Arvoisa puhemies! Maailma katsoo nyt sivusta, kun Turkki ryhtyy hyökkäyssotaan tavoitteenaan hajottaa kurdienemmistöistä aluetta hallitsevat Syyrian demokraattisten voimien joukot. Suomen johto ja EU:n johto ovat tuominneet Turkin toimet. 

Turkin sotatoimet aiheuttavat väistämättä humanitäärisen katastrofin ja vaarantavat lukuisia ihmishenkiä alueella. Isis-terrorijärjestön vastaisessa taistelussa yli 10 000 perheenjäsentä menettäneet kurdit joutuvat nyt Turkin yksipuolisen hyökkäyssodan uhreiksi. Vaarana ovat Isis-terrorijärjestön uusi nousu, sanoinkuvaamaton inhimillinen hätä ja lukuisten sivullisten pako sotatoimialueelta. Kysynkin ministeri Skinnarilta: minkälaisia humanitäärisiä paineita alueelle kohdistuu, ja miten Suomi voi vastata niihin? 

Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tietysti ensiksi pitää todeta se, että konfliktitilanteissa pitää aina noudattaa kansainvälistä oikeutta. Kaikkien osapuolten on nyt tärkeä varmistaa siviilien suojelu ja se, että humanitääristä apua voidaan toimittaa kaikkialle Syyriaan esteettömästi, turvallisesti ja kestävällä tavalla. 

Syyrian humanitääriset tarpeet ovat valtavat, kuten täällä on jo aikaisemmin todettu. Kyseessä on maailman laajin humanitäärinen kriisi. Syyria on Suomen suurin humanitäärisen avun kohde. Tänäkin vuonna apumme on yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Euroopan unioni tekee mittavaa työtä, kansalaisjärjestöt tekevät erittäin arvokasta työtä tälläkin hetkellä, ja Yhdistyneet kansakunnat, YK, tekee omaa toimintaansa. Eli kansainvälinen yhteistyö on tässäkin merkittävässä roolissa.