Arvoisa puhemies! Sähkön poikkeuksellisen voimakas hinnannousu johtuu merkittävältä osin kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta. Kysynnän ollessa tarjontaa suurempi hinta nousee markkinoilla. Siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista on tärkeämpää kuin koskaan. Nyt on lisättävä vähäpäästöisen energian, kuten tuuli- ja aurinkosähkön, tuotantoa. Tämä ei kuitenkaan tuo nopeaa helpotusta esimerkiksi tulevaksi talveksi. Kysyntään voidaan periaatteessa vaikuttaa nopeastikin ja myös fiksuilla tavoilla. Kysynkin elinkeinoministeri Lintilältä: Miten te näette kysyntäjouston tehostamisen mahdollisuudet sähkön hinnannousun suitsimisessa? Ja mihin toimiin hallitus on ryhtymässä tehostaakseen kysyntäjoustoa niin kuluttajasähkön kuin teollisuudenkin osalta? 

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa minulla oli eilen Säätytalolla viisitoista keskeistä toimijaa eri sektoreilta, energian suuria käyttäjiä yrityspuolelta, julkissektorilta ja niin edelleen, ja kävimme nimenomaan tätä keskustelua. Siellä on tehty erinomaista työtä, mutta me tarvitaan lisää, koska siellä on kuitenkin tietyllä tavalla se suurin käyttöaste — taitaa olla noin 42 prosenttia koko Suomen energiasta sillä puolella. Kyllä se tahtotila oli heillä hyvin vahva. He haluavat olla suunnannäyttäjiä siinä, kuinka vähennetään energiankäyttöä ja nimenomaan niitä tietyllä tavalla kriittisimpiä pisteitä. Näihin yhteisiin talkoisiin kyllä tarvitaan varmasti kaikkia, siis kotitalouksia, yrityksiä ja niin edelleen. 

Tämän hintakehityksen osalta, joka on ollut, meidän kyllä tietysti tulee muistaa myös se, että esimerkiksi Saksan ratkaisu luopua ydinvoimasta oli valtavan kova takaisku tässä. Eli kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa, [Puhemies: Aika!] ja nämä kansalliset ratkaisut ovat omalta osaltaan syöneet tätä.