Arvoisa puhemies! Suomessa on suunnitteilla puhtaan siirtymän investointeja kymmenien miljardien eurojen edestä. [Timo Harakka: Oli jo kaksi vuotta sitten!] Hallitus näkee suuren kasvupotentiaalin tällä sektorilla, ja siksi rakensimme keväällä investointikannustimet verohuojennuksineen päästäksemme tavoitteisiin. 

Kotimaan investointien lisäksi tarvitsemme tietysti myös lisää vientiä. Suomi on vahvasti sitoutunut osallistumaan Ukrainan jälleenrakentamiseen, ja Ukrainahan tarvitsee erityisesti apua ja satsauksia energiatuotannon turvaamiseksi. Meillä on, niin kuin pääministeri sanoi, Suomessa useita yrityksiä, joilla on hyvä potentiaali osallistua näihin energiahankkeisiin. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: millä tavalla hallitus voisi lisäksi edistää ja koordinoida näiden yritysten vientihankkeita ja niihin liittyviä rahoituskuvioita Ukrainan jälleenrakentamiseksi, ja miten voisimme hyödyntää EU:n rahastoja ja EU:n investointipankkia näihin tärkeisiin hankkeisiin? [Mikko Savola: Östmanin paras kysymys tällä kaudella!] 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Östmanille erittäin tärkeistä kysymyksistä.  

Mitä erityisesti Ukrainaan tulee, uskon, että se on tämän salin yhteinen asia, ja voimme varmasti kaikki tehdä kaikkemme sen eteen, että siellä ensi talvena selvittäisiin. Tässä suhteessa kannustan muuten jokaista tukemaan hyvin monin eri tavoin niitä lukuisia rohkeita kansalaisia, jotka vievät itse tällä hetkellä meillä jatkuvasti kerättävää energia-alan tarvikkeistoa, missä myöskin itse olen ollut koordinoimassa, erityisesti jakeluverkkoyhtiöiltä generaattoreita, muuntamoita ja näitä, joita Venäjä tuhoaa. Niitä tarvitaan sinne nyt ennen pakkasia. 

No, sitten Östman puhui tietysti laajemmasta jälleenrakentamisvaiheesta. Vierailin keväällä Kiovassa yhdessä muun muassa Wärtsilän, Fortumin, Peikko Groupin ja useiden muiden johtajien kanssa, ja siellä on konkreettisia voimalaitoshankkeita. Fortum on tehnyt sopimukset ydinvoimaloiden jälleenrakentamisesta siten, että ne käyttävät länsipolttoainetta. Tässä meillä on tietysti erityinen etu, kun olemme osanneet myöskin venäläisten polttoaineiden kanssa toimia. Wärtsilällä on nopeasti käynnistyvää kapasiteettia. Juuri tämä rahoituksen kainalossa tuominen on keskeinen kysymys, [Puhemies koputtaa] ja sen eteen tietysti erityisesti kehitysministeri tekee töitä. Nythän budjettiriihessä vielä päätettiin kaksinkertaistaa [Puhemies koputtaa] Finnveran erityisriskivaltuus näihin Ukrainan kehitysyhteistyöhön liittyviin vientiprojekteihin. 

Arvoisa puhemies! Palataan nyt talouteen ja työllisyyteen, mutta älkää, hyvä hallitus, väheksykö tämän taantuman ja laman vaikutusta suomalaisiin ja sitä huolta, mikä siellä rakennusalalla ja muillakin aloilla on.  

Ministeri Mykkänen, te puhutte aivan oikein työkaluista ja instrumenteista, mutta katsotaan nyt rakennusalan lisäksi sitten tätä kuuluisaa kokonaisuutta, niitä vihreän siirtymän investointeja, mitä mediassakin kerrotaan kymmenillä miljardeilla tulevan Suomeen. Missä tilanteessa me oikeasti olemme? Onko niitä oikeasti tulossa Suomeen? Katsotaan viimeisen vuoden kehitystä. Aika monta ei-sanaa on kuulunut muualta Euroopasta, muualta maailmasta. Mistä se johtuu? Ja tämä analyysi — kaikella kunnioituksella, pääministeri: Katsotaan tätä Teollisuussijoituksen näpertelyä, mitä te nyt olette käynnistäneet. Me pelataan aivan eri sarjaa. Koska te näette tämän kokonaisuuden, [Puhemies koputtaa] että Suomi ei putoa kokonaan näistä miljardi-investoinneista?  

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Skinnarille, erittäin tärkeä, voi sanoa tuhannen miljardin kysymys tämä puhtaan siirtymän investointien etenemistahti. Sinänsä juuri tuoreiden Elinkeinoelämän keskusliiton päivittämien tietojen perusteella meillä on ensi vuodelle nyt heidän arvionsa mukaan investointipäätöksiä tehtynä yli kahdeksan miljardin euron puhtaan siirtymän investoinnit, joka on moninkertainen määrä verrattuna siihen, mitä olemme aiempina vuosina nähneet. Jos nämä päätökset pitävät, niin tulemme myös tässä suhteessa näkemään talouden toipumisen ja tietysti myös puhtaan siirtymän kiihtymisen.  

Samalla, kuten tässä pääministeri toi jo esille — ja kuten itse asiassa nähdään, kun elinkeinoelämältä kysyy — nähdään tärkeimpänä tämä uusi, erittäin merkittävä verohuojennus, joka olisi siis viidesosa koko investointihankkeen summasta, sen voisi vähentää yhteisöveroista, mikä on myös sillä lailla terve tapa, että silloin ei tueta ikään kuin tuulentupia vaan niitä hankkeita, joissa oikeasti syntyy kannattavaa liiketoimintaa, mutta pystytään myös kertomaan, että kun teet ensi vuoden aikana päätöksen Suomeen, niin silloin saat tämän erityisedun. Uskon, että se kyllä vetää näitä päätetty investointeja tänne. [Timo Harakka: Kolmen vuoden päästä!]  

Lisäksi täytyy luvitusta helpottaa. Siinä on tulossa historiallinen reformi: [Puhemies koputtaa] se alkaa rakentamislain korjaussarjalla, joka annettiin viime viikolla eduskuntaan puhtaan siirtymän investointilupineen ja muineen. [Puhemies koputtaa] Tehdään tämä yhdessä, kun selvästi teitäkin kiinnostaa. [Timo Harakka: Kasvu kiinnostaa!]