Arvoisa puhemies! Maaliskuussa nuorten maahanmuuttajien jengitappelussa Helsingin rautatieasemalla yksi menetti henkensä. Maaliskuussa Pikku Huopalahdessa mailoin ja veitsin varustautunut maahanmuuttajajengi ryösti ja pahoinpiteli törkeästi. Itä-Uudenmaan poliisi on jo varoittanut järjestäytyneen rikollisuuden tunnukset täyttävistä katujengeistä. Tässä on siis pari esimerkkiä nyky-Suomesta. Hiljaiseksi vetää, mitä tälle maalle on tapahtumassa. 

Suomi toistaa nopeutetussa tahdissa kaikki Ruotsin maahanmuuttopolitiikan virheet. Tästä seuraa samaa kehitystä kuin Ruotsissa: katuväkivaltaa, huumerikollisuutta, jengiytymistä — lista on loputon. Arvoisa hallitus, me perussuomalaiset haluamme turvallisen Suomen. Miten aiotte puuttua tähän tilanteeseen? 

Arvoisa puhemies! Kiitokset tärkeästä ajankohtaisesta kysymyksestä ja huomioista. 

On aivan totta, että tämä vaikea koronavuosi on vaikeuttanut entisestään niiden ihmisten asemaa, hyvinvointia ja tilannetta tässä yhteiskunnassa, jotka voivat huonosti jo ennen koronakriisiä. Tämä kriisi on näkynyt kasvaneina nuorisopsykiatrian jonoina, nuorten oireiluna, pahimmillaan erittäin vakavina rikoksina. Valtioneuvosto on juuri tänään julkaissut sisäisen turvallisuuden selonteon, jossa nostetaan muun muassa näitä kysymyksiä esille. Myös parlamentaarinen seurantaryhmä on osallistunut selonteon työstämiseen, ja haluan tässä kiittää kaikkia hyvän panoksen tälle työlle antaneita kansanedustajia. 

Aivan keskeistä on se, että yksikään ihminen ei jää ulkopuolelle tässä yhteiskunnassa, että meillä on moniviranomaisyhteistyötä, koulujen arjessa on niitä turvallisia aikuisia, joita valitettavasti monien lasten ja nuorten kotona ei välttämättä ole. Meidän pitää pystyä ennaltaehkäisemään entistä useampi rikos, entistä useampi onnettomuus. [Puhemies koputtaa] Me tiedetään, että rikoksia tekee tässä yhteiskunnassa pieni prosentti. [Puhemies: Ja minuutti täynnä!] Muun muassa näiden ihmisten hyvinvointia on nostettava. [Ben Zyskowicz: Tässä kysyttiin, mitä hallitus aikoo tehdä!] 

Arvoisa puhemies! Tänään tosiaan hallitus on julkaissut sisäisen turvallisuuden selonteon, jossa annetaan ymmärtää, että Suomessa katujen turvallisuus vuosi vuodelta paranee. Tämä on kaukana todellisuudesta, sillä viime vuonna henkirikollisuus kasvoi vuodessa jopa neljänneksen. Selonteossa maahanmuuttajien aiheuttama rikollisuus sivuutetaan täysin. Valitettavasti joudun tässäkin toteamaan, että erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet korostuvat väkivaltarikostilastoissa. 

Te olette tarjonneet maahanmuuttajien aiheuttamiin turvallisuusuhkiin ymmärrystä, hyysäämistä. Me haluamme tarttua juurisyihin olemalla jakamatta oleskelulupia niin kuin liukuhihnalta ja poistamalla rikolliset maasta. Arvoisa hallitus, aiotteko puuttua maahanmuuttajien aiheuttamaan turvallisuusuhkaan nykyistä ankarammin, ja miten tulette toimimaan? 

Arvoisa puhemies! Oikeusvaltiossahan viranomaiset tuomitsevat, oikeusvaltion viranomaiset ottavat kiinni rikollisia ja myös tuomitsevat niitä rikollisia ihan jokaisesta rikoksesta. Kyse on siitä, onko meillä jatkossakin tarpeeksi niitä viranomaisresursseja. 

