Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Hyviä huomioita. Ilmeisesti olemme varsin yksimielisiä siitä, että esitys on tarpeellinen. Sinänsähän tämä esitys on lähtenyt vireille itse asiassa nimenomaan Pirkanmaan ely-keskuksen omasta aloitteesta ja on ollut lausuntokierroksellakin jo viime keväänä. Siis valmistelu on käynnistetty edellisen hallituksen aikana, ja viedään tätä varmaan nyt laajalla rintamalla eteenpäin. Ympäristövaliokunta voi vielä tarkastella sitten tarkennuksia tähän.
No, tässä on useampi edustaja — erityisesti edustajat Heinonen, Mikkonen, Rantanen, ainakin heidät huomasin — nostanut keskustelua nimenomaan siitä ymmärrettävästä kysymyksestä, miten aiheuttaja maksaa -periaate voisi toteutua paremmin tilanteissa, joissa aiheuttaja on mennyt nurin tai poistunut lainkäyttöalueelta tilanteessa, jossa sitten pitäisi korjata, tai on muita syitä, joiden takia tähän ei päästä. No, yksi tapa on ympäristövahinkorahasto, joka on säädetty siten, että se tulee voimaan nyt seuraavan vuoden tammikuusta lähtien ja korvaa samalla vanhaan Öljysuojarahastoon liittyvät toiminnot. Kuitenkin on niin, että tämä nyt käsillä oleva pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamista säätelevä lainsäädäntö ja ympäristövahinkorahasto eivät ole lähtökohtaisesti päällekkäisiä, vaan pilaantuneiden maa-alueiden osalta viimesijainen vastuu toimijan itse ollessa ei-korjaamassa tätä asiaa on kunnalla. Silloin sinänsä ympäristövahinkorahastosta taas sitten toimija ei joko ole paikalla hakemassa tai ei voikaan hakea tukea. Eli ympäristövahinkorahasto on tietysti yksi tapa, jossa nimenomaan rahastoidaan näitä varoja siltä varalta, että toimijoilla ei sitten tarpeen tullen ole varoja. On ihan hyvä kysymys, voitaisiinko jatkossa tarkastella esimerkiksi pilaantuneiden maa-alueiden korjaamista koskevan lain eli tämän nyt kyseessä olevan lain ja ympäristövahinkorahaston rajapintoja uudelleen niin, että toimijat sitten laajemmin rahastoisivat varoja mahdollisiin tuleviin tarpeisiin.
Edustaja Autto kysyi pilaantuneen maa-aineksen käsittelystä: eihän ongelmaa vain siirretä paikasta toiseen, vaan todella puhdistetaan, ja miten tähän voitaisiin vaikuttaa? Saastuneen maan jäteveropohja on jälleen hyvä kysymys, ja myös hallitusohjelmassa on linjattu jäteveropohjan laajentamisen selvittämisestä. Tämä oli jo hallitusneuvotteluissa esillä. Siinähän puhutaan aika isoista tonnimääristä nimenomaan Suomessa, kun mietitään erilaisia maa-aineksia, jotka jätteenä siirtyvät. Se ei ole teknisesti ihan helppoa, mutta valtiovarainministeriössä on hanke, jossa tämä jäteveropohjan laajentaminen on tarkastelussa.
Täällä erityisesti edustaja Suhonen kysyi, voiko nyt sitten vähän vähemmänkin pahasti pilaantuneet maat päästää käsittelyyn tämän lain nojalla. Juuri tämä tässä on tarkoitus ja ely-keskuksen aloite, että muuttamalla mahdollisuutta niin, että kustannuksia voidaan jakaa kunnan ja ely-keskuksen välillä, madalletaan sitä kynnystä. Vaikka määrärahat ovat niukat ja meillä ei valtiona ole lisää rahaa laittaa, niin voitaisiin käsitellä astetta matalammalla kynnyksellä niin, että osa rahasta tulee valtionavustuksen kautta.
Ja tässä sitten edustajat Pitko ja Kivelä viittasivat ilmastovastuukysymyksiin tulevia sukupolvia kohtaan. En mene nyt niihin — puhemiehen antama aikarajakin taisi jo mennä — mutta lyhyesti voin todeta, että tietysti sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takia tässä olemme Suomessa toimenpiteiden vauhdittamina menossa tilanteeseen, jossa jo vuonna 2030 fossiilipäästöt ovat 60 prosenttia pienemmät kuin mitä ne olivat vuosituhannen alussa, ja koko Eurooppa on tähtäämässä fossiilitaloudesta pois. Tämä tietysti on se syy, että vahinkoa ei tarvitsisi sitten niin paljon korjata ilmastoriskien osalta jälkeenpäin.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, ministeri.