Ärade talman! Koronan elvytystä on ehdottomasti hyödynnettävä myös vihreän siirtymän tuomien vientiliiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Muun muassa talous- ja tulevaisuusvaliokunnat ovat viime aikoina lausuneet, että Suomen on määrätietoisesti pyrittävä johtavaksi kestävän tulevaisuuden tekijäksi kehittämällä erityisesti energia‑ ja ympäristöteknologian systeemitason suunnittelu‑, kehitys‑, tutkimus‑ ja liiketoimintaosaamista. Muun muassa EU:n Green Deal tarjoaa tässä erinomaisia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle maalle. Kysyisin: miten hallitus varautuu tällaiseen vihreään ja samalla teknologiavientiä edistävään elvytykseen? 

EU:n komissio tuossa arvioi, että pelkästään nykyisten ilmasto‑ ja energiatavoitteiden saavuttaminen vaatii 260 miljardin euron vuosittaiset lisäinvestoinnit. Tämä on semmoinen kakku, että meidän täytyy saada mahdollisimman paljon suomalaisia yrityksiä kiinni näihin arvoketjuihin ja mahdollisimman pian. 

Så jag frågar på vilket sätt regeringen ämnar utnyttja coronastimulansen på ett sätt som också stöder vår cleantech-exportindustri. 

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kokonaisuus ja erittäin tärkeä kysymys. On aivan selvää, että me tarvitsemme vihreitä investointeja. Me tarvitsemme näkymän siihen, miten kestävästi rakennamme maailmaa ilmastollisesti niin, että se on meidän lapsillemme ja lapsenlapsillemme hyvä paikka elää, ja samalla me tietenkin tarvitsemme Suomeen niitä vientieuroja, joita tältä alalta, puhtaasta teknologiasta, on saatavissa. Sen vuoksi Suomi korostaa ja pitää esillä sitä, kuinka tärkeä tämä vihreän kasvun ohjelma on, tämä Green Deal, ja yhdessä olemme Euroopan unionin kanssa sitä asiaa edistämässä. Tämä on Suomelle iso, merkittävä kysymys tietenkin niin kestävän tulevaisuuden näkökulmasta kuin myös taloudellisesti ja yritysten kannalta. Tämä on niitä keskeisiä asioita, joita meidän pitää myös katsoa, kun nyt teemme lisätalousarvioita ja haemme niitä elvytyskohteita [Puhemies koputtaa] ja niitä investointikohteita. Kyllä tämä on keskeisenä siellä joukossa. 

Arvoisa puhemies! Näistä liian yltiökunnianhimoisista ilmastotavoitteista: meidän kyllä pitää vähän miettiä, mihinkä me rahoja laitamme.  

Kysymykseni koskee vähän toista asiaa, tätä maskiasiaa. Noin kuukausi sitten tein kirjallisen kysymyksen — ministeri Aino-Kaisa Pekonen siihen vastasi — siitä, onko mahdollista, että suomalaisille annetaan suojamaskeja ilmaiseksi. Silloin kuukausi sitten ei näyttänyt, että se on mahdollista, mutta onko tilanne muuttumassa, jos kenties tautiasiat pahenevat? 

Arvoisa puhemies! Kiinastahan tuli meille näitä maskeja, ja sehän oli varsinainen fiasko. Ne olivat vääränlaisia. Kuinka asia on edennyt, ja missä ne maskit nyt ovat? Saatiinko niistä rahat takaisin, jotta voidaan niillä samoilla rahoilla ostaa hyviä, oikeita suojavarusteita? Ja milloinka me saamme kotimaisen tuotannon vetämään? Milloinka saamme kotimaiset maskit käyttöön? 

Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä kokonaisuus. Erityisesti nämä määrät, joista puhumme, jos puhumme tällaisista kirurgisista suu-nenäsuojaimista, niin jos niitä koko kansa käyttäisi, niin silloin puhumme erittäin isoista määristä. On aivan selvää, että meillä tällä hetkellä sellaisia määriä ei ole, ja sen vuoksi nyt sosiaali‑ ja terveysministeriö selvittää, olisivatko tällaiset kankaiset maskit sitten hyviä esimerkiksi juuri joukkoliikennevälineissä ja tällaisissa tietyissä julkisissa tiloissa ja voisivatko ne olla korvaavia. Jos meillä olisi näitä kirurgisia nenä-suusuojuksia niin paljon — siis kymmeniä miljoonia, satoja miljoonia kuukaudessa — kuin niitä kenties tarvittaisiin, jos niitä yleisesti alettaisiin käyttää, niin niistä varmasti olisi hyötyä, mutta toistaiseksi meillä ei tällaista määrää ole. Sen vuoksi hallitus on pitänyt erittäin tärkeänä sitä, että saamme kotimaisen tuotannon mahdollisimman nopeasti käyntiin, [Puhemies koputtaa] ja tätä työtä tehdään työ‑ ja elinkeinoministeriössä paraikaa, ja olemme myös kuulleet totta kai matkan varrella arvioita, milloin tämä tuotanto käynnistyy. [Puhemies koputtaa] Mutta valitettavasti minulla ei ole antaa nyt sitä päivämäärää, milloin näin on. 

Arvostettu puhemies! Ulkoisen suojaamisen lisäksi on vähintäänkin yhtä tärkeätä suojata kansalaisia myös sisäisesti. Tämän päivän uutiset julistavat, kuinka korona voi aiheuttaa globaalin mielenterveyskriisin. Suomessahan jo ennen korona-aikaakin mielenterveysongelmien hoitamiseen kului se 11 miljardia euroa vuodessa, ja nuoretkin ihmiset joutuivat jonottamaan asianmukaiseen hoitoon pääsyä jopa vuodenkin ajan. Korona ja varsinkin jälkiseuraamukset eivät tätä tilannetta tule kyllä parantamaan. Millä tavalla hallitus aikoo varmistaa, etteivät mielenterveysongelmat räjähdä lopullisesti käsiimme eikä maahamme synny valtavaa totaalisesti syrjäytynyttä ihmisjoukkoa, joka on lopullisesti kaikenlaisen avun ulottumattomissa? Tämä on kaiken muun lisäksi myös huomattava turvallisuusriski. [Puhemies koputtaa] 

Haluaisin kysyä myös: Olisiko nyt vihdoinkin aika saattaa ennaltaehkäisevä työ ajan tasalle? [Puhemies koputtaa] Jos näin aiotaan toimia, miten se ihan aikuisten oikeasti tapahtuu? [Puhemies: Nyt on vihdoinkin aika!] 

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä, edustaja Kilpi. Itse ajattelen niin, että kyllä eduskunnan sellainen hyvin yhteinen linja on ollut, että näihin mielenterveystyön asioihin on hyvin yhdessä sitouduttu. Ja olette aivan oikeassa siinä, että se on sellaista työtä, jossa itse asiassa kustannussäästöt näkyvät myös, koska se summa, jonka Suomi käyttää mielenterveyden korjaamiseen, on todella mittava suhteessa siihen, että ennaltaehkäistäisiin näitä ongelmia. 

Korona aiheuttaa aivan varmasti oman laskunsa. Se näkyy jo nyt. Tältä osin se vanha pohja, jolle hallitus tulee rakentamaan tätä työtä, on se, että me puutuimme heti hallituskauden aluksi siihen, että mielenterveysasioihin satsataan nyt merkittävästi. Tehtiin mielenterveysstrategia, joka velvoittaa kaikkia toimijoita sitoutumaan niihin yhteisiin sääntöihin. Siinä on lähtökohtana, että vaikuttavat menetelmät otetaan perustasolla käyttöön joka puolella, [Puhemies koputtaa] tehdään yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja varmistetaan ikäkohtaisesti, että kaikki saavat nämä palvelut nopeasti ja heti tarpeen mukaan. 

Edustaja Kilpi otti erittäin tärkeän asian esiin meidän koko yhteiskunnan turvallisuuden ja tasapainon kannalta, ja nimenomaan inhimillisesti. Siksi minusta on hyvä huomata, mistä lähdimme tässä hallituksessa purkamaan rajoituksia: sehän oli tietenkin kirjastojen uloslainauksen avaaminen. Siinä on aika paljon tarinaa ja ydintä tämän hallituksen toiminnasta mutta myös meidän kansakuntamme tarpeesta, siitä, että kirjastot olivat todella haluttu asia, joka haluttiin avata. 

Tähän liittyvät tietenkin myös kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Tänään on se ensimmäinen päivä, kun ulkoliikuntapaikat ovat auki ja ihmiset pääsevät nimenomaan ennaltaehkäisemään niitä haasteita, mitä pään sisällä voi tulla tällaisessa erikoispoikkeustilanteessa. 

Meillä on paljon suunnitelmia ja tietenkin tavoitteita nyt kesälle ja syksylle, [Puhemies koputtaa] kuinka voisimme paremmin vielä kansalaisia palvella näiltäkin osin.