. 

Arvoisa puhemies! Olen ministeri Soinin kanssa siitä samaa mieltä, että alun perinkin kriisi olisi pitänyt hoitaa toisella tapaa, mutta kun Suomi viime vaalikaudella neuvotteli itsellensä vakuudet — te voitte kutsua niitä, ministeri Soini, aivan millä nimellä tahansa — yli 900 miljoonaa euroa kuitenkin on tilillä olemassa rahaa. Sen takia haluan kysyä teiltä uudestaan tuon peruskysymyksen, että jos ajaudutaan B-vaihtoehtoon eli Kreikka ajautuu maksukyvyttömäksi, niin onko hallitus valmis tekemään kaikkensa, jotta Suomen vakuudet säilyvät myös siinä tilanteessa ja Suomi sitten tarvittaessa tulevaisuudessa tulee nuo rahat myöskin itsellensä saamaan, jos Kreikka ei omia velvoitteitaan maksa. 

Arvoisa puhemies! Suomella on tuottojenvaihtosopimus ei Kreikan valtion kanssa vaan kreikkalaisten pankkien kanssa. Silloin kun tämä sopimus tehtiin, niin laittomasti valtiovarainministeri salasi nämä asiakirjat, jotka vasta oikeuden päätöksellä (Hälinää — Välihuutoja — Puhemies koputtaa) — jotka vasta oikeuden päätöksellä — tulivat julkisiksi. On täysin selvää, että eduskunta ja hallitus kokonaisuudessaan ajavat Suomen etua eivätkä suostu velkaleikkauksiin. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on tässä oikea linja. On todella valitettavaa, että Kreikassa uusi hallitus luopui hyvän hallinnon periaatteista. Me tiedämme, että jos ei valtio pysty keräämään veroja ja tekemään budjettia kattavasti ja vastuullisesti, niin rahat menevät mustaan aukkoon missä tahansa euromaassa ja euroalueen oloissa. Kysyisinkin pääministeriltä: katsotteko, että euroalueella on riittävästi panostettu hyvään hallintoon Kreikan suhteen, jotta siellä päästäisiin uudelleen tälle tielle, jossa valtio voi selvitä veloistaan? 

Arvoisa rouva puhemies! Tietysti on kreikkalaisten asia, minkälaisen parlamentin he itselleen äänestävät, ja sitä saa, mitä tilaa, myös Kreikassa. Eli kun kreikkalaiset äänestivät itselleen Syrizan hallinnon, niin ikävä kyllä se hallinto ei ole saanut maata vakauden tilaan. Se ei ole saanut talouskasvua liikkeelle, ja sen luottamuspääoma on heikko. Mutta se on täysin kreikkalaisten asia — ei suomalaisten, ei eurooppalaisten, muiden asia — minkälaisen ratkaisun he tekevät. Nyt on pelättävissä, että jos jonkinnäköinen ratkaisu vaikkapa syntyykin Brysselissä, niin se ei mene Kreikassa omassa parlamentissa läpi, koska siellä voi tulla sisäinen jako Syriza-puolueen sisällä, ja sitten ollaan siinä epätoivottavassa tilanteessa, että tätä prosessia ei hallitse kunnolla kukaan. 