Tästä salista on viimeksi eilen kuultu, kuinka kehyksiin olisi pitänyt palata, entistä enemmän rahaa olisi pitänyt leikata. Erityisesti kysyimme täällä kokoomukselta, mistä kokoomus olisi leikannut, kun mietitään vaikka turvallisuusviranomaisten resursseja. [Välihuutoja oikealta] Haluan kuulla, kokoomukselta erityisesti, miksi turvallisuusviranomaisten resurssit ovat olleet niin huonot pitkään, vuosia, miksi poliisien määrää on vähennetty. 

Tämä hallitus on jo lisännyt poliisien määrää ja tulee jatkamaan tällä tiellä, ja toivon, että myös tulevat hallitukset panostavat tähän. Mutta se ei riitä. Turvallisuus rakentuu monien viranomaisten yhteistyössä, ei vain sillä, että viime kädessä paikalle tulee poliisi. Se ei riitä. [Puhemies koputtaa] Pitää tapahtua paljon jo aikaisemmassa vaiheessa: varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa, neuvoloissa. 

Arvoisa puhemies! Suoraan sanottuna voin pahoin, kun kuuntelen tuota välttelevää puhetta. Me puhumme maahanmuuttajien rikollisuudesta ja jengeistä, te vastaatte koronalla ja kokoomuksella. Hyvin outoa. 

On muun muassa aivan totta, että jengejä ja väkivaltaa on aina ollut, mutta tosiasia nyt on, että niin Suomessa kuin muissakin maissa maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset ovat erittäin yliedustettuja näissä mainituissa väkivallanteoissa ja rikoksissa. Kyse ei ole koronasta, kyse ei ole rasismista, kyse ei ole monesta muustakaan teidän esittämästänne asiasta. Kyse on maahanmuutosta, huonon maahanmuuttopolitiikan aiheuttamista seurauksista, joilta te suljette silmänne. 

Kysyn: kuinka kauan te aiotte jatkaa tätä ylimielestä asennettanne — jos meitä kohtaan, niin niitä suomalaisia ihmisiä kohtaan, jotka välittävät maamme ja lastemme turvallisuudesta ja hyvinvoinnista? 

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin äsken, kyse on siitä, että meillä täytyy tässä yhteiskunnassa olla paikka aivan jokaisella ihmisellä. Voidaan puhua hyvästä ja huonosta maahanmuuttopolitiikasta. Itse ajattelen, että huonoa maahanmuuttopolitiikkaa on sellainen politiikka, jossa sysätään osa ihmisistä täysin syrjään, täysin ulkopuolelle, vailla mahdollisuuksia työhön, koulutukseen ja terveydenhuoltoon keskellä tällaista pandemiaa — esimerkkinä. 

Onhan se nyt aivan selvää, että mitä enemmän ihminen on mukana yhteiskunnassa, sitä vähemmän hän päätyy esimerkiksi rikosten pariin, sitä vähemmän hän päätyy vaikkapa onnettomuuksien uhriksi. Meillä on tästä tilastotietoa hyvin paljon. Toivon, että täällä eduskunnassa laajalti perehdytään sisäisen turvallisuuden selontekoon ja katsotaan todella, missä ne turvallisuusuhat ovat. Ja niitä turvallisuusuhkia on monia. 

Kukaan ei vähättele yhtäkään rikosta tässä yhteiskunnassa, mutta ne rikokset ja rikolliset tuomitaan. Niin oikeusvaltiossa toimitaan. Ja toivottavasti myös puututaan niin, että nämä ihmiset eivät päädy jatkossa tekemään rikoksia. [Puhemies koputtaa] Ja silloin tarvitaan myös muita viranomaisia kuin niitä poliiseja. 

Arvoisa puhemies! Kaduilla tapahtuva väkivalta, kodeissa tapahtuva väkivalta ja kouluissa tapahtuva väkivalta ovat kaikki erittäin vakavia asioita — erittäin vakavia asioita, joista me jokainen kannamme huolta. [Sebastian Tynkkynen: Tiedetään!] 

Mutta tartun nyt tähän perussuomalaisten aiheeseen, koska tämä antaa myös vääristyneen kuvan siitä, minkälaisia ihmisiä Suomessa asuu. [Sebastian Tynkkynen: Kysykää vanhemmilta!] Ei ole niin, että täällä jokainen muualta tullut olisi väkivaltarikollinen, [Sebastian Tynkkynen: Ei tietenkään!] olisi ihminen, joka tekee väärin. Meillä on tässä maassa lukuisa joukko tänne tulleita ihmisiä, jotka tekevät ahkerasti töitä, kasvattavat perheensä, rakentavat tätä yhteiskuntaa, ihmisiä, jotka yhtä lailla kantavat huolta Suomen tulevaisuudesta, kuten myös täällä syntyneet ihmiset. Tämä ilmiö, katuväkivalta, perheissä tapahtuva väkivalta, kouluissa tapahtuva väkivalta, on vakava, ja siihen pitää puuttua. Mutta on myös väärin, että täällä halutaan antaa mielikuva — eikä vain täällä, vaan perussuomalaiset tätä mielikuvaa laajasti [Puhemies koputtaa] haluavat viljellä — että jokainen maahanmuuttaja olisi jollakin tavalla henkilö, [Puhemies: Ja nyt on aika täynnä!] joka ei tähän yhteiskuntaan sovellu. Näin ei ole. 

Arvoisa puhemies! Kaikkialla Länsi-Euroopassa sisäisestä turvallisuudesta on tulossa yhä suuremmassa määrin maahanmuuttokysymys. Tähän ongelmakokonaisuuteen kuuluu asuinalueiden ja koulujen eriytyminen, väkivalta ja huumerikollisuus, jengiytyminen ja islamistinen radikalismi. En edes mene tässä yhteydessä haittamaahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin. 

Suomessa toisin kuin muissa Pohjoismaissa maahanmuutto pyritään sivuuttamaan sisäistä turvallisuutta koskevassa keskustelussa. Meillä myös toistellaan sitä, että Suomi on onnistunut kotouttamisessa paremmin kuin muut maat. Kuitenkin jos tarkastellaan Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden ihmisten työllisyysastetta, tukiriippuvuutta, koulumenestystä tai rikollisuutta, Suomi on OECD:n surkeimpia epäonnistujia kotouttamisessa. Ruotsissa lähiöt palavat ja pommit paukkuvat. Mihin näyttöön perustuu se optimismi, että sama ei ole edessä täällä, jos heikosti kotoutuvan väestön määrä [Puhemies koputtaa] jatkaa kasvuaan? 

Arvoisa puhemies! Kun perussuomalaiset ovat kovin huolissaan siitä, että kotoutumisessa on ongelmia — olen samaa mieltä siitä, että kaikki ihmiset eivät yhtä lailla helposti kotoudu — no, eikö meidän silloin poliitikkoina pidä tähän puuttua? Perussuomalaiset ovat vastustaneet sitä, kun on pohdittu, rakennetaanko lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja tehdäänkö sekoittavaa asuntopolitiikkaa vaikka asumisen ja maankäytön ohjelmien yhteydessä Helsingissä. Mitä tuli vaikkapa toimeentulotuen koronalisään, perussuomalaiset vastustivat tätä, koska kaikista pienituloisimpien ihmisten joukossa ehkä on myös, kyllä, maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Mitään sellaista politiikkaa, joka nostaa ihmisiä vaikeasta asemasta, perussuomalaiset eivät ole valmiita tekemään. 

Te sysäätte osan ihmisistä sivuun, syrjään, jätätte ihmiset ilman tukea oman onnensa nojaan. Miten te oletatte, että tällainen yhteiskunta ruokkii jollain tavalla yhteistä turvallisuutta ja yhtenäisyyttä? Peräisin kyllä jossain määrin perussuomalaisiltakin vastuuta siitä, [Puhemies koputtaa] että näkisitte niitä ongelmia, joita meillä kotouttamisessa on. 

Arvoisa herra puhemies! Tämä perussuomalaisten nostama kysymys kotoutumisesta ja siinä onnistumisesta on ihan aiheellinen. Tämä hallitus satsaa kotouttamiseen monilla eri sektoreilla. 

