Arvoisa rouva puhemies! Esitys koskee sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaa lääkkeiden hintalautakuntaa eli lyhyemmin HILAa. Esityksessä ehdotetaan kahta muutosta HILAn toimintaan: 

Ensimmäinen muutoksista koskee HILAn yhteydessä toimivaa asiantuntijaryhmää, jolta HILA pyytää lausunnon tietyistä lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskevista hakemuksista sekä muulloinkin tarvittaessa. Asiantuntijaryhmän asettaa sosiaali- ja terveysministeriö. Nykyään asiantuntijaryhmän kokoonpanosta on säädetty, että sen jäsenissä tulee olla edustettuna lääketieteen, farmakologian, terveystalouden ja sairausvakuutuksen alan asiantuntemus. Esityksessä ehdotetaan, ettei terveystalouden asiantuntemusta enää edellytettäisi. Tavoitteena on, että asiantuntijaryhmässä näin vapautuva paikka voitaisiin käyttää ryhmää asetettaessa tarpeelliseksi katsottavaan asiantuntemukseen. Tarvetta olisi vahventaa esimerkiksi lääketieteellistä asiantuntemusta ottaen huomioon harvinaissairauksien hoidossa käytettävien lääkevalmisteiden viime vuosina kasvaneen määrän sekä erityisesti sen, että HILAn sihteeristössä on vuodesta 2017 lukien ollut vakituisessa virassa terveystaloustieteen erityisasiantuntija, jonka osaaminen ja työpanos ovat olleet myös asiantuntijaryhmän käytössä. 

Toiseksi esityksessä ehdotetaan, että HILA voisi siirtää johtajan ratkaistavaksi biosimilaarivalmisteen korvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamisen, jos sitä vastaava valmiste on jo hyväksytty korvattavaksi. Perusteluna ehdotukselle on, että nämä selvät ja riidattomat asiat eivät vaadi laajaa harkintavaltaa ja sopisivat hyvin johtajan päätöksellä ratkaistavaksi. Muutos vähentäisi hallinnollista työtä, ja se voisi myös edistää biosimilaarien käyttöönottoa ja siten alentaa lääkekorvausmenoja, kun usein alkuperäisvalmistetta edullisemmat biosimilaarivalmisteet tulisivat nopeammin lääkekorvausjärjestelmän piiriin. 

Arvoisa rouva puhemies! Varmasti, niin kuin ministeri täällä esitteli, tämä on enemmänkin tämmöinen niin sanottu järkeistäminen tässä hintalautakunnan kokoonpanossa. Jos näin on, niin kuin ministeri kertoi, että siellä sihteeristössä on pysyvä lääketaloustieteen asiantuntemus, niin siinä mielessä on varmaankin paljon tärkeämpää, että sieltä löytyy sitten erityisesti juuri tätä lääketieteen tuntemusta. On ollut jonkun verran mediassa esillä näitä tapauksia, joissa on hyvin harvinaislaatuisesta sairaudesta kysymys ja ainut lääke, mikä sitten siihen löytyy, saattaa olla satojentuhansien, ellei jopa miljoonan arvoista. Siinä mielessä voi sanoa, että kyllä me tulevaisuudessa olemme aikamoisten eettisten kysymysten edessä, kun joudumme pohtimaan, otammeko tämäntyyppisiä lääkkeitä käyttöön, pystytäänkö niillä ratkaisevalla tavalla ihmisen tilannetta parantamaan. On paljon sellaisia vaikeita tauteja, joissa ehkä voi olla, että laatua pystytään muutamaan elinvuoteen lisäämään mutta kuitenkaan varsinaista parannuskeinoa ei välttämättä ole. Täytyy sanoa, että jos jotakin tulevaisuudessa joudutaan miettimään tuossa lääkkeitten hintalautakunnassa, niin ehkä myöskin tämmöistä eettistä asiantuntemusta ja näitten asioitten ympärillä käytävää pohdintaa. 

Tämä toinen kohta, jossa tämä biosimilaarivalmisteitten korvattavuus liittyisi siihen, että sen voisi tehdä johdon toimesta, varmastikin on juuri sellainen byrokratiaa ja turhaa hallinnollista taakkaa vähentävä muutos, jota voi kannattaa.