Arvoisa puhemies! Pääministerin sijainen, te olette myös ulkoministeri, ja kun katsoo tätä Kreikan kokonaistilannetta tällä hetkellä, niin se sisältää tietysti monia muitakin kuin taloudellisia huolia. Se sisältää huolen Kreikan sisäisestä epävakaudesta, ja se sisältää myös sen huolen, joka viime aikoina on nähty, että jos ystäviä ei löydy Kreikalle Euroopasta, niin niitä etsitään sitten muualta ja mahdollisesti Euroopan ulkopuolelta. Olisin pyytänyt teitä arvioimaan, kuinka suuriksi näette nämä riskit, että jos Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyden tielle, niin sen yhteydet laajemminkin Euroopan unioniin katkeavat. Kun Euroopan unioni tällaisena arvoyhteisönä muun muassa on toiminut yhdessä reagoiden Krimin kriisiin ja muihin Eurooppaa järkyttäviin asioihin, Välimeren pakolaiskysymyksiin ja muihin, miten näette silloin Kreikan roolin tällaisessa tilanteessa? 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli erittäin hyvä ja olennainen kysymys. On äärimmäisen vakava asia, jos ulko- ja turvallisuuspoliittinen lohko siellä Kreikan ympäristössä lähtee horjumaan. Sillä on vakavia vaikutuksia. Tässä on ollut ehkä varovaista myönteistä kehitystä Kyproksen kohdalla turkkilaisten ja kreikkalaisten lähentymisessä. Tämä vaarantuisi. Kreikka on Nato-maa. Sillä on valtavat puolustusmenot. Tässä tilanteessa on myös tämä sisäinen tilanne: Kreikalla on sotilasjunttamenneisyys 70-luvulta. Siellä on paljon sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat mahdollisesti räjähdysherkkyyttä. Sitten tämäkin on oma asiansa, että energiayhteistyö ja kaasuputkiyhteistyö Venäjän kanssa sattui, tai satutettiin, juuri tähän ajankohtaan. Tässä on isot riskit olemassa, että se voimatasapaino, tai sanotaan vakaus, sillä alueella horjuu. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida muutamalla sanalla tätä turvapaikanhakija-asiaa, joka nousi tässä esille. 

Kreikka on todellakin yksi niistä maista, joihin tämä suuri muuttopaine tällä hetkellä kohdistuu ja nimenomaan laiton muuttopaine Afrikan syrjäalueilta. Täytyy olla erittäin huolissaan siitä, mikä on Kreikan kyky huolehtia tästä rajaturvallisuudesta ja siitä, että nämä ihmiset, jotka sitten Kreikkaan saapuvat, identifioidaan, heidät tunnistetaan Schengen-alueelle saapuviksi, koska se on aivan oleellinen osa sitä, että me pystymme ratkaisemaan tämän eurooppalaisen suuren ongelman tästä Eurooppaan tällä hetkellä vyöryvästä muuttoliikkeestä ja siihen liittyvistä ongelmista, jotka nimenomaan liittyvät laittomaan muuttoliikkeeseen ja sen lieveilmiöihin, ihmissalakuljetukseen, ja tämän koko ongelman ratkaisuun. 

Arvoisa puhemies! Hyvä pääministerin sijainen! Kreikka on tosiaan varoittava esimerkki koko Euroopalle siitä, että jollei euromaa harrasta vastuullista talouspolitiikkaa, jollei se itse omin toimin tasapainota budjettiaan ja talouttaan, niin se lopulta euroalueella menettää taloudellisen ja osittain poliittisenkin itsenäisyytensä. 

Kreikka on antanut useita sitoumuksia muille euromaille, ja nyt kun neuvotteluihin jälleen mennään, Kreikalla on varmasti halua neuvotella niitä uudestaan tai hylätä niitä. Aikooko hallitus tukea EU:ssa sitä linjaa, että Kreikka joutuu pitämään ja että sen tulee pitää kiinni aiemmin antamistaan sitoumuksista, ja mikä on teidän arvionne siitä, miten muut euromaat suhtautuvat tähän kysymykseen? — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, jolla on erittäin paljon kokemusta vakavien kriisien hoidosta ympäri maailmaa, edellyttää hyvin voimakkaasti, että Kreikka hoitaa sitoumuksensa, ja IMF:n laina on se iso laina, joka ensi viikolla on lankeamassa. On aivan selvää, että jos tätä ennen ei tule ratkaisua, niin tämä IMF:n laina jää maksamatta. 

Mikä tässä on ongelma tietenkin, paitsi moraalinen hasardi, on se, että mikäli Kreikan velkoja lähdettäisiin helpottamaan tavalla tai toisella, Espanja, Portugali, Irlanti ja monet muut, jotka ovat pistäneet taloutta kuntoon ja noudattaneet niitä sopimuksia, joita velkojien kanssa on tehty, kokisivat, että heille kanssa. Ja tämä on kestämätön tie. 

Arvoisa puhemies! Tuntuu aika hämmästyttävältä, että edustaja Ala-Nissilä ja vähän myös ministeri Soini laittavat muutaman kuukauden vallassa olleen nykyhallituksen syyksi sen, että Kreikassa on huono hallinto. Kreikassa on ollut huono hallinto vuodesta 74 sotilasjuntan jälkeen sen vuoksi, että paikallinen kokoomuspuolue, Uusi demokratia, ja Pasok ovat sallineet huonon hallinnon Kreikkaan syntyä, hallinnon, joka on luonut ylileveän eläkejärjestelmän, ei ole torjunut korruptiota, ei ole järjestänyt verotusta oikeudenmukaisella tavalla ja niin edelleen. 

