Arvoisa puhemies! Gazan humanitäärinen tilanne on katastrofaalinen. Se, mitä näemme päivittäin — naisten ja lasten kärsimystä, epätoivoa ja pelkoa — ei ole vain tragedia vaan myös vakava haaste koko kansainväliselle yhteisölle. Gazan akuutissa sodassa tulitauon saavuttaminen, humanitäärisen hädän lievittäminen ja panttivankien vapauttaminen ovat kaikkein kriittisimmät, kiireellisimmät toimet. Tässä koko kansainvälinen yhteisö on toistaiseksi epäonnistunut.
Israelilla on oikeus turvallisuuteen sekä itsepuolustukseen. Hamas muodostaa pysyvän uhan Israelille, mistä Hamasin kammottava hyökkäys 7.10.23, pitkään jatkuneet iskut Israeliin sekä järjestön edelleen pitämät panttivangit ovat vain yksi esimerkki. Suomi tuomitsi Hamasin iskut siviilejä vastaan ja terrorismin kaikissa muodoissaan. Olemme systemaattisesti vaatineet panttivankien ehdotonta vapauttamista, tulitaukoa ja Hamasin aseistariisuntaa. Hamas vastustaa Israelin olemassaoloa ja samalla myös kahden valtion mallia. On selvää, että sillä tai millään muulla Israelin tuhoamiseen tähtäävällä ryhmittymällä ei voi olla roolia Palestiinan tulevaisuudessa.
Rauha voidaan saavuttaa vain, jos molemmat osapuolet sitoutuvat vuoropuheluun ja jos kaikkien turvallisuudesta huolehditaan. Yksipuoliset toimenpiteet eivät edistä kestävää ratkaisua vaan vievät osapuolet entistä kauemmas toisistaan. Israelilla on oikeus puolustaa kansalaisiaan terroristisia iskuja vastaan kansainvälisen oikeuden puitteissa. Samalla kansainvälistä humanitääristä oikeutta on noudatettava tinkimättä ja siviiliväestöä on suojeltava.
Nykyiset sotatoimet Gazassa ovat kuitenkin johtaneet mittaviin siviilien kärsimyksiin, mikä ei ole hyväksyttävää. Toimet rikkovat kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa ja samalla myös inhimillisyyden rajoja. Suomi korostaa, että sotatoimia ei saa kohdistaa siviileihin, ja tuomitsee kaikki siviileihin kohdistuvat sotatoimet, mukaan lukien siviilien käyttö ihmiskilpinä Gazassa ja israelilaisten siirtokuntien asukkaiden harjoittama väkivalta. Suomi puolustaa aina kansainvälistä oikeutta. Pienelle maalle yhteiset pelisäännöt ovat elinehto. Meillä on velvollisuus toimia — ei ainoastaan valtiona vaan ihmisinä, jotka uskovat ihmisarvon jakamattomuuteen ja kansainvälisen oikeuden voimaan.
Puhemies! Väite, että Suomi olisi toimeton, ei pidä paikkaansa. Hallitus on tilanteen pahentuessa lisännyt humanitääristä apua Gazaan, etsinyt keinoja lisätä painetta Israeliin, tuominnut Israelin toimet sekä vedonnut kahdenvälisesti Israeliin sotatoimien lopettamiseksi sekä molempiin osapuoliin humanitäärisen avun päästämiseksi alueelle ja tulitauon saavuttamiseksi. Lokakuun 23 jälkeen Suomi on lisännyt humanitääristä apua palestiinalaisalueille ja erityisesti Gazan humanitääriseen kriisiin vastaamiseksi. Viimeisen kahden vuoden aikana hallitus on yhteensä maksanut tai valmistelee päätöksiä noin 33:n ja puolen miljoonan euron panostuksista humanitääriseen apuun palestiinalaisalueille tai lähialueella eläville palestiinalaisille. Syyskuun budjettiriihessä hallitus kohdensi viisi miljoonaa euroa lisää Gazan humanitääriseen apuun.
Keskusteluissa esillä on ollut myös gazalaislasten evakuointi Suomeen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tehokkain tapa auttaa on paikan päällä. Näin toimivat myös Ruotsi ja Tanska. Konkreettinen tapa auttaa on esimerkiksi tukea Punaisen Ristin Gazassa toimivaa kenttäsairaalaa, jota tuettiin viimeksi elokuussa miljoonalla eurolla ulkoministeriön humanitäärisen avun varoista. Viime viikolla Suomi on liittynyt myös Tanskan koordinoimaan 25 maan yhteislausuntoon, jonka tavoitteena on edistää gazalaisten potilaiden pääsyä hoitoon Länsirannalle, mukaan lukien Itä-Jerusalem. Meillä on valmius tukea potilaiden hoitoa tarjoamalla muun muassa taloudellista apua tai tarvittavaa hoitovälineistöä, mikäli Israel sallii potilaiden evakuoinnin Itä-Jerusalemiin. Suomi on varannut tähän tarkoitukseen miljoona euroa.
Hallitus tukee palestiinalaishallintoa myös kehitysyhteistyövaroin. Kehitysyhteistyöhön kohdistuvista säästöpaineista huolimatta hallitus hyväksyi keväällä 25 uuden neljävuotisen maaohjelman, jolla tuetaan palestiinalaishallintoa kuudella miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä kautta edistämme ja tuemme kahden valtion ratkaisua vahvistamalla Palestiinan keskeisiä instituutioita ja tukemalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palestiinalaisten kykyä selviytyä kriisissä.
Arvoisa puhemies! On samalla tosiasia, että Suomen kaltaisen pienen maan vaikuttamismahdollisuudet Israelin ja Palestiinan välisessä kriisissä ovat rajalliset. Me emme yksin ratkaise tätä konfliktia. Suomi on aktiivisesti ja johdonmukaisesti osana kansainvälistä yhteisöä hakenut ratkaisuja, joilla parannetaan humanitääristä tilannetta ja asetetaan painetta Israelin suuntaan. Osana Euroopan unionia Suomi on antanut humanitääristä apua ja tukenut Palestiinalaishallintoa. EU on väkivallattomuuteen sitoutuneen palestiinalaishallinnon pitkäaikainen ja suurin rahallinen tukija. Osana unionia Suomi on asettanut pakotteita väkivaltaisille siirtokuntalaisille.
EU:n ulkosuhdehallinto käynnisti keväällä jäsenmaiden pyynnöstä arvioinnin siitä, onko Israel rikkonut EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen ihmisoikeuslauseketta toimillaan Gazassa. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa esittämässä arviointipyynnön. Suomi on yhdessä seitsemän jäsenmaan kanssa pyytänyt komissiolta esityksiä siitä, kuinka EU voisi lopettaa kaupan Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden siirtokuntien kanssa. Suomi on jo keväällä ilmoittanut tukevansa Ruotsin esitystä pakotteista israelilaisministereille. Suomi on osallistunut EU:n kannanottoihin ja lausuntoihin, joissa olemme yhdessä vedonneet Israeliin toimien lopettamiseksi.
Päätöksenteon vaikeudet EU:ssa eivät ole johtuneet Suomesta. Suomi on pyrkinyt edistämään yhteistä linjaa. Suomi katsoo, että komission esittämät toimet tulisi arvioida huolellisesti niiden vaikutusten osalta. Assosiaatiosopimuksen osittainen jäädyttäminen, EU:n ja Israelin välisen Horisontti-yhteistyön osittainen keskeyttäminen sekä lisäpakotteet Hamasille, väkivaltaa lietsoville Israelin ministereille ja väkivaltaisille siirtokuntalaisille ovat toimia, joiden tukemista Suomen on syytä harkita. Nämä linjaukset tuodaan eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian.
Suomi huomioi Lähi-idän tilanteen nopeasti muuttuvan luonteen. Suomi toimii yhdessä samanmielisten jäsenmaiden kanssa seuraavassa ulkoasiainneuvoston kokouksessa lokakuussa.
On myös tärkeää, että Gazan tilanteesta saadaan puolueetonta tietoa. Tämä koskee niin Israelin kuin Hamasinkin toimia. Tässä median pääsy Gazaan ja lehdistönvapaus ovat aivan avainasemassa. Suomi toimii Media Freedom ‑koalition puheenjohtajana yhdessä Saksan kanssa. Olemme käynnistäneet erilaisia toimia, joilla saisimme toimittajia paikan päälle ja sitä kautta riittävästi tietoa siitä, mitä alueella tapahtuu.
YK:n yleiskokouksessa Suomi on vuosikymmenten aikana johdonmukaisesti tukenut palestiinalaisten itsemääräämisoikeutta ja tuominnut Israelin Länsirannalle rakentamat siirtokunnat.
Arvoisa puhemies! Ranska ja Saudi-Arabia ovat käynnistäneet poliittisen prosessin kahden valtion edistämiseksi. Prosessi on pitkiin aikoihin merkittävin kansainvälinen ponnistus luoda edellytykset sille, että osapuolet palaisivat neuvotteluihin konfliktin ratkaisusta. Yli vuoden ajan valmistellun poliittisen prosessin keskeisenä tuloksena on kahden valtion ratkaisua koskeva New Yorkin julkilausuma. Suomi liittyi 5.9. julkilausumaan ja äänesti 12.9. samansisältöisen päätöslauselman puolesta YK:n yleiskokouksessa.
YK:n korkean tason viikon yhteydessä Ranska, Kanada, Iso-Britannia, Portugali, Malta, Luxemburg, Monaco ja Andorra tunnustivat Palestiinan. Näistä Ranska, Australia, Kanada ja Andorra asettivat kuitenkin ehtoja diplomaattisuhteiden solmimiselle. Ehdot liittyivät panttivankien vapauttamiseen ja tulitauon saavuttamiseen.
Belgia ilmoitti ehdollisesta tunnustamisesta. Belgian muodollinen tunnustaminen asetuksella tapahtuu kuitenkin vasta, kun panttivangit on vapautettu ja Hamas poistettu Palestiinan hallinnosta. Diplomaattisuhteet, suurlähetystöjen läsnäolo toistensa pääkaupungeissa sekä kansainväliset sopimukset Belgian ja Palestiinan välillä riippuvat Hamasin aseistariisunnasta. On myös vedottu arabimaihin, jotta nämä tunnustaisivat Israelin.
Tanska on ilmoittanut olevansa valmis tunnustamaan, kun tietyt panttivankien vapauttamiseen, Hamasiin ja palestiinalaishallintoon liittyvät ehdot täyttyvät. Suomen hallitus jakaa Tanskan näkemyksen.
Aivan tuoreena kehityksenä 29.9. presidentti Trump esitti 20 kohdan suunnitelmansa Gazan konfliktin päättämiseksi. Suunnitelmasta on kuultu myös myönteisiä ensikommentteja niin Israelilta, palestiinalaishallinnolta kuin useilta alueen mailta sekä eurooppalaisilta johtajilta. Kaikki pyrkimykset päättää konflikti ja siviilien kärsiminen ovat tervetulleita, ja Suomi tukee näitä ponnisteluja.
On hyvä muistaa, että tunnustaminen ei vielä sinänsä johda kahden valtion ratkaisun toteutumiseen, sillä käytännön tasolla sen toteutumisen tulee perustua molempien osapuolten neuvottelemaan lopputulokseen. Tämä on todettu myös ulko‑ ja turvallisuuspoliittisessa selonteossamme, ja kansainvälisesti tästä vallitsee laaja yksimielisyys.
Hallitus arvioi Palestiinan tunnustamisen edellytyksiä osana Suomen pitkän linjan sitoutumista kahden valtion malliin. Suomi voi edistää rauhaa vain pitämällä keskusteluyhteyden molempien osapuolten kanssa. Ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomi osana kansainvälistä yhteisöä jatkaa ponnisteluja vakauden lisäämiseksi Lähi-itään. Selonteossa määritellään kahden valtion ratkaisun periaatteita. Ratkaisun on täytettävä sekä israelilaisten että palestiinalaisten turvallisuustarpeet sekä Palestiinan valtio‑ ja itsemääräämispyrkimykset. Ratkaisun on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyjen parametrien mukaiseen ja osapuolten kesken neuvoteltuun kahden valtion malliin.
Hallitukselle on selvää, että kahden valtion malliin kuuluu Palestiinan tunnustaminen, kun sen edellytykset täyttyvät. Palestiinan sitoutuminen rauhanomaiseen rinnakkaiseloon sekä turvallisuusjärjestelyihin Israelille on tunnustamisen keskeinen edellytys. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että EU:n terroristijärjestöksi listaamalla Hamasilla tai millään muulla Israelin tuhoamiseen tähtäävällä ryhmittymällä ei voi olla minkäänlaista roolia Palestiinan hallinnossa tai tulevaisuuden rakentamisessa. Hamasin hallussa olevat panttivangit on vapautettava, ja palestiinalaishallinnon on sitouduttava Hamasin aseistariisuntaan ja palestiinalaisvaltion demilitarisointiin [Perussuomalaisten ryhmästä: Demareita ei kiinnosta!] sekä edettävä omassa reformissaan. Hallitus on valmis etenemään Palestiinan tunnustamisessa näiden ehtojen täytyttyä — toisin sanoen ei edetä, elleivät ehdot täyty.
Hallitus jatkaa osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä työtä panttivankien vapauttamiseksi, sodan lopettamiseksi sekä niin Israelin kuin Palestiinankin turvallisuuden takaamiseksi. Humanitäärisen avun toimittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että se päätyy nimenomaan sitä tarvitseville siviileille.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia, pääministeri. — Edustaja Koskinen, kymmenen minuuttia, olkaa hyvä.