Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia sekä useita siihen liittyviä lakeja: työttömyysturvalakia, työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia, merimieseläkelakia, julkisten alojen eläkelakia, tuloverolakia ja työsopimuslakia. Esityksen keskeisenä tavoitteena on ajantasaistaa ja selkeyttää sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien sääntelyä, erityisesti erityisraskausrahaa, luovutuspäivärahaa ja erityishoitorahaa koskevia säännöksiä. 

Erityisraskausrahaa koskevaan sääntelyyn ehdotetaan muutoksia, joilla raskaana olevien työntekijöiden turvaa parannettaisiin. Tarkoituksena on laajentaa erityisraskausrahaan oikeuttaviin työtehtäviin tai työolosuhteisiin liittyviä tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa raskaana olevan tai sikiön terveydelle. Erityisraskausrahaan oikeuttaviin vaaratekijöihin luettaisiin jatkossa melu, äärimmäinen kylmyys ja kuumuus, iskut, tärinä ja liike, taakkojen käsittely, liikkuminen, henkinen ja fyysinen väsymys ja rasitus.  

Lisäksi erityisraskausrahaa olisi mahdollista saada osittaisena, jos vaaralle altistuminen olisi vältettävissä työskentelemällä osa-aikaisesti eikä työnantajan muilla toimenpiteillä olisi mahdollista ehkäistä riskiä riittävästi. Tätä varten työsopimuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös osittaisesta erityisraskausvapaasta. 

Muutokset perustuvat raskaussuojeludirektiiviin, työturvallisuuslakiin ja sen nojalla annettuun raskaussuojeluasetukseen, ja niiden tavoitteena on yhdenmukaistaa erityisraskausrahaa koskeva sääntely vastaamaan paremmin EU:n ja kansallisen raskaussuojelulainsäädännön vaatimuksia.  

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös luovutuspäivärahaa koskevaa sairausvakuutuslain sääntelyä selkeytettäväksi. Luovutuspäiväraha maksettaisiin jatkossa täytenä ansionmenetyskorvauksena kudoksen, solujen tai esimerkiksi munuaisen luovuttamisesta tai siihen liittyviin välttämättömiin tutkimuksiin osallistumisesta. Luovutuspäivärahan taso nostetaan vastaamaan tartuntatautipäivärahaa. Näin etuus kompensoisi nykyistä paremmin luovutuksesta luovuttajalle aiheutuvaa ansionmenetystä. — Tahdon esittää erityiskiitoksen edustaja Ville Väyryselle, joka on tuonut luovutuspäivärahaan liittyvän epäkohdan tietoon. Joskus pienikin muutos lainsäädäntöön voi olla elämän kokoinen asia. 

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää myös erityishoitorahaa koskevan sääntelyn ajantasaistamista vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä tapahtuneita muutoksia. Oikeus erityishoitorahaan olisi jatkossa vanhemmalla, joka osallistuu lapsensa sairauden tai vamman vuoksi annettavaan erikoissairaanhoidon tasoiseen hoitoon tai kuntoutukseen. Ratkaisevaa ei siis olisi enää se, missä lasta hoidetaan, vaan hoidon taso ja sen vaativuus. Esimerkiksi terveyskeskuksessa voidaan toteuttaa erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Muutoksella selkeytettäisiin lainsäädäntöä vastamaan nykyistä soveltamiskäytäntöä. Käytännössä etuuden saajien määrä ei siis tule tällä muutoksella muuttumaan.  

Kiitos, arvoisa puhemies, tässä esitetyt muutokset lyhyesti. 

Arvoisa puhemies! Sairausvakuutusjärjestelmä on yhteiskuntamme perustaa, ja kuten monet muutkin hyvät asiat, sekin vaatii jatkuvaa uudistamista, jotta se paremmin vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Tässä uudistuksessa tehdään askel kohti selkeämpää, tehokkaampaa ja paremmin kohdennettua järjestelmää. Ennen kaikkea se vahvistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Meillähän on Suomessa se ongelma, että lapsia ei synny tarpeeksi. On tehtävä jokainen asia, joka voi varmistaa sen, että näin voisi tapahtua. Olen erityisen iloinen tästä erityisraskausrahasta, joka nyt mahdollistaa sen, että voi olla osittain töissä. Jos työ ei kokonaan vastaa turvallista työtilannetta, niin vain nämä vaaralliset momentit voivat siitä jopa ennakoivasti jäädä pois, jolloin äiti voi hyvin myös suunnitella elämäänsä, eikä tarvitse olla niin pelokas toimeentulonsa suhteen. 

