Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Nästa fråga, ledamot Ollikainen, varsågod.
Ärade talman! I dag på vårsessionens sista frågestund är det passande att blicka mot sommaren, för många en välkommen paus från arbetslivet. Men sommaren är inte en tid för avslappning och återhämtning för alla. Högre krav på arbetstagarna ökar den psykiska påfrestningen. Utbrändhet och psykosociala störningar är ett växande problem i arbetslivet.
Arvoisa puhemies! Tänä päivänä noin joka neljäs työntekijä kuuluu työuupumuksen riskiryhmään. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi menetetyn työpanoksen arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa noin 2,5 miljardia euroa vuodessa, joidenkin mukaan vielä enemmän. Parempi työhyvinvointi on ratkaisevan tärkeää sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta.
Hallitusohjelman tavoitteena on parantaa työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Kysynkin, arvoisa ministeri Grahn-Laasonen: miten hallitus aikoo edistää mielenterveyttä tukevia käytäntöjä työelämässä ja parantaa psykososiaalisen kuormituksen hallintaa?
Tack, kiitos. — Ministeri Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.
Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt oli erittäin tärkeä kysymys. Tämä on ajankohtainen sitä kautta, että mielenterveyden ongelmat veivät viime vuonna yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauslomalle. Työelämän kuormitus nousee yhä vahvemmin esiin, erityisesti nuorissa sukupolvissa, mutta voi sanoa, että koko työikäisessä väestössä. Tällä on erittäin tärkeä yhteys siihen, miten työurat kehittyvät, ja siitä syystä tämä on hallitusohjelmassa vahvasti noteerattu. Meillä on lukuisia toimia, niitä on neuvoteltu työmarkkinaosapuolten kanssa hyvässä yhteistyössä. Ihan konkreettisina voi nostaa esimerkiksi työterveyshuollon kehittämisen siihen suuntaan, että myös sinne saataisiin näitä nopeita lyhytinterventioita, nopeaa apua, erilaisia konkreettisia työkaluja, kuten Terapianavigaattoria ja ohjatun omahoidon mallia, ja Työote-toimintamallilla on laaja vaikuttavuus havaittu. Näitä toimia viedään eteenpäin. Meillä on tulossa semmoinen monen kohdan ohjelma, joka varmastikin kokonaisuutena näihin ongelmiin tuo ihan merkittävää apua.
Mutta totta kai iso merkitys on myös johtamisella ja sillä, että työnantajalla on vastuu myös siitä, että työntekijät voivat hyvin. [Puhemies koputtaa] Ja ylipäätäänkin työelämää tulisi kehittää yhteistyössä, [Puhemies koputtaa] niin että siellä olisi aidot mahdollisuudet kehittää osaamista ja että työhyvinvointi kehittyisi kaikilla työpaikoilla.
Kysymyksen käsittely päättyi.