Puhuitte koulutuksesta, olen aivan samaa mieltä. Täällä Suomessa syntyneille, olivat he mistä tahansa tulleita, mikä äidinkieli tahansa, olennaista on se, että he saavat koulutuspolun. Sitä vahvistetaan, ja toisen asteen tutkinto tulee nyt kaikille. Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi — näen sen erittäin keskeisenä asiana — jolla me varmistamme sen, että nuoret pääsevät kiinni koulutuksen kautta tähän yhteiskuntaan ja pääsevät myös sitä kautta paremmin työhön. Kielitaitoon satsaaminen tulee olemaan iso asia. Se on tänä päivänä puutteellista. Siihen pitää satsata, että myös kielikoulutusta on saatavilla. 

Yksi asia, johon minusta entistä enemmän pitää kiinnittää huomiota, on myös kotona lapsiaan hoitavat äidit, heidän kielitaitonsa ja mahdollisuutensa päästä työmarkkinoille, [Puhemies koputtaa] integroitumaan kiinni yhteiskuntaan. Kotoutumisohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn, [Puhemies: Ja nyt on aika täyttynyt!] ja siitä pääsee eduskunta keskustelemaan laajasti. 

Arvoisa herra puhemies! On ilman muuta selvää, ettei kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia voi laittaa maahanmuuton syyksi, ja on myöskin selvää, ettei maahanmuuttajien parissa ilmenneitä ongelmia pidä käyttää leima-aseena kaikkien maahanmuuttajien leimaamiseen. Yhtä ilmeistä on, että esimerkiksi kuvatunlaisissa nuorisoväkivaltatapauksissa maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus on niin merkittävällä tavalla yliedustunut, ettei sitäkään seikkaa voi pois sulkea syyllistymättä melkoiseen poliittiseen ylimielisyyteen. Valitettavasti on niin, että tietyiltä alueilta tuleva joukoittainen maahanmuutto on kaikkialla läntisessä Euroopassa ollut omiaan synnyttämään samankaltaisia ikäviä kielteisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä, jollaiset ovat vähitellen rantautuneet Suomeen. Kysyisin asiasta vastaavalta ministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa sen, [Puhemies koputtaa] että maahanmuutto tämänkaltaisilta alueilta säilyy siinä määrin hallittavana, ettei kotoutuminen kohtuuttomasti vaikeudu? 

Arvoisa puhemies! Kysymys on oikein hyvä, ja siinä viitataan toki hyvin vahvasti myös siihen, mitä Suomi tekee yhteistyössä muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa. Moni tässä salissa tietää, että eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja turvapaikkapolitiikkaa on yritetty uudistaa vuosia. Askelia otetaan jatkuvasti eteenpäin, yhteinen turvapaikkavirasto EASO alkaa vähitellen saada suurempaa roolia, yhteinen maahanmuuttopakti etenee komissaarin esittämällä tavalla, ja puheenjohtajavaltio Portugali on sitä hienosti vienyt eteenpäin. 

Tässä yksikään maa ei tule pärjäämään yksin. Meillä täytyy olla maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikkapolitiikka EU:ssa yhteinen ja sellainen, jossa kansainvälinen oikeus suojeluun on edelleen olemassa, ja toisaalta sellainen, jossa EU myös puuttuu siihen, mitä tapahtuu jo ennen kuin saavutaan EU:n rajoille, mitä tapahtuu, kun ollaan siellä rajoilla, ja mitä tapahtuu sitten rajojen sisäpuolella. Kaikkiin näihin kolmeen eri vaiheeseen tässä maahanmuuttopaktissa on tulossa työkaluja. [Puhemies koputtaa] Tätä olemme valiokuntien kanssa myös eduskunnassa käsitelleet, ja työ jatkuu. 

Arvoisa puhemies! Rikoskierre tai päihdekierre tai vakava itsetuhoinen käyttäytyminen on saatava lapsen ja nuoren kohdalla katkaistua, olipa hänen taustansa sitten maahanmuuttajataustainen tai kantasuomalainen. 

Tällä hetkellä meillä Suomessa on käytössä tällainen niin sanottu EHO-menetelmä elikkä erityinen huolenpito lastensuojelussa. Kuitenkin tilanne on sellainen, että erityisen huolenpidon paikkoihin on 1—2 kuukauden jonot, ja monesti tämä tilanne on sellainen — niin kuin näissäkin edellä kerrotuissa tapauksissa, mitä täällä kyselytunnilla on tuotu esille — että siihen tilanteeseen on pystyttävä puuttumaan välittömästi. Mitä hallitus aikoo tehdä, että meillä pystytään näihin erityisen huolenpidon yksiköihin saamaan lyhyemmät jonotusajat ja että näitten nuorten elämäntilanteeseen voidaan välittömästi puuttua? Heistä monet ovat alaikäisiä, heitä eivät välttämättä vielä edes rikosoikeudelliset vastuut kosketa, [Puhemies koputtaa] ja kuitenkin tämä tilanne on vaarallinen heille itsellensä ja muille. 

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että kansanedustaja Essayah ottaa tämän asian esiin. Tämä asia on vähän sellainen monimutkainen juttu juuri siksi, että me ei ehkä olla huomattu, kuinka kova tämän hetken paine tuolla lastensuojelussa on. Olen samaa mieltä teidän kanssanne. Minä yritin esittää parannuksia jo kehysriihessä näihin asioihin, ja eilen juuri ministeriössä keskustelimme lasten ja nuorten parissa tätä virkatyötä tekevien kanssa siitä, että esitämme myöskin budjettiriiheen parannuksia tähän koko kokonaisuuteen, miten erityistä huolenpitoa vaativien lasten osalta sekä ammattilaisten määrän suhteen että myöskin tämän työn järjestämisen suhteen ja resurssien suhteen täytyy pystyä tekemään muutoksia. Kysymys on tietenkin rahasta, mutta olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunta ei kestä pitkällä aikavälillä sitä, että näitä asioita ei pyritä hoitamaan paremmin. Ja tästä on myöskin työryhmätyö valmistunut, joten siltä pohjalta ehdotuksia on kyllä pöydässä. 

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä turvallisuustilannetta ylipäänsä ja ottaa huomioon tämän maahanmuuttajien osuuden siinä, niin onhan se toki huolestuttava. Prosentuaalisesti maahanmuuttajarikollisten osuus on yhtä suuri kuin perussuomalaisten tuomittujen osuus tässä eduskunnassa — ja siitäkin olen huolissani. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] 

Syrjäytymistä kun lähdetään tutkimaan kokonaisuutena, niin Ruotsin mallia täytyy välttää. Ministeri Ohisalo, miten me voimme välttää Ruotsiin liittyvää kehitystä? Siitä puhutaan paljon. Millainen asuntopolitiikka meillä on turvallisuuden näkökulmasta? Millainen koulutuspolitikka meillä on? Miten voidaan varmistaa, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat töissä ja koulutuksessa, veronmaksajina tulevaisuudessa osa tätä yhteiskuntaa? Millaista politiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa tähän liittyen olette valmistelleet? 

Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin hyvä, ja juurikin tämä tänään julkaistu sisäisen turvallisuuden selonteko lähtee siitä laajasta turvallisuuskäsitteestä, että puhumme yhtä aikaa siitä, kuinka rakennamme asuinalueitamme kestävästi niin, että eri alueilla, samoilla alueilla asuu erilaisista taustoista, erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, lapset kohtaavat toinen toisiaan päiväkodista lähtien, jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemaansa tukea kouluissa, varhaiskasvatuksessa, ja että ylipäätään vaikkapa turvallisuusviranomaiset ovat mukana entistä enemmän myös siinä ennalta ehkäisevän työn puolella. Myös vaikkapa pelastusviranomaisilla on valtavan suuri rooli ennaltaehkäisyssä. 

Sanon sen uudestaan: me tiedämme, että onnettomuudet ja rikokset kasautuvat pienelle joukolle tässä yhteiskunnassa. Näiden ihmisten hyvinvointiin erityisesti täytyy kiinnittää huomiota. Tämä parantaa laajasti koko yhteiskunnan turvallisuutta: että tästä maasta ei tule sellainen maa, jossa ei uskalleta enää iltaisin kävellä kaduilla, tai että täällä pitää rakentaa muureja rikkaiden asuinalueiden ympärille. [Puhemies koputtaa] Sellaista Suomea me emme halua. Suomi on maailman turvallisin maa, ja sellaisena se pidetään. 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Hyvä pääministeri, te nautitte hyveposeeraamisesta, mutta todettakoon, että tässä salissa yksikään edustaja ei ole todennut, että kaikki maahanmuuttajataustaiset olisivat rikollisia. Te olette ainut, joka tämän mielikuvan on tässä salissa nostanut esille. Poliisien määrää todellakin pitää lisätä, mutta se ei ratkaise itse juurisyitä. Jos nämä lieveilmiöt pääsevät kasvamaan, niin sen jälkeen rasismi Suomessa valitettavasti tulee nousemaan, ja siitä olisi syytä olla huolissaan. Eduskunnan arvovaltaa syö se, että te heitätte oppositiolle koko ajan märkää rättiä ettekä te vastaa kysymyksiin. Oletteko te valmiita tunnustamaan maahanmuuton lieveilmiöt ja sen yhteyden tähän klaaniutumiseen, ja mitä te konkreettisesti olette valmiita tekemään sille? 

Arvoisa puhemies! On kuitenkin niin, että aika harva asia tässä salissa keskustelussa on perussuomalaisten esiin nostama ilman, että siihen jollakin tavalla, jonkun mutkan kautta, kytketään maahanmuutto. [Sebastian Tynkkynen: Kukaan muu ei uskalla puhua!] Maahanmuutosta pitää puhua. Maahanmuutosta pitää puhua, me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ongelmista pitää puhua, meidän pitää puuttua kotoutumiseen nykyistä paremmin. Meidän pitää saada ihmiset työn ja koulutuksen piiriin. Meidän pitää pitää huolta, että joka ikinen suomalainen, on hän täällä syntynyt tai tänne muualta tullut, voi tässä yhteiskunnassa pärjätä ja rakentaa tätä Suomea eteenpäin. Meidän pitää yhdessä siitä pitää huolta. 

Meidän pitää myös puhua ongelmista, mutta on myös niin, että perussuomalaisten puheissa kovin harvoin tulee niitä aitoja ratkaisuja, joita täällä on hyvin kuvattu: sitä, että näihin ongelmiin puututaan ajoissa, että me panostamme kotoutumiseen, että me panostamme koulutukseen, että me panostamme työnsaantiin, että me puutumme niihin ongelmiin ajoissa, että me puutumme juurisyihin. [Puhemies koputtaa] Näitäkin puheenvuoroja soisin perusuomalaisten suusta kuulevani. 

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Ohisalo, teiltä kysyttiin, mitä aiotte tehdä tämän nuorten katuväkivallan osalta, joka on pahentunut esimerkiksi Helsingissä. Te vastasitte moittimalla kokoomusta. Mistä siinä oli kyse? Siinä on kyse siitä, että kun te, hallitus, ensin lisäsitte 1 400 miljoonaa euroa vuodessa pysyviä menoja, niin tästä huolimatta te ette ole pystyneet pysymään valtion kehyksissä, siis menokehyksissä, ja se johtuu siitä, että te ette pysty priorisoimaan menoja. Mieluummin lisäätte, lisäätte, lisäätte, ja kaiken tämän — kaiken — te teette velaksi lastemme piikkiin. 

Ministeri Ohisalo, eikö teille tule mieleen, että jostain muualtakin voisi säästää kuin poliisilta? Ja niinpä kysyn teiltä edelleen tämän alkuperäisen kysymyksen: mitä te aiotte tehdä tämän nuorisoväkivallan estämiseksi? 

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin moneen kertaan, muun muassa sisäisen turvallisuuden selonteko tarttuu näihin kysymyksiin. [Sebastian Tynkkynen: Ei tartu!] Mitä tehdään sille tilanteelle, että osa ihmisistä, osa nuorista jää niin ulkopuolelle, että mitään muuta suuntaa elämässä ei ole kuin lähteä rikollisporukan matkaan? Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, johon Suomi ei ensinnäkään vastaa yksin. Teemme aktiivista yhteistyötä sekä Europolin että Interpolin ja ylipäätään kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta kansainvälisiltä rikollisliigoilta saadaan voimat pois. 

No, samaan aikaan tässä yhteiskunnassa moniviranomaisyhteistyöllä, esimerkiksi Ankkuri-toimintaa levittämällä, ympäri tätä maata poliisi sekä sosiaali‑ ja terveydenhuollon viranomaiset yhteistyössä koulujen kanssa puuttuvat hyvin aikaisessa vaiheessa niihin tilanteisiin, joissa nähdään, että lapsella tai nuorella on ongelmia ja lapsi tai nuori on menossa väärään suuntaan elämässä. Tässä on erittäin hyviä tuloksia tästä työstä. Jos tällä ei päästä kiinni, meiltä löytyy myös exit-toimintaa, joka on vahvasti [Puhemies koputtaa] jengirikollisuuteen kytkeytyneiden ihmisten pois saamista sieltä maailmasta. 

Arvoisa puhemies! Tärkeä keskustelu. Katuväkivalta on asia, mikä on otettava vakavasti. Tässä on myös hyvä huomata, että hallituksella on jo projekteja käynnissä. Meillä on oikeusministeriössä rikoksilla oireilevien nuorten toimintamalli käynnistymässä. Meillä on neljä pilotointikuntaa, joissa otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jossa usein rikoksiin syyllistyvät nuoret yritetään saada sellaisen poikkihallinnollisen avun piiriin, että he lopettavat tämän käytöksensä. Tätä toimintamallia viedään eteenpäin Vantaalla, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa. Tähän hallitus todella panostaa, ja tämä projekti on jo käynnistynyt. 

On erittäin tärkeätä, että me myös otamme opiksi siitä, mitä Ruotsissa on tapahtunut ja mitä me voimme vielä välttää. [Puhemies koputtaa] Tässä on oltava silmät auki ja tehtävä oikeat asiat oikeaan aikaan. 

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuustilanne on kohtuullinen Suomessa, mutta pitää olla valpas ja varautunut. Keskusta katsoo, että ihmisten turvallisuus on tärkeä asia, mutta myös varautuminen hyvällä säällä on tosi tärkeää. Kuten tiedämme, terroristijärjestöt yrittävät radikalisoida myös nuoria ja palkata heitä omiin riveihinsä. Arvoisa oikeusministeri, keskusta on ottanut esille myös terrorismilainsäädännön kiristämistä, ja varsinkin eri järjestöjen suhteen, jos joku tämmöistä suunnittelee. Mitä tälle ollaan tekemässä terrorismilainsäädännön osalta? 

Arvoisa puhemies! Keskustan ministerit ja kaikki muutkin ministerit ovat tänään olleet hyväksymässä esityksen, jonka myötä terrorismilainsäädäntöä nyt kiristetään. [Ben Zyskowicz: Nopeaa toimintaa!] Tämä nyt koko hallituksen osalta koko eduskunnalle tiedoksi. 

Terroristiryhmän toimintaan osallistumisen rangaistavuus laajenisi nyt merkittävästi, kun rangaistavaksi tulee yleisesti terroristiryhmän terroristisen rikoksen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän hoitaminen. Tämä ”olennainen tehtävä” olisi esimerkiksi osallistuminen terroristiryhmän aseelliseen toimintaan, terroristiryhmän toimintavalmiudesta huolehtiminen, terroristiryhmän ruoka- ja vesihuollosta huolehtiminen sekä sellaisen ideologisen tai uskonnollisen koulutuksen antaminen, jolla oikeutetaan terrorismirikosten tekemistä ja kannustetaan niiden tekemiseen. Elikkä tämä esitys on nyt tulossa eduskuntaan. [Puhemies koputtaa] Tästä voimme keskustella enemmän ensi viikolla varmaan. 

Arvoisa puhemies! Viime vuonna oli 50 henkirikosta, joissa tekijänä oli alaikäinen. Normaalistihan niitä on 9—16, joten tämä kasvu on aika valtavaa. Tilannehan on saatava hallintaan, se on selvä asia, ja se vaatii resurssia. Ennalta estävää toimintaa, monenlaista toimintaa ja poliisien määrää pitää lisätä, niin kuin sisäministeri on monta kertaa sanonut, mutta kuitenkin. 

Julkisen talouden suunnitelmassa on merkittynä, että sisäministeriön hallinnonalaan kohdistuu 7 miljoonan euroa leikkauksia. Poliisin osalta tämä leikkaustarve on 3,8 miljoonaa, samaan aikaan poliisilaitokselle on annettu jo nyt säästövaatimus. Ja tilannehan on se, että jo nyt kaikille valmistuville poliiseille ei ole tarjolla virkoja. Arvoisa sisäministeri, miten voidaan lisätä, jos pitää koko ajan vähentää? Miten se on mahdollista? [Puhemies koputtaa] Mikä on totuus poliisien määrän suhteen? 

Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys, tärkeä sellainen. Hallitusohjelmassa on linjattu, että ensi vuoden loppuun mennessä 7 500 poliisimiestä ja -naista löytyy tästä yhteiskunnasta. Tällä hetkellä ollaan noin 7 400:ssa — ollaan pian pääsemässä 7 450:een. Eli vielä on joitain kymmeniä poliiseja, joita tähän pääsemiseksi tarvitsemme. Tämä tulee tarkoittamaan lisäresurssipainetta, kyllä, ja olemme tästä hallituksessa keskustelleet ja selontekoon linjanneet, että nykykoulutusmäärillä voimme päästä 8 800 poliisiin vuonna 30, mutta tämä tarkoittaa sitä, että meillä täytyy olla jatkuvasti valmius myös tarkastella kehyksen ylittämistä [Ben Zyskowicz: Ei, vaan säästää muualta!] turvallisuusviranomaisten näkökulmasta. Nykyresurssit eivät edes näillä kehyksillä tulisi riittämään, [Sebastian Tynkkynen: Miten kehitysapu?] valitettavasti. Kuten sanoin, olen ollut aika tyrmistynyt siitä tilanteesta, jossa sisäministeriön hallinnonala [Puhemies koputtaa] on ollut myös monen kokoomusministerin jälkeen. 

Arvoisa puhemies! Luin myös tätä juuri julkaistua valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta, ja kyllähän siellä oli mainittu radikalisaatio, terrorismi ja näitä muitakin asioita, mutta ei niitä nyt sen syvällisemmin oltu käsitelty. Ja sanoisin, että ero oli kuin yöllä ja päivällä verrattuna siihen vuoden 2016 sisäisen turvallisuuden selontekoon. Sehän oli aivan erilainen, siinä pureuduttiin ongelmiin. Kysyn ministeriltä: miksi nämä vaikeat asiat on sivuutettu, lähestulkoon sivuutettu, tässä uudessa selonteossa? 

Ja toisena asiana haluaisin kysyä asiasta, joka on jäänyt itseltäni hampaankoloon. Aikaisemmin tässä täysistuntosalissa — siitä on jo aikaa — keskusteltiin tyttöjen silpomisesta, ja silloin ministeri Henriksson sanoi, että asiaan on otettu nollatoleranssi. Kuitenkaan juuri ketään ei ollut syytetty, juuri kukaan ei ollut saanut rangaistuksia. Kysyisin ministeri Henrikssonilta: Mikä tilanne nyt on? Onko tässä nollatoleranssia, vai onko se vieläkin puhetta, ja miksi on tämä ero puheiden ja todellisuuden välillä? 

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Puiston viimeiseen kysymykseen: Tämä asia on tulossa myös tänne eduskuntaan. Me ollaan nyt tekemässä linjauksia oikeusministeriössä siitä, että tyttöjen sukuelinten silpomisesta tulisi rangaistava teko. Sehän on jo rangaistavaa pahoinpitelynä, oikeastaan törkeänä pahoinpitelynä. Meidän poliisin ja syyttäjän asia on aina katsoa ne yksittäiset tapaukset, ja viranomaiset hoitavat sitten sen, että asiat etenevät tuomioistuimeen. Mutta olen itse katsonut sen tärkeäksi. Olen lukenut myös, mitä lakivaliokunta on ollut asiasta mieltä, ja tämä valmistelu on nyt vireillä oikeusministeriössä.