Arvoisa puhemies! Ensin oli edustaja Ovaskan kysymys näistä rauhanneuvotteluista, minkälaisia turvatakuita Ukraina tarvitsee: Ukraina on lähtenyt neuvotteluissa siitä, että se toivoo kansainvälisen yhteisön voimakasta tukea näissä neuvotteluissa. Erikseen on mainittu YK:n P5 eli turvaneuvoston pysyvät jäsenet ja sitten Saksan ja Turkin rooli, ja totta kai esimerkiksi Euroopan unionin puolelta ollaan valmiita antamaan niin paljon tukea tähän neuvottelutilanteeseen kuin mahdollista.
Edustaja Hyrkkö puhui disinformaatiosta ja sen levittämisestä. Tämä on hyvin paljon kansalaisten koulutukseen ja opetukseen ja tietoisuuteen liittyvä asia, ja sitä pyritään tekemään. Olette varmasti seuranneet esimerkiksi supon johtajan viimeaikaisia kommentteja, joissa on varoiteltu kansalaisia siitä, että erilaista väärää tietoa on liikkeellä ja kannattaa suhtautua kriittisesti eri lähteisiin.
Edustaja Yrttiaho, kysyitte, onko jotakin kaupankäyntiä menossa vaikkapa siitä, että jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, miten suhtaudutaan vaikkapa Turkin kohdalla Turkin EU-jäsenyyteen: Suomihan on aikanaan sitä kannattanut ja pitänyt esillä Turkin roolia, mutta sitten EU:n ja Turkin tiet ovat monellakin tavalla eronneet. Mitään tällaista kaupankäyntiä ei näissä yhteyksissä tehdä, mutta Turkki, kuten sanoin, ymmärtää Suomen turvallisuustilanteen, ja näiden vierailuiden yhteydessä on ollut mahdollista käydä sitä yksityiskohtaisemmin lävitse.
Useampi puhui täällä jälleenrakennuksesta — muun muassa edustaja Adlercreutz ja puheenjohtaja Halla-aho — ja, edustaja Kiuru, kysyitte, voisiko näitä takavarikoituja varoja käyttää jälleenrakennukseen. Varmasti se olisi hyvä ajatus, ja sitten täytyy tietysti miettiä, miten sotakorvauksia aikanaan maksetaan. Voiko tulevista kaasu- ja öljytuloista sitten lohkaista jonkun siivun tällaisiin sotakorvauksiin? Se olisi varmaankin optimaalinen ratkaisu. Sitä, päästäänkö siihen kansainvälisissä neuvotteluissa, on tietysti vaikea vielä määritellä.
Useammat edustajat, muun muassa edustajat Meri ja Adlercreutz ja Tynkkynen ja Myllykoski, kysyivät suhtautumisesta Kiinaan: Nyt ehkä itse ajattelen niin, että Kiina tarvitsee, totta kai, Venäjää raaka-ainelähteenä, mutta Kiina tarvitsee ennen kaikkea läntisiä markkinoita. Lännen markkinat ovat sille hyvin tärkeitä, ja se kaupallinen suhde, joka Kiinalla on myöskin Eurooppaan, on Kiinan taloudelle erittäin tärkeä. Uskon, että siinä on, voisi sanoa, se tietty yhteistyömahdollisuus, joka Kiinan kanssa on, ja samaan aikaan, kuten täällä on todettu, täytyy myöskin Kiinan ihmisoikeustilanteeseen suhtautua kriittisesti ja pitää sitä jatkuvasti esillä. Olisi myöskin kovin onnetonta, että muodostuisi tämmöinen Kiinan ja Venäjän jonkinlainen liitto tai yhteispeli siinä, että Venäjä saisi vaikkapa sotilaallista apua Kiinalta — toivottavasti näin ei tule tapahtumaan.
Edustaja Zyskowicz kysyi hyvin relevantin kysymyksen siitä, millä tavalla voisi Eurooppa ehkä vielä kiristää näitä sanktioita, ja näihin energiasanktioihin liittyen, energiapakotteisiin liittyen: Ensinnäkin on hyvä muistaa, että sanktioista päätetään aina yksimielisesti. Niihin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden vihreää valoa, ja on jäsenmaita, joille tämä energiatilanne on niin herkkä tilanne, että sitä yhteisymmärrystä ei välttämättä löydy. Nämä jäsenmaat — jäsenmaita mainitsematta — puhuvat myöskin yhteiskuntarauhasta tässä yhteydessä, niin että jos tulisi tilanne, jossa keittiöihin ei tule kaasua tai asunnot ovat kylmiä ja lämmitys puuttuisi, niin se tietysti myöskin Euroopassa merkitsisi yhteiskuntarauhan kannalta negatiivista kehitystä.
Edustaja Kemppi nosti esille kansainvälisen yhteistyön huoltovarmuudessa ja ruokaturva-asioissa ja myöskin tämän pohjoismaisen yhteistyön näissä: Suomen aloitteesta nimenomaan pohjoismaisessa yhteistyössä huoltovarmuusasiat ovat nousseet entistä enemmän esille — erittäin tärkeä kysymys.
Edustaja Hassi nosti tämän Unkarin roolin aseviennissä. Täytyy sanoa, että kaikilla mailla on oma historiansa, ja kyllä nämä tapahtumat, joita on nähty Ukrainassa, unkarilaisten mieleen tuovat vuoden 1956, ja Unkarin ministeri on myöskin nostanut sen esiin. Eli tämä menee kuitenkin hyvin ihon alle myöskin Unkarissa, mitä he näkevät ja todistavat Ukrainassa. Minusta nyt on ollut hyvin laajaa EU-yhteisyyttä; niin Puola kuin Unkari on ollut tässä mukana, ja sitä täytyy kunnioittaa.
Edustaja Kauma nosti esille Etyjin rooliin: Me olemme siinä tavallaan kirkon harjalla, kun Suomen Etyjin puheenjohtajuus on nyt sitten vuonna 2025, ja tulemme varmasti tekemisiin tämmöisen uuden eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen kanssa, mitä se sitten onkaan tässä uudessa tilanteessa, millä tavalla rauhaa ja asekontrollia tullaan harjoittamaan tulevaisuuden Euroopassa. Varmasti meitä tarvitaan sitä myös ideoimaan, ja nyt on ehkä vähän liian aikainen hetki sille, mutta erittäin tärkeä kysymys.
Edustaja Virralla oli kysymys eurooppalaisista yrityksistä Venäjällä, ja uskon, että tietoisuus pakotteista ja myöskin tietoisuus kuluttajien vahvasta mielipiteestä alkaa mennä kaikille yrityksille viestinä, ja siihen voidaan vaikuttaa.
Sitten vielä aivan viimeinen: Edustaja Kautto nosti esille kehitysyhteistyökysymyksen ja demokratian edistämisen Afrikan maissa, ja minusta on hyvin tärkeä se panos, minkä Pohjoismaat ja Suomi voivat tuoda tähän Afrikka-yhteistyöhön. Emme katso kolonialistisesta taustasta käsin vaan katsomme silmästä silmään, olemme samalla tasolla, ja nimenomaan poliittinen yhteistyö ja sen edelleen kehittäminen Afrikan maiden kanssa on tärkeää. — Ehkä tässä, puhemies, vastauksia.