Arvoisa herra puhemies! Kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995, silloin kiistatta sovittiin, että metsät ja metsäpolitiikka kuuluvat täysin suomalaisten päätöksenteon piiriin. Suomen metsiä on puolustettu Euroopan unionin hyökkäyksiltä lähes kolme vuosikymmentä ankarasti, ja siinä on pärjätty tähän saakka. [Juho Eerola: Mutta nyt on menty metsään!] 

Kuitenkin nyt Euroopan unionin ennallistamisasetus on etenemässä päätösvaiheeseen, niin kuin olemme kuulleet muun muassa hallitukselta ja monelta muulta puhujalta. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat kuitenkin aivan hiirenhiljaa tässä asiassa. Eihän tällainen hiljaisuus palvele ketään. Vaalikampanjoinnin aikana huusitte ennallistamisasetusta vastaan niin, että oikein korviin koskee vieläkin. Nyt on tilanne sellainen, että saamieni tietojen mukaan Unkari aikoo äänestää tätä ennallistamisasetusta vastaan ja Suomi on joutumassa vaa’ankieliasemaan elikkä ratkaisijan paikalle. 

Arvoisa ympäristöministeri, jos te vetäydytte äänestyksestä, eli pidättäydytte, tai äänestätte puolesta, se tarkoittaa, että ennallistamisasetus tulee voimaan. Ainoa vaihtoehto on, että äänestätte vastaan. Äänestättekö tätä asiaa vastaan vai annatteko Suomen metsät eurososialistien haltuun? 

Arvoisa puhemies! Jos se Suomen kannasta on kiinni, niin tämä ennallistamisasetus nykymuodossaan kaatuu. Meidän analyysi on, että edelleen, tässäkin muodossa, ennallistamisasetuksen velvoitteet ja kustannukset painottuvat kohtuuttomalla tavalla Suomeen verrattuna useimpiin muihin maihin, [Vasemmalta: Kyllä vai ei?] ja siksi Suomi äänestää siinä leirissä, joka tämän kaataa, jos siinä leirissä määrävähemmistö on. [Antti Kurvinen: Kyllä vai ei?] Näin tulemme toimimaan. 

Tämän viimeisen 12 kuukauden aikana Suomi on sinänsä toiminut täysin johdonmukaisesti. Nythän jotkut muut maat ovat viime hetken epäröintiä ja päätöksien kiertämistä tehneet, ja siitä johtuu tämä varsin erikoinen tilanne juuri tällä hetkellä, että ollaan vaa’ankielitilanteen lähellä. Viime kesäkuussa, kun oli hallituksen vaihtotilanne, suuri valiokunta otti kannan, että äänestettiin vastaan. Syksyn aikana ehkä ei täällä niinkään ääntä pitämällä mutta tiukasti neuvotellen saimme sinänsä ennallistamisasetusta tuotua Suomen kannalta joustavampaan suuntaan, mutta trilogivaiheen päätteeksi totesimme, että edelleen se on kohtuuton, ja emme olleet tukemassa sitä määräenemmistöä, joka silloin syntyi. Näin toimimme myös nyt, jos se äänestykseen tuodaan. 

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä ympäristöministeriltä tarkennuksen: Kyllä vai ei? Miten Suomi tulee äänestämään? 

Ihmiset ovat nyt hyvin huolissaan ylipäätäänkin ilmastopolitiikasta. Hallitus nimittäin näyttää näissä EU-avaintavoitteissaan ripustautuvan yhä tiukemmin EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan, ja me kaikki tiedämme, mitä EU:n ilmastopolitiikka on Suomelle merkinnyt: heikennyksiä maatalouteen, yrityksiä museoida maamme metsät, lisää kustannuksia ihmisten liikkumiseen ja asumiseen. Tätä vastaan keskusta on taistellut ja taistelee. Emme halua antaa metsiämme ja maitamme Brysselin kiiltonahkakenkien litistettäviksi.  

EU:ssa ei ole onnistuttu ottamaan Suomen erityisoloja huomioon. Meillä välimatkat ovat pitkiä ja asuntojen tulee pysyä lämpiminä paukkupakkasillakin, ja ulkomaankauppamme perustuu merikuljetuksiin. Meillä ei ole varaa lisätä kansalaisten kustannuksia. [Vilhelm Junnila: Mitä keskustalaiset mepit ovat tehneet?] Ketään ei auta, vaikka pysäytettäisiin koko Suomi, jossa on maailman puhtain ilma — Kuusamossa, Utsjoella ja Sodankylässä tarkalleen ottaen. Olennaista on, että suuret saastuttajamaat saadaan kuriin. [Puhemies koputtaa] 

Kysyn ministeriltä: miksi Suomi sitoutuu EU-avaintavoitteissaan näin tiukasti EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan? 

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, Suomi on äänestyksessä siinä leirissä, jonka äänin ennallistamisasetus pysähtyy tässä muodossaan, jos siinä leirissä riittävästi maita on. [Keskustan ryhmästä: Kyllä vai ei?] Näin se äänestyskäyttäytyminen menee.  

Mitä sitten itse asiaan tulee, niin sinänsä syyhän siihen on, että Suomessa meillä on sellaisia metsiä ja vesiä suhteessa niin paljon enemmän kuin useimmissa muissa maissa, että täällä ennallistamisasetuksen velvoitteet johtavat korkeampiin kustannuksiin, ja tästä syystä haluamme toimia toisella tavalla kansallisin keinoin. [Välihuutoja] Mitä tulee ilmastopolitiikkaan, jonka edustaja tässä mainitsi, niin siinä sinänsä on nyt hyvä mahdollisuus, että seuraava komissio ottaa astetta enemmän teollisuuspoliittisen, omavaraisuutta korostavan ja puhtaaseen teknologiaan nojaavan linjan, ja kyllä, myös metsien käyttöä ja biotaloutta korostavan linjan. [Keskustan ryhmästä: Kyllä vai ei?] Hallitus tämän kannan puolesta työskentelee, kun ruvetaan tekemään 2040-ilmastoarkkitehtuuria ja toki myös kun 2030-tavoitteita EU:ssa toimeenpannaan. 

Arvoisa herra puhemies! Täällä ympäristöministeri viittaa viime kesänä 16.6., silloin kun hallitusta oltiin muodostamassa, otettuun suuren valiokunnan kannanottoon, jossa nykyiset hallituspuolueet ja osa oppositiosta ottivat kannaksi suhtautua edelleen kriittisesti tähän ennallistamisasetukseen — eivät kielteisesti, vaan kriittisesti. [Keskustan ryhmästä: Perussuomalaiset taipui!] Se on hallituksen kanta. Sen sijaan siihen liittyi keskustan toimesta vastalause, jossa kanta on selkeän kielteinen: ennallistamisasetusta ei tule hyväksyä. [Antti Kurvinen: Selkeä ei!] 

Arvoisa ministeri, te olette taitava ja yritätte kertoa, että jos Suomi pidättäytyy muutaman muun jäsenmaan kanssa, niin vastuu ei silloin ole teillä, kun nämä puolesta äänestävät tulevat saamaan sen ennallistamisasetuksen läpi. Miksi Suomi ei kerro reilusti omaa kantaansa? Miksi Suomi ei nyt johda tätä ja kerro selkeästi, että te äänestäisitte vastaan? Vai meinaako hallitus luikkia nyt karkuun ja antaa muiden viedä tämän asian maaliin? [Puhemies koputtaa] Tuleeko Suomi äänestämään ”kyllä” vai ”ei”? 

Arvoisa puhemies! Kuten olen tässä yrittänyt useampaan kertaan sanoa, Suomi on tässä asiassa nyt ”ei”-leirissä siinä muodossa kuin asetus tällä hetkellä on tulossa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Menikö se jakeluun?] Neuvostossa ”ein” voi sanoa käytännössä kahdella tavalla: [Välihuutoja] Ne, jotka sanovat ”kyllä”, ovat määräenemmistössä, jota siellä mitataan, aivan kuten edustaja Kulmuni erittäin hyvin tietää, ja ne, jotka ovat vastaan, joko pidättäytyvät tai äänestävät vastaan. Sillä on täysin samanarvoinen vaikutus läpi menemiseen. [Hannu Hoskonen: Ei! — Välihuutoja] Näin on, ja sillä ei sinänsä ole merkitystä. [Keskustan ryhmästä: Sillä on suuri merkitys! — Välihuutoja] Jos näin ei olisi, niin varmaan tänäänkään ei keskusteltaisi EU-maiden kesken siitä, miten tässä eri maat toimivat.  

Suomi on ollut johdonmukainen viimeisen 12 kuukauden aikana. [Anne Kalmari: Että pidättäydytään tässä asiassa! — Välihuutoja] Tosin sitä ennen hallitus äänesti eri vaiheissa toisella tavalla edellisen hallituksen aikana. Mutta 12 kuukauden aikana on toimittu siten, että jos meistä riippuu... Valitettavasti ennallistamisasetusta ei ole saatu sellaiseen muotoon, jota olisimme voineet olla tukemassa, ja jos muut olisivat äänestäneet samalla tavalla, niin tätä asetusta ei tällä hetkellä olisi olemassa. [Keskustan ryhmästä: Te olette Sirpa Pietikäisen linjalla!]