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan niin Suomessa kuin Kreikassa — enemmän uudistuksia kuin kovia leikkauksia. Kysynkin pääministerin sijaiselta, ministeri Soinilta: edustaahan Suomen hallitus neuvotteluissa sitä linjaa, että se tukee sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla kreikkalaisille luodaan kestävä, pitemmän ajan selviytymismahdollisuus, mieluummin kuin sellaisia lyhytnäköisiä (Puhemies koputtaa) leikkauksia, jotka vain heikentävät tilannetta ja kurjistavat kreikkalaisten asemaa? 

Arvoisa rouva puhemies! Ei kukaan halua tavalliselle kreikkalaiselle mitään pahaa. On aivan selvää, että siellä on lapsia, vanhuksia hädässä — ei heitä kukaan halua sorsia ja sortaa. Pahintahan kansakunnalle on tulla oman johtajistonsa ja eliittinsä pettämäksi, ja tästä on kysymys. Papandreou, Karamanlis, Karamanlis, Papandreou — tätähän jatkui vuosikausia. Toinen oli oikealla, ja toinen sanoi olevansa vasemmalla. 

Mutta, arvoisa puhemies, tietenkään Syriza ei ole kaikkea pystynyt puolessa vuodessa sotkemaan, mutta aika paljon. Ja kun kysyitte vastuun perään, niin tämä hallitus on ollut 20 päivää voimassa emmekä mekään ole ihan kaikkea saaneet vielä sotkettua. (Naurua — Jukka Gustafsson: Aikaa on, aikaa on!) 

Arvoisa rouva puhemies! Kreikkalaisten ajattelua tässä asiassa on vaikea ymmärtää. He sanovat, että tavalliset kreikkalaiset, tavalliset eläkeläiset, palkansaajat, ovat syyttömiä siihen tilanteeseen, missä Kreikan talous on. Jos tästä ajattelusta lähdetään, niin eivätkö tavalliset suomalaiset eläkeläiset tai saksalaiset tai hollantilaiset veronmaksajat ole vielä syyttömämpiä siihen tilanteeseen, mikä Kreikassa nyt on? Millä ihmeen logiikalla meille kuuluisi heidän velkojensa maksaminen? Ei millään. Jokaisen maan on vastattava itse omista veloistaan. Ja tämä on totuus, vaikka kreikkalaiset äänestivät valtaan Syrizan, joka lupasi, että veloista päästään eroon ja saavat kuunkin taivaalta. 

Mutta monet suomalaiset luulevat, että Kreikan lähtö euroalueesta olisi ongelmatonta esimerkiksi Suomelle. Kysyn ministeri Soinilta hallituksen arviota siitä, mitä suomalaisille ja Suomelle merkitsisi, jos Kreikka lähtisi euroalueesta. 

Arvoisa rouva puhemies! Aloitetaan tästä verojen keruusta ja perimisestä. Kyllä Kreikassa on varallisuutta ihmisillä ja yhtiöillä aika lailla, mutta verojen kerääminen ei jostain syystä onnistu. Lahdenpoukamat ovat täynnä kalliita veneitä ja huvikuunareita, ja tällä puolella veronkannossa on parantamisen varaa, ja aika paljonkin parantamisen varaa. 

Sitten mitä tulee siihen asiaan, että miten Suomelle käy, jos Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyden tilaan, niin se on selvä isku koko euroalueelle ja se luo epävakautta, ja kukaan ei täysin pysty sanomaan, mitä siitä seuraa. Se on täysin selvä asia. Hallituksella ja varmasti valtiovarainministeriöllä oli jo viime kaudella tiettyjä varautumissuunnitelmia tätä niin sanottua vaihtoehto B:tä varten, mutta en lähde sillä spekuloimaan. (Puhemies koputtaa) Katsotaan nyt päivä kaksi, että mitä sieltä Brysselistä tulee vai tuleeko juuri mitään. 

