Arvoisa puhemies! Aiemmin oli kunnia-asia, että lapsille ja lapsenlapsille haluttiin, usein omasta hyvästä tinkien, jättää perintöä. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna jo 19 miljardia euroa. Tuntuu, että elvytysinnossa numeroymmärrys on hävinnyt. Jos me todella olisimme solidaarisia tuleville sukupolville, emme ottaisi näin paljon velkaa. Suomen velkaantumisaste hipoo jo nyt 70:tä prosenttia bkt:stä ja nousee vielä. Yksi mahdollinen skenaario saattaisi nostaa Suomen velkaantumisasteen jopa 100 prosenttiin. Se toteutuisi, jos esimerkiksi Suomen takausvastuut EU:n rahoitus-instrumenteissa lankeaisivat maksettaviksi. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten Suomen hallitus on varautunut tällaiseen skenaarioon? 

Arvoisa herra puhemies! Tämä tilannehan on koronaviruksen seurauksena aivan poikkeuksellinen: Ei meidän normaalioloissa tarvitsisi tukea Työllisyysrahastoa 600 miljoonalla — mikä on varsin tärkeää, ettei työn verotus kiristy, tuskin tässä salissa sitä oppositio vastustaa. Ja olemme saaneet puheenvuoroja siitä, miten yritystuet ovat kuitenkin olleet liian pieniä, mutta nyt kritisoidaan, että menee jo liikaa. Ja kuntatalous on ollut jo ennen tätä koronaa vaikeassa tilanteessa — sitä se on edelleenkin, ja siihen valtio on laittanut panostuksia. 

No, sitten on tietenkin niin, että — aivan kuten silloin kristillisdemokraattienkin ollessa hallitusvastuussa — on sitouduttu erittäin merkittäviin eurooppalaisiin vastuisiin. [Peter Östmanin välihuuto] Euroopan vakausmekanismi on niistä suurin: 11 miljardia euroa Suomi joutuu sitten tarvittaessa sinne maksamaan, jos sellainen tilanne tulisi. Se on varmasti ollut aikanaan välttämätön toimi tehdä, että on vakautta saatu aikaiseksi, mutta kyllä ne suurimmat sitoumukset ovat tulleet jo [Puhemies koputtaa] silloin, kun te olette olleet vallassa. 

Arvoisa puhemies! Tässä kysyjä kantoi huolta Suomen lapsista ja nuorista, ja minusta on kyllä syytä tuoda esille myöskin sitä, että siinä tilanteessa, missä ollaan tällä hetkellä Suomessa — ja se näkyy myöskin tässä hallituksen lisätalousarviossa — ei ainoastaan päätetä elvytystoimista, vaan me hoidamme edelleen myöskin tätä koronakriisiä ja huolehdimme siitä, että tämä koronakriisi ei jätä pysyviä jälkiä esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin.  

Olen saanut erittäin paljon kiitosta siitä, että hallitus sisällytti tähän lisätalousarvioon myöskin tämän lasten ja nuorten hyvinvointipaketin, jolla me ohjaamme erittäin tarpeellisia resursseja lastensuojeluun, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ja etsivään nuorisotyöhön eli näihin palveluihin, joilla me huolehdimme siitä, että tästä kriisistä ei jää sosiaalista kriisiä hoidettavaksi, vaan pidämme huolta suomalaisten lasten ja nuorten oikeuksista myöskin näissä poikkeuksellisissa oloissa.