Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Seuraava kysymys, edustaja Östman.
Arvoisa rouva puhemies! Valtion kokonaan omistaman Suomen Lauttaliikenne Oy:n tehtävä on lossi- ja lauttapalvelujen varmistaminen osana yleistä tieverkkoa. Tämä valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö tilasi uuden autolautan yhteysvälille Parainen—Nauvo lokakuussa 2015. Tarjouskilpailun perusteella yhtiö valitsi toimittajaksi puolalaisen telakan, vaikka tarjouskilpailuun osallistui myös muun muassa Rauman telakka. Tarjouskilpailun voittanutta telakkaa ja sen alihankkijoiden toimintaa kohtaan on esitetty vakavia syytöksiä. Äskettäin on uutisoitu, että telakalla työskentelee pohjoiskorealaisia siirtotyöläisiä erittäin heikoin työehdoin. Suomen valtio tukee siis hankinnoillaan Pohjois-Korean diktatuurin ylläpitoa ja samalla vielä toisen EU-maan telakkateollisuutta. Kysyn: miksei valtion kokonaan omistaman yhtiön tarjouskilpailussa huomioitu paremmin kokonaisvaikutuksia?
Arvoisa rouva puhemies! Vaikka en vastaa tästä omistajaohjauksesta, niin tunnen tämän tapauksen, koska olen saanut käydä keskustelua sekä Rauman telakan että sitten asianomaisten kanssa tästä lauttaliikenteestä liikennepoliittisesta näkökulmasta. Tämä on kieltämättä ollut haasteellinen hankinta, ja siinä vaiheessa, kun hallituksemme astui tähän tehtäväänsä, hankinta on ollut jo hyvin pitkällä ja se vastuu hankinnasta on ollut yhtiön hallituksella ja hallituksen tekemällä päätöksellä. Katsomme varmasti yhteistyössä jatkossa etenkin Liikenneviraston näkökulmasta sitä, että kun näitä toimeksiantoja annetaan tämän liikenteen järjestämisestä, niin millä tavalla siinä voisimme paremmin huolehtia hankintamenettelystä.
Ja lisäkysymys, edustaja Östman.
Arvoisa rouva puhemies! Suomalaistelakoiden tarjoukset saattoivat tässä tapauksessa olla kalliimpia, mutta mikäli lautta olisi valmistettu Suomessa, olisi osa varoista — joidenkin arvioiden mukaan jopa viidennes — palautunut veroina yhteiskunnalle. Samalla olisi vahvistettu suomalaista osaamista, kun suunnittelutyö olisi suoritettu täällä. Aikaisempina vuosina esimerkiksi VR:n epäonnistuneet kalustohankinnat Italiasta ovat osoittaneet, että hankintakriteeristöä tulee kehittää. Kysyn: miten hallitus aikoo toimia parantaakseen valtionyhtiöiden hankintakäytäntöjä?
Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen näkökulmasta, silloin kun liikennepolitiikkaan tätä kriteeristöä voidaan soveltaa, on varmasti tärkeätä, että voimme lisätä riittävästi sellaisia kriteereitä, jotka vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, käytettävyyteen, käyttökustannuksiin ja myöskin siltä osin täsmentävät ja parantavat myöskin valtion hankintaedellytyksiä. Tärkeää on myöskin se, että valtiolla olisi mahdollisuus linjata innovatiivisia hankintamenettelyitä ja sitä kautta myöskin tukea suomalaista yrittäjyyttä, suomalaista alkavaa teknologiaosaamista uusilla toimialoilla antaaksemme referenssejä myöskin kotimaisille yrityksille. Mutta kuten sanottu, näissä molemmissa kyseisissä tapauksissa on ollut päätöksiä, jotka ovat tapahtuneet joko ennen tätä hallitusta tai juuri sen kynnyksellä, ja näissä yhteyksissä emme ole pystyneet vaikuttamaan vielä näihin päätöksiin.
Kysymyksen käsittely päättyi.
Kyselytunti päättyi.