Arvoisa rouva puhemies! Viime kaudella käsittelimme suuressa valiokunnassa useampaan otteeseen useita eri kriisipaketteja, muun muassa Kreikan paketteja monta kertaa. Koin hallituksen edustajana hankaluuden siinä, että me emme aina saaneet nähdä velkakestävyyslaskelmia ennen kuin meidän piti muodostaa Suomen kanta. Ja oppositiossa te, arvoisa varapääministeri, ulkoministeri Soini, kritisoitte tätä menetelmää. Minun mielestäni tämä kritiikki oli ihan oikeutettua. 

Kysyn nyt: voitteko, arvoisa ulkoministeri, varapääministeri Soini, luvata, että tällä kaudella te laitatte tämän asian kuntoon, että me saamme kunnon velkakestävyyslaskelmat ennen kuin Suomen kanta muodostuu? 

Arvoisa rouva puhemies! Olen jälleen samaa mieltä edustaja Östmanin kanssa, niin kuin yleensä olen, koska hän puhuu fiksuja. Mutta tällä hetkellä esimerkiksi meillä on totta kai pääministerillä ja valtiovarainministerillä mandaatti siellä, mutta tällä hetkellä meillä ei ole tavallaan minkäännäköistä sopimuspohjaa siellä, koska Kreikan vastaus on ollut puutteellinen. No, tänään mahdollisesti tulee lisää, ja on tietysti aivan selvä, että jos se menee siitä mandaatista ohi, jonka suuri valiokunta on tehnyt, niin silloin puhelin soi ensin valiokunnan puheenjohtaja Virolaisella ja sen jälkeen valiokunnalta otetaan kanta selville siitä, voidaanko tähän mahdolliseen tilanteeseen, johonka muuten mandaatti ei riitä, ottaa kantaa. Mutta jokainen meistä tietää, että yhden puhelinsoiton aikana tässä tilanteessa, jossa ei oikein kukaan tiedä, mitä on tapahtunut, se on hankalaa. Useinhan vielä näissä EU-kokouksissa on niin, että on sovittu ja sitten seuraavat kolme kuukautta selvitetään, (Puhemies koputtaa) että mistä on sovittu. 

Arvoisa puhemies! Tämä Kreikka-kysymys on tärkeä sekä Kreikan ajankohtaisen tilanteen takia että myös siltä kannalta, miten suomalaisten saatavat ovat tässä tilanteessa turvattuna. Ja se on tärkeätä myös Euroopan tulevan kehityksen kannalta. On erinomaisen tärkeätä, että hallitus pitää tästä linjasta kiinni, että jokainen valtio vastaa itse omista veloistaan. Se on tärkeää myös rahoittajien kannalta, jotka valtiolle antavat lainaa. Heidän täytyy tietää, että arvioivat riskit oikein. 

Pidän erittäin merkittävänä pääministerin sijaisen, ministeri Soinin, ilmoitusta siitä, että Suomen hallitus ei tule hyväksymään Suomen saatavien leikkaamista ja Kreikan velkojen leikkaamista. Se on merkittävä ilmoitus, ja on hyvä, että hallitus on pääministerin sijaisen suulla tämän ilmoituksen tässä tehnyt. 

Kun sitten katsoo tätä jatkokehitystä, niin mehän tiedämme, että siellä on erilaisia velkoja: Siellä on kahdenkeskistä velkaa, jolla ei ole suojaa. Sitten on tämä (Puhemies koputtaa) vakautusmekanismien kautta annettu luotto, jolla on vakuusjärjestely olemassa. Kysynkin ministeri Soinilta, onko hallitus toiminut näiden vakuuksien osalta niin, että on ilmoitettu muille maille, että me tulemme pitämään omista vakuuksistamme kiinni. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ohjelmassa sanotaan, että Suomen kokonaisvastuut eivät saa kasvaa. Tämä asia on tulkittavissa myös niin, että Suomi pitää kiinni saatavistaan. Se on täysin selvä asia. 

Mitä sitten niin sanottuun tuottojenvaihtosopimukseen tulee, niin totta kai — me emme ole Syriza — me pidämme kaiken sen voimassa, minkä edelliset hallitukset ovat sopineet, ja se on suomalainen tapa. Kun Suomi on antanut kuitin, naisen ja miehen sanan, niin siitä tietenkin pidetään kiinni.