Arvoisa herra puhemies! Tämän laki-aloitteen tarkoituksena on yleisellä tasolla estää ennalta ampuma-aserikoksia, ja erityisellä tasolla se pyrkii edistämään rikosvastuun toteutumista, kun syytä epäillä ‑kynnys on ylittynyt siitä, että joku on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen. Suomessa on vihdoin tehtävä strateginen valinta ennaltaestää ampuma-aserikosten lisääntymistä. Samalla on varmistettava, että esitutkintaviranomaisella on riittävät työkalut, jotka käytännössä edistävät mainittujen rikosten ennaltaestämistä ja syytä epäillä ‑kynnyksen ylityttyä tukevat esitutkinnan taktista suunnittelua sekä oikea-aikaisten operatiivisten tutkintatoimien käyttämistä.
Törkeiden ampuma-aserikosten määrä on jatkuvasti noussut. Vuonna 2016 poliisin tietojärjestelmään kirjattiin vain 93 kappaletta mainittuja rikoksia, kun 2020 niitä oli kirjattu 153 ja maanantaina saamani alustavan tiedon mukaan vuoden 2021 luvut ovat edellisen vuoden tasolla. Samanaikaisesti epäiltyjen henkilöiden lukumäärä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Toimivia ampuma-aseita pystytään nykyään helposti valmistamaan muun muassa maahan tuoduista kaasutoimisista niin sanotuista starttipistooleista niin, että ne kestävät enemmän kuin yhden laukauksen ampumisen. Aseiden osien valmistaminen on mahdollista 3D-teknologiaa hyödyntäen. Ensimmäinen asetehdas onkin jo Suomessa paljastettu.
Toimintakykyisten aseiden salakuljetus on myös yksi merkittävä reitti laittomien aseiden lisääntymiselle, eikä omaisuusrikosten yhteydessä anastettujen aseiden määrä ole vähentymässä. Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymät ovat levittäytyneet kaikkialle tässä maassa, ja niiden jäsenmäärä on noussut tasaisesti. Lisäksi uudet jengiytymisen muodot ovat jo nykypäivää, ja esimerkiksi Mantaqa-katujengi on myös erittäin viranomaisvastainen. Lisääntyvä huumausainerikollisuus tulee vääjäämättä johtamaan varustelukierteeseen ja siirtymiseen pois suomalaisille perinteisestä teräasearsenaalista kohti tehokkaampaa aseistusta. Huomiotta ei voi myöskään jättää erilaisten ääriliikkeiden halua ja kykyä aseistautua.
Pienenä käytännön esimerkkinä haluan valaista lainsäätäjiä tapahtumasarjalla, joka perustuu tositapahtumiin mutta josta en tietenkään mitään yksilöivää tietoa teille voi antaa. Mutta kävipä kerran niin, että poliisi sai tietää, sai haltuunsa seikkoja, joiden perusteella sen oli syytä epäillä, että herra A. Seppä — olkoon hän vaikka senniminen — valmistaa aseita ja muuntaa niitä ja myy niitä rikollisille. Tämä tieto oli niin kattavaa, että poliisin syytä epäillä ‑kynnys ylittyi ja asialle määrättiin tutkinnanjohtaja. Koska asia oli vakava ja yhteiskunnallisesti erittäin merkityksellinen, niin siihen sitten satsattiin myöskin henkilöstöresurssia tiedonhankintaan ja tutkintaan. Aikaa käytettiin runsaahkosti, ja se tuotti lisää tulosta. Pyrittiin käyttämään ne lailliset keinot, mitä poliisilla tämmöisessä tapauksessa siellä työkalupakissa on. Saatiin tietoa herra Sepän asiakkaista, mikä vahvisti poliisin käsitystä siitä, että kyllä hän aseita varmaankin myy, kun asiakkaat ovat meille tämmöisiä tuttuja. Ongelmaksi tässä muodostui se, että herra Seppä oli onnistuneesti valinnut asuinpaikakseen paikan, jota ei voitu meidän perinteisillä menetelmillä elikkä fyysisesti tarkkailla ilman, että poliisi olisi paljastunut. Poliisi ei siis saanut riittävästi näyttöä, niin että syyttäjä olisi pystynyt toteamaan, että kyllä, syytekynnys on ylittynyt. Tämä tutkinta piti päättää. Se siis epäonnistui, koska työkaluja ei ollut. Ratkaisu olisi ollut telekuuntelu, jolla oltaisiin pystytty sitten kohdentamaan poliisitoimintaa niin, että se olisi ollut täsmällistä ajallisesti ja olisi kohdistunut tarkasti oikeisiin kohteisiin. Poliisi ei voi mennä tekemään kotietsintöjä luottaen onneen. Törkeä ampuma-aserikos tulee siis lisätä niiden rikosten luetteloon, joiden tutkintaan esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa telekuuntelua rikoksesta epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen.
Olen tietoinen siitä, että esitykseni tekemisen jälkeen 27.1.2022 oikeusministeriö on julkaissut työryhmämietinnön 2022/1. Mainittu mietintö on kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon. Olen erittäin tyytyväinen ja iloinen, että ”Pakkokeinolain muutostarpeiden tarkastelu” ‑nimellä tehty mietintö on saatu aikaiseksi. Oman lakialoitteeni sisältö on mietinnössä huomioitu, ja nyt pyydänkin, että hallitus kiirehtii antamaan esityksen pakkokeinolain muuttamiseksi, jolloin tämä lakialoite voidaan käsitellä samassa yhteydessä. — Kiitos.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Keto-Huovinen.