Arvoisa rouva puhemies! Pyrin vastaamaan mahdollisimman moneen kysymykseen.
Viime kierroksella edustaja Pelkonen kysyi Ilmavoimien koulutusvelasta. Se on totta, ja se johtuu pitkälti siitä, että alueellisen koskemattomuuden valvontaan liittyviä tehtäviä on viime aikoina ollut tavanomaista enemmän, ja jos tämä ensi vuonna jatkuu, niin on syytä tehdä samoin kuin tänä vuonna: lisäbudjetilla tänä syksynä 100 lentotuntia, koulutuslentotuntia, annettiin lisää Ilmavoimille — se tarkoitti 900 000:ta euroa.
Edustaja Savola kysyi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tai yleensä vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoista, kuten niin moni muukin edustaja. Olen aivan samaa mieltä, että joka vuosi tällaista puliveivausta ei kannattaisi tehdä ja valtiovarainministeriössä tämä asia kannattaisi vihdoinkin ottaa huomioon.
Asedirektiivistä kysyi niin ikään moni edustaja, kuinka voimme tähän asiaan vaikuttaa ja mitä teemme, jos asedirektiivi astuu kaikesta huolimatta voimaan. No, nyt on tosiaan vaikuttamisen aika. Tulen käymään sisäministeri Orpon kanssa Brysselissä. Pyrimme viemään Suomen kantaa eteenpäin, kertomaan, minkälainen Suomen puolustusratkaisu on ja minkä takia on tärkeätä, että meillä on vapaaehtoinen maanpuolustus toimivaa. Mutta jos tämä asedirektiivi kaikesta huolimatta menee läpi, niin tulen ehdottamaan, että sitä ei implementoida.
Sotilaseläkeiästä on niin ikään useampia kysymyksiä. Siitä valitettavasti en pysty enempää kertomaan. Se tapahtui, tämä eläkeiän nosto, vastoin puolustushallinnon toivetta, joten meillä on paraikaa työn alla selvitys, mitä tämän asian kanssa tehdään. Selvää on, että tässä tilanteessa ei ole mahdollisuuksia 600 uuden viran perustamiseen eli 40 miljoonaan euroon lisäkustannuksia puolustushallinnolle, joten jotain muuta luovaa ratkaisua on pakko keksiä.
Edustaja Haavisto kysyi eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittymisestä Ranskan avunantopyynnön jälkeen. Saa nähdä, mihin se johtaa, mutta tämä on Suomen kannalta ennen kaikkea mielenkiintoinen harjoitus, mitä apua on saatavilla silloin, kun sitä pyytää.
Edustaja Terho kysyi Maavoimista, ja nyt tällä vaalikaudella on nimenomaan Maavoimien vuoro. Meillä on puutteita ilmatorjunnassa, panssarintorjunnassa, viesti- ja johtamisjärjestelmissä ja ihan konkreettisesti ampumatarvikkeissa. Tämä johtuu pitkälti viime vaalikaudella tehdyistä mittavista leikkauksista puolustusbudjettiin, jotka estivät Maavoimien elintärkeitä kehittämishankkeita.
Edustaja Salolainen kysyi — ja oli joku muukin, joka kysyi — Suomi—Ruotsi-yhteistyöstä, sen syventämisestä. Tällä hetkellähän se yhteistyö kiistämättä on rauhan ajan yhteistyötä, mutta se ei sulje pois mahdollisuutta, ettemmekö kriisin aikana voisi yhteistyötä tehdä, ja tämä on nimenomaan se Suomen keskeinen motiivi tämän yhteistyön kehittämiseen. Meillä on siihen valmiutta, ja meillä on siihen riittävästi resursseja, joten antaa junan mennä eteenpäin vain. Kehitys on mielestäni vakaalla pohjalla.
Kriisinhallinta-asiasta oli useampi kysymys. Kysyttiin, olinko kääntänyt takkini kriisinhallinnan suhteen. Tästä ei ole kyse, vaan kyse on hallituksen linjasta, ja missään vaiheessa ei ole määritelty, etteikö Suomi 90 henkilöllä kriisinhallintaan osallistuisi. Kyse on vain siitä, että maailman tilanteita on vaikea ennustaa, joten näitä asioita vain joudutaan rahoittamaan lisäbudjetilla. Näitä asioita on kerta kaikkiaan vaikea ennustaa.
Täydennyspoliisijärjestelmästä esitti edustaja Mattila kysymyksen. Ehdotukseni asiasta on otettu sisäministeriössä hyvin vastaan, ja ehkä siitä vielä jotain syntyy, koska sotilaspoliisikoulutuksen saaneessa reservissä olisi hyvin käyttömahdollisuuksia, jos poliisille halutaan oma reservi kriisitilanteita varten muodostaa.
Edustaja Kivelä kysyi Puolustusvoimien henkilöstön mahdollisesta väsymyksestä, ja kieltämättä — olen kiertänyt varuskuntia tässä puolen vuoden aikana aika lailla ja olen kysynyt aina henkilöstöjärjestöjen edustajilta tilanteesta — tämä on myös käynyt esille. Puolustusvoimauudistus vähensi 2 000 tehtävää Puolustusvoimista, ja sama työ tehdään pienemmällä henkilöstömäärällä, ja samaan aikaan tänä vuonna kertausharjoitusten määrä nostettiin korkeammaksi kuin mitä se aikaisempina vuosina on ollut, niin että kieltämättä tätä väsähdystä on ollut. Mutta toivottavasti ensi vuosi on helpompi, kun uudistus on ikään kuin loksahtanut paikalleen ja kertausharjoitusten järjestämisestäkin on parempaa kokemusta.
Edustaja Heinäluoma viittasi erillisrahoitukseen Ilmavoimien tulevaan strategiseen suurhankintaan ja viittasi myös koneiden lukumäärään. Mitään hävittäjäkoneiden lukumäärää ei kuitenkaan vielä ole määritelty. Nyt on tiedonhakupyyntö meneillään, ja ratkaisu jää sitten seuraavalle hallitukselle. Ja toivoa sopii edustaja Kaikkosen tavoin, että tälle suurelle strategiselle hankinnalle — unohtamatta Merivoimien Laivue 2020 ‑hanketta — löytyy tulevasta eduskunnasta, tulevasta hallituksesta myötämieltä, koska maanpuolustus on yhteinen asia. Mielestäni tähän konsensuksen hakemiseen tarjoutuu mahdollisuus niin ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelussa kuin puolustusselonteon valmistelussa.