Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Seuraava kysymys, edustaja Holopainen, Mari.
Arvoisa puhemies! Hallitus kutsui professori sir Partha Dasguptan eilen pääpuhujaksi Helsingissä pidettyyn talouskonferenssiin. Dasgupta on tullut tunnetuksi raportistaan, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden merkitystä keskeisenä pääoman muotona. Ihmiskunta on täysin riippuvainen luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista, kuten hiilinieluista. Kuitenkin poliittisessa päätöksenteossa korostuu talousmalli, jossa luonnolle ei lasketa arvoa. Dasguptan keskeinen viesti on, että luontopääoman merkitys ihmiskunnalle ja taloudelle on tunnistettava nykyistä paremmin. Tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen.
Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen Suomen talouden ja luontopääoman välisistä kytköksistä. Kysynkin valtiovarainministeri Saarikolta: Millaisiin muutoksiin Dasguptan elintärkeän viestin soveltaminen tulee johtamaan suomalaisessa päätöksenteossa? Miten valtion budjetin valmistelussa aiotaan ottaa luontopääoma nykyistä vahvemmin huomioon, [Puhemies koputtaa] jotta saamme luontokadon pysähtymään?
Ministeri Saarikko.
Arvoisa puhemies! Tuo vierailu oli hyvin merkityksellinen ja lisäsi ymmärrystämme luontoa rakastavana kansana siitä, että luonnonvarojen rajallisuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tulevaisuuden kannalta aivan samaa mittaluokkaa olevia kohtalonkysymyksiä kuin ilmastonmuutoksen torjunnan velvollisuutemme.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa me olemme päässeet monessa asiassa kansainvälisessä yhteistyössä jo pitkälle. Johdan esimerkiksi itse yhteistyössä Indonesian valtiovarainministerin kanssa globaalia valtiovarainministeriöiden ilmastokoalitiota lisätäksemme ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja talouden yhteydestä — mukana on maita jo 70. Muun muassa tuon verkoston piirissä me nyt otamme uusia askeleita myös ymmärtääksemme kaksoisilmiötä — ilmastonmuutoksen katalia seurauksia ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista.
Uskon siis vahvasti, että me ensinnäkin tarvitsemme kansainvälisiä mittareita, jotta ymmärrämme ilmiötä paljon paremmin — sen laskenta ei ole aivan yksinkertaista, miten luonnon monimuotoisuus on häviämässä — ja me tarvitsemme myös kansainvälistä yhteistyötä, jotta tässä kaikessa tullaan onnistumaan.
Kysymyksen käsittely päättyi.