Erityisen hienoa, ja todellakin edustaja Väyryselle kiitos: Elinluovutuspotilaita on tälläkin hetkellä 500 jonossa, joista noin jopa 10 prosenttia voi kuolla sen takia, että ei ole luovutettavia elimiä, ja tämähän on kustannusvaikuttavinta hoitoa, elinluovutushoito. Potilaita ei ole paljon, viime vuonna oli miehiä 26 ja naisia 15. Vaikka palkkiota ei saa elinluovutuksesta maksaa, niin ansionmenetys voidaan korvata kokonaisuudessaan ilman omavastuuaikaa, ilman että ikä rajoittaa. Eli jos on ansionmenetyksiä tässä monta viikkoakin kestävässä episodissa, niin sehän varmasti vaikeuttaa sitä päätöstä lähteä mukaan. Nyt se mahdollistuu, ja se on ennen kaikkea potilaille ja yhteiskunnalle hyvinkin jokaisen euron takaisin tuovaa toimintaa. Ilman muuta myös se, että vanhemmat voivat hoitaa sairasta lastaan, on mitä tärkeintä perhe-elämän kannalta. 

Kiitos näistä hyvistä esityksistä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muiden muassa muutettavaksi sairausvakuutuslain erityisraskausrahaa koskevaa säännöstä. Myös elin- ja kudoksensiirtoihin liittyvää niin sanottua luovutuspäivärahaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi.  

Erityisraskausrahan soveltamisalan laajentaminen on luonnollisesti tervetullut ehdotus. Raskaana olevan tai juuri synnyttäneen naisen turvallinen työympäristö on taattava kaikin mahdollisin keinoin. Ehdotetulla muutoksella erityisraskausrahaan oikeuttavien vaaratekijöiden piiri laajenisi nykyiseen nähden. Työnantajan työsuojelulliset velvoitteet säilyisivät ennallaan ja olisivat jatkossakin ensisijaisia erityisraskausvapaaseen tai erityisraskausrahaan nähden.  

Haluan kuitenkin tässä puheenvuorossa korostaa luovutuspäivärahan määräytymiseen esitettäviä muutoksia:  

Elinsiirtotoiminta Suomessa täyttää kaikki kansainvälisesti asetetut laatukriteerit, ja juuri niin kuin edustaja Castrén juuri totesi, elinsiirtoa odottaa maassamme noin 500 henkeä ja valitettavasti heistä jopa kymmenen prosenttia menehtyy elintä odottaessaan. Elimiä tai kudoksia voidaan siirtää myös elävältä luovuttajalta. Suomessa tämä koskee etenkin munuaisen siirtoja, mutta lisäksi myös kantasoluja sekä luuydintä. Varsinkin munuaisen luovuttajan kohdalla puhutaan huomattavaa sairastavuutta aiheuttavasta toimenpiteestä, joka perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Noin 300 munuaissiirrosta karkeasti reilut kymmenen prosenttia tehdään elävältä luovuttajalta.  

Suomessa elimen luovuttaja on saanut mahdolliset korvauksensa sairauspäivärahan muodostumisperusteiden mukaisesti. Näin ollen työssäkäyvälle munuaisen luovuttajalle on muodostunut tosiasiallisia korvaamatta jääneitä ansionmenetyksiä jopa 1 500—2 000 euroa per luovuttaja. Epäkohtaa on pidetty sinnikkäästi esillä etenkin potilasjärjestöjen toimesta. Vuosien mittaan tilanteen korjaamiseksi on tehty myös kirjallisia kysymyksiä. Suuri kiitos hallitukselle ja etenkin ministeri Grahn-Laasoselle, että tämä puute lainsäädännössämme saadaan vihdoin korjattua. Hallituksen esityksen mukaan luovutuspäivärahaa maksettaisiin jatkossa todelliset ansionmenetykset täysimääräisesti korvaten. Koska potilasmäärä on pieni, esityksestä arvioidaan koituvan maltilliset, noin 40 000 euron vuotuiset lisäkustannukset yhteiskunnalle.  

Tämän esityksen yhteydessä on kuitenkin hyvä huomata, että munuaissiirto on kustannusvaikuttavaa terveydenhuollon toimintaa. Dialyysin vuosikustannukset ovat hieman toteutustavasta riippuen 40 000—60 000 euroa, ja munuaisen siirron kustannukset ovat ensimmäisen vuoden osalta 70 000—80 000 euroa ja jatkossa noin 17 000 euroa per vuosi. Elinsiirto siis maksaa itsensä takaisin hyvin nopeasti toimenpiteen jälkeen, puhumattakaan vaikutuksista potilaan elämänlaatuun. Munuaisen siirron jälkeen potilas vapautuu täysin sitovista, useamman kerran viikossa tehtävistä dialyysihoidoista. Jos tämä esitys läpi mennessään tulee nostamaan kustannuksia enemmän kuin hallituksen esityksessä arvioidaan, on se ainoastaan suora merkki kiistattomasti kustannusvaikuttavan toiminnan lisääntymisestä.  

Arvoisa puhemies! On siis kaikki perusteet luoda yhteiskunnalliset puitteet siihen, että yksikään elävältä luovuttajalta tehty elinsiirto ei kariutuisi yksilön taloudellisiin rasitteisiin. Edellä todettujen kustannushyötyjen lisäksi elimen luovutus on puhtaan epäitsekäs tapa auttaa kanssakulkijaa hänen terveyttään tai jopa henkeään uhkaavassa sairaudessa. On siis oikeus ja kohtuus jokaista elinluovuttajaa sekä yhtä lailla elintä tarvitsevaa kohtaan, että tämä epäkohta viimein korjataan. Vuosikausien vaikuttamistyö kantaa viimein hedelmää. Kiitos tästä niin potilasjärjestöille kuin hallituksellekin. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Hallitus toteuttaa uudistuksen, jolla vahvistamme suomalaisten perheiden, työntekijöiden ja elinluovuttajien turvaa. Käsittelyssä oleva esitys parantaa erityisesti kolmen eri ryhmän asemaa, joita ovat raskaana olevat työntekijät, elinluovuttajat sekä ne vanhemmat, joiden lapsi tarvitsee syystä tai toisesta erityishoitoa. 

Arvoisa puhemies! Raskaus ei ole sairaus, mutta raskaana olevat työntekijät ovat erityisessä asemassa raskauden vuoksi. Kätilönä olenkin erityisen ilahtunut siitä, että hallitus tulee tekemään muutoksia erityisraskausrahaan. Meidän täytyy pitää huolta raskaana olevista naisista, jotka ovat työelämässä, ja sen huolenpidon täytyy näkyä myös heidän toimeentulossaan ja työarjessaan. Tämä on erityisen tärkeää juuri näinä aikoina, kun syntyvyys laskee vuosi vuodelta. 

Kun laajennamme erityisraskausrahaan oikeuttavia vaaratekijöitä ja mahdollistamme osittaisen erityisraskausrahan, hallitus tukee sitä, että raskaana olevat voivat jatkaa työssään turvallisesti ja joustavasti. Tämä on perhemyönteistä politiikkaa parhaimmillaan. Se tukee työn ja perheen yhteensovittamista ja samalla vahvistaa ajatusta siitä, että eri ammateissa olevat naiset voivat jatkossakin perustaa perheen ja nauttia turvallisesta raskausajasta. 

Perussuomalaisille perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun yhteiskunta suojaa äitejä ja lapsia, se suojaa yhteiskuntamme tulevaisuutta. Työnteon ja perheen perustamisen ei tule olla ristiriidassa keskenään, vaan ne voidaan sovittaa sujuvasti yhteen. 

Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä osa hallituksen esitystä on luovutuspäivärahan uudistaminen. Elinluovuttajat ovat hiljaisia sankareita, jotka antavat toisille uuden mahdollisuuden elämään. He eivät tee sitä rahan vuoksi, mutta yhteiskunnan on kohtuullista korvata todellinen ansionmenetys silloin, kun ihminen luovuttaa elimen toisen ihmisen pelastamiseksi. Muutoksen myötä luovutuspäiväraha vastaisi paremmin elinluovutuksesta aiheutunutta todellista ansionmenetystä. Tämä on vain ja ainoastaan oikeudenmukaista. Haluan myös muistuttaa, että elinluovutus säästää pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnan kustannuksia. Esimerkiksi munuaissiirtojen osalta säästöt voivat olla kymmeniätuhansia euroja vuodessa verrattuna dialyysihoitoon.  

Arvoisa puhemies! Kolmas uudistus koskee erityishoitorahaa. Se auttaa perheitä, joiden lapsi on vakavasti sairas ja tarvitsee vanhemman läsnäoloa. Soteuudistuksen myötä hoidon järjestämisen rakenteet ovat muuttuneet, ja nyt lainsäädäntö päivitetään vastaamaan todellisuutta. Erityishoitorahaan oikeuttava osallistuminen sidotaan hoidon tasoon eikä pelkästään hoitopaikkaan. Tämä poistaa tilanteita, joissa syntyy turhia väliinputoajia järjestelmän kuiluihin. 

Arvoisa puhemies! Kaikella on hintansa, kuten tälläkin esityksellä, mutta hinta on kokonaisuutena onneksi pieni. Euroissa se tarkoittaa 8 miljoonaa euroa vuodessa lisää päivärahamenoihin. Mutta kun otamme huomioon, että tämä esitys parantaa työnteon mahdollisuuksia, perheiden toimeentuloa ja kansanterveyttä, kyse on järkevästä sijoituksesta suoraan suomalaisten hyvinvointiin.  

Perussuomalaisesta näkökulmasta on tärkeää, että tällaiset uudistukset kohdistuvat suomalaisiin työntekijöihin ja perheisiin, jotka tekevät työtä, maksavat veroja, kasvattavat uusia sukupolvia ja rakentavat tätä maata. Tämä esitys tekee juuri niin. Se ei luo uusia tulonsiirtoja järjestelmien väliin vaan korjaa olemassa olevia epäkohtia.  

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi korostaa, että tämänkaltaiset lakimuutokset ovat juuri niitä tekoja, joilla rakennetaan oikeudenmukaista ja toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Tällä esityksellä varmistamme sen, että yhteiskunta suojaa raskaana olevaa työntekijää, turvaa elinluovuttajan toimeentulon ja antaa vanhemmalle mahdollisuuden olla sairaan lapsensa rinnalla. — Kiitos.  

Arvoisa rouva puhemies! Teemme todellakin nyt hyvää lainsäädäntöä, ja minä yhdyn edellisiin puheenvuoron käyttäjiin tämän sisällöstä enkä lähde nyt uudelleen selostamaan ja avaamaan tätä, koska se on näissä puheenvuoroissa ja ministerin esittelyssä jo riittävän hyvin tehty. Nostan muutaman ihan mielenkiintoisen asian, jotka olivat itsellenikin osin uusia, kun perehdyin tuohon hallituksen esitykseen. 

Vuonna 2006 meillä maksettiin tätä erityisraskausrahaa ja äitiysajan rahaa peräti 800 ihmiselle. Nyt viime vuosina taso on ollut melko tasaisesti 200:n ympärillä. Mikä oli se suuri muutos? No se oli tupakkalaki. Eli me teimme lain, jolla me ennalta ehkäisimme tupakan vaikutusta niissä työpaikoissa, esimerkiksi ravintoloissa ja muissa, joissa tupakoitiin, ja sillä tavalla pystyimme vaikuttamaan tällaisen rahan tarpeeseen. No nyt me laajennamme tätä rahaa, se on hyvä ja ehdottomasti kannatettava asia, mutta koko ajan pitäisin mielessä myös tämän työsuojelun. Eli ensisijainen tehtävähän on aina suojella sitä äitiä, ja jos ei sitten siellä työnantajan toimenpiteillä ole mahdollista suojella äitiä ja sikiötä, niin sitten tietysti pitää vapauttaa hänet siitä työstä joko kokonaan tai osittain, ja sitä varten on tämä raha. Aivan erinomainen ja tärkeä asia. 

Myös sitten tämä luovutusraha on tärkeä. Katsoin myös noita elinsiirron tilastoja, ja muistelinkin, että toissa vuonna meillä oli kaikkien aikojen elinsiirtoennätys, 475. Viime vuonna oli pikkuisen vähemmän. No siinä on vuosittaista vaihtelua, ja näistähän suurin osa on nimenomaan tietysti munuaisen siirtoja. Eli tärkeä asia ja hyvin maltilliset eli pienet kustannusvaikutukset. 

Kun tässä käytin puheenvuoron, niin ajattelin, että tässä kuitenkin pikkuisen sivuan sairausvakuutuksen kokonaisuutta, ja siitä voidaan nyt todeta se, että meillähän on sairausvakuutus kaiken kaikkiaan viime vuonna ollut tuollainen 5,3 miljardia euroa. No, siitähän suurin summa menee päivärahoihin, jakautuen sairauspäivärahoihin ja sitten vanhempainpäivärahoihin, ja sitten meillä on kolmantena suurena asiana siellä lääkekorvaukset. Tämä rahoitushan jakaantuu kahteen osaan — meillä on työtulovakuutus ja meillä on sairaanhoitovakuutus — ja ne rahoitetaan eri tavalla. Toiseen osallistuvat työntekijät ja työnantajat ja valtio, toiseen osallistuvat vain työntekijät, eläkeläiset ja valtio, eli tämä jälkimmäinen koskee sitten sairaanhoitovakuutusta. 

Tässä yhteydessä haluaisin todeta, että me tarvitsemme sairausvakuutusjärjestelmän Suomessa nimenomaan näiden kyseisten isojen asioiden hoitamiseen, mutta kuten täällä muissa keskusteluissa on tullut ilmi, niin itse suhtaudun kriittisesti esimerkiksi siihen, että se varsin pieni summa sairausvakuutuksen kokonaisuudesta, jolla me rahoitamme hoitoja, olisi kyllä perusteltua, kuten myös matkakorvaukset, siirtää hyvinvointialueiden rahoitukseen, jolloin kokonaistehokkuus järjestelmässä lisääntyisi. Mutta tämä nyt oli sivukommentti asiaan, jossa oli pelkästään myönteisiä asioita. 

Arvoisa rouva puhemies! Haluan kiittää hallitusta tästä erittäin hyvästä lakiesityksestä, ja itse haluan ottaa kantaa tähän luovutuspäivärahaan. On hienoa, että asia etenee.  

Ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain mukaista luovutuspäivärahaa koskevaa sairausvakuutuslain sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi. Lisäksi luovutuspäivärahan määräytymistä muutettaisiin siten, että luovutuspäivärahan määrä vastaisi elimen, kudoksen tai solujen irrottamisesta taikka siihen liittyviin välttämättömiin tutkimuksiin osallistumisesta aiheutunutta ansionmenetystä. Eli nyt huomioidaan todelliset ansionmenetykset. Luovutuspäiväraha tulee vastaamaan todellista ansionmenetystä.  

Arvoisa rouva puhemies! Olen seurannut hyvin läheltä elinsiirtopotilaan elämänvaihetta, ja täytyy kiittää suuresti HUSia, jossa Suomessa tehdään kaikki valtakunnalliset elinsiirrot. 90 prosenttia siirretyistä elimistä toimii edelleenkin vuoden kuluttua. Ihmisten elämiä pelastetaan, ja elinsiirto on paras ja usein ainoa keino pelastaa ihminen.  

Tänä vuonna on tilastoitu, että on tehty 214 munuaissiirtoa, maksasiirtoja 52, haimoja 21, keuhkoja 23 ja sydämiä 18. Jokainen luovuttaja ansaitsee suuren kiitoksen, ja se, joka elimen saa, saa mahdollisuuden uuteen elämään.  

Olen saanut yhteydenottoja muun muassa vanhemmalta, joka luovutti lapselleen elimen, ja hän on juurikin odottanut tätä hallituksen tekemää muutosta, että ansionmenetykset korvattaisiin todellisissa määrissä.  

Arvoisa puhemies! Lausuntopalautteessa muun muassa Munuais- ja maksaliitto on todennut sen, että luovuttajalle aiheutuu munuaisen luovutukseen liittyen kustannuksia ansionmenetyksen ohella myös matkoista ja pysäköinnistä. Elimen siirtoa tai sitä edeltäviä tutkimuksia varten tehtyjä matkoja voidaan korvata sairausvakuutuksessa elimen vastaanottajan kustannuksina tai luovuttajan omina kustannuksina, jos kyseessä on elimen luovutus sukulaiselle, ja luovuttajan maksettavaksi jää jokaisesta matkasta 25 euron omavastuu. Liitto esittää tässä lausuntopalautteessa, että jatkossa selvitettäisiin mahdollisuutta tehdä sairausvakuutuslakiin tarvittavat muutokset, jotka mahdollistaisivat matkoista ja pysäköinnistä aiheutuvien kustