Täysistunnon
aluksi lausui puhemies Sauli Niinistö ja
Arvoisat edustajat!
Ärade riksdagsledamöter!
Syvä suru pysäytti eilen koko Suomen. Uudellamaalla,
Jokelassa tapahtunut järkyttävä tragedia
koskettaa meitä kaikkia. Suru ja tuska astuivat lyhyessä hetkessä arkeemme,
tavallisesta ja turvallisesta koulupäivästä tuli
synkkä painajainen. Ei ole olemassa vastauksia, on vain
paljon kysymyksiä ja mittaamatonta tuskaa. Suurin suru koskettaa
tietenkin murhenäytelmän uhrien omaisia ja läheisiä.
Meidän kaikkien suomalaisten myötätunto
on teidän luonanne.
Myyrmäen ja Jokelan kaltaiset tapahtumat jättävät
ankarat jäljet. Me olemme uskoneet, että se paha,
mitä maailmalla tapahtuu, ei koskaan voisi sattua täällä.
Nyt kaikki on toisin. Meidän on kyettävä huomaamaan
myös hiljaisia, lähes äänettömiä signaaleja
lähellä olevien pahoinvoinnista. Kaiken arkipäivän
kiireen keskellä pitäisi jättää aikaa
välittämiselle, toisen ihmisen kohtaamiselle ja
inhimillisyydelle.
Aikuisten on nyt keskityttävä tukemaan hämmentyneitä lapsiaan.
On hyvä jos kouluissa ja kodeissa keskustellaan ja ollaan
läsnä — yhdessä kantaen suru
ja pelko on helpompi kohdata.
Uhrien omaisten perheissä elämä on
muuttunut pysyvällä tavalla. Mikään
menetys ei ole niin suuri kuin läheisen kuolema. Minä toivon teille
kaikille voimia jaksaa kantaa tätä suurta surua.
Vi vuxna måste nu ge oss tid att stödja våra konfunderade
barn. Det är bra om man i skolorna och hemmen kan tala
igenom saken och vara till hands — om vi kan dela sorgen
och rädslan är den lättare att hantera.
Vår trygghet har skakats i sina grundvalar, och det är
vår gemensamma uppgift att bygga upp den igen, bit för
bit.
För offrens familjer har livet förändrats
på ett bestående sätt. Ingen förlust är
så stor som en nära anhörigs död.
Jag önskar er alla krafter att bära denna stora
sorg.
Vi deltar i offrens anhörigas och andra närståendes
sorg genom att hålla en tyst minut.
Me hiljennymme nyt hetkeksi ottaaksemme osaa Jokelan uhrien
omaisten ja läheisten suruun.
__________