Arvoisa herra puhemies! Kehysriihessä on käännetty katse myöskin tuleviin vuosiin, ja koronakin toivottavasti kesän myötä alkaisi olla voitettu. On tärkeää, että me nyt kiinnitämme huomion myös valtavaan oppimisvajeeseen ja hoitovelkaan, jotka tämä kriisi jättää väistämättä jälkeensä. Moni on jäänyt ilman mielenterveyspalveluita, ja erityisesti ikääntyneet ovat kärsineet yksinäisyydestä. Lasten ja nuorten harrastukset ovat olleet tauolla, ja nyt on riskinä, että moni joukosta tippunut ei sinne enää palaa. 

Kansalaisten osallisuus ja koronan traumoista ja kriisistä selviytyminen eivät liene vähämerkityksellinen asia kenellekään. Me kaikki tiedämme, että 90-luvun laman varjo on ollut pitkä. Ylisukupolvinen syrjäytyminen on myös nyt aito riski. Kysynkin valtiovarainministeriltämme: onko hallitus varautunut taloudellisesti myös koronakriisin sosiaaliseen jälkihoitoon? 

Arvoisa puhemies! Koko koronan ajan hallituksen linja myös talouden osalta on ollut se, että koronan hoito on myös parasta talouspolitiikkaa. Se koskee tätä epidemian aikana tapahtuvaa toimintaa, mutta luonnollisesti se koskee myös koronan jälkeisten seurausten hoitamista. Mitä nopeammin saamme jäljet parannettua, sen parempi. Jokainen tiedämme, ainakin kaikki ne, joilla on — ja minä uskon, että kaikilla suomalaisilla on — läheisiä, jotka ovat olleet erilaisessa sairaalahoidossa ja muussa, tietävät sen, että hoidon lykkääminen ei koskaan paranna. Ja kyllä meidän velvollisuutemme kansakuntana on tämän onnettomuuden jälkeen huolehtia myös siitä, että jälkihoito laaja-alaisesti tapahtuu, ja se tiedostetaan kehysriihessä.