Arvoisa puhemies! Hienoa, että täällä on edustaja Lehti vielä paikalla, [Eero Lehti: Kiitos!] että on kuulija paikalla vielä. Tämä aihe on kuitenkin tärkeä, erittäin tärkeä monelle suomalaiselle. 

Arvoisa puhemies! Perintätoiminta on voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Kovassa bisneksessä voitot revitään, mistä ne ikinä irtoavatkaan. Perintätoimissa maksaja on velallinen. Jos perintätoimistot harjoittavat epäeettistä toimintaa vaikkapa saatavien kyseenalaisella eteenpäinmyynnillä, on kärsijä velallinen. Myös valtiolta saattaa mennä verotuloja ohi suun, jos kirjataan aiheettomasti luottotappioita. Meillä Suomessa toimii perintätoimistoja, jotka ovat saaneet ulkomailla sanktioita toimistaan. Olen saanut kuulla ensi käden tietoa, että on perintätoimistoja, jotka eivät tee tilitystä asiakkaan suorituksista, vaikka näin ilmeisesti lakikin edellyttäisi. Osaisikohan hallituksesta joku vastata, onko tosiaan mahdollista, ettei tilityksiä tehdä? Ehkä edustaja Lehti osaa vastata tähän. 

Asiakkaan pitäisi pyynnöstään saada nähdä, miten tilitykset on velan osalta hoidettu. Asia koskee niin lainanantajia kuin perintätoimistoja. Esityksellä kevennetään perintätoimistojen hallinnollista taakkaa, valvontaa vähennetään ja lupamenettelyä helpotetaan. Perintätoimistojen toimintaa on mielestäni valvottava tiukasti. Kyseenalainen saatavien kauppa ja velallisten kuppaaminen perusteettomilla perintäkuluilla on saatava kuriin. 

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari nosti kampanjansa aikana esille 90-luvun laman seurauksena velkaantuneet, ja olen tehnyt tästä aiheesta lakialoitteen, johon alan kerätä nimiä. Se koskee just 90-luvun laman velkaantuneita. Monet tämän hetken velat ovat vanhaa perua. Alkuperäinen velkapääoma on saattanut paisua eri kulujen muodossa moninkertaiseksi vuosien varrella. Velallinen on usein heikossa asemassa oikeuksiensa puolustamisessa, ja moni suomalainen maksaa perusteettomia perintätoimiston kuluja lisäseuraamusten pelossa. Tähän touhuun on saatava parempi kuluttajansuoja perintäliiketoiminnan valvontaa tiukentamalla. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Näiden perittävien saamisten joukkoon on viime vuosien ja vuosikymmenien aikana tullut paljon uusia ”asiakkaita”, jotka ovat pikaluottojen kasvaneiden korkojen ja pääoman yhteisvaikutuksesta joutuneet siihen tilanteeseen, että he eivät käytännössä selviä. Yhdysvalloissa nämä ovat usein luottokortin omistajia, ja siinä tilanteessa yleensä velallisen kyky reagoida erilaisiin toimenpiteisiin on henkisesti heikonlaista. Tämä toimiala, mukaan lukien pikaluottojen myöntäminen, pitäisi ottaa tarkempaan tutkintaan, koska ihmiset eivät yleensä ymmärrä, mitä korkoa ja muita maksuja näistä sitten seuraa. 

Olin kerran eräässä tilaisuudessa, jossa velkaneuvojistakin oli puolet sitä mieltä, että pikaluotot ovat tervetullut lisä rahoitusvalikoimaan. Itse en oikein ymmärtänyt sitä. Nämä pikaluotot ovat oikeastaan kivetty tie helvettiin, koska niiden sisäinen korko vuositasolla voi olla jopa yli 100 prosenttia. Kun korkotaso yleensä on laskenut, myös viivästyskoron, sanoisinko, palauttaminen sille tasolle, että se on kohtuullinen, saattaisi helpottaa velallisten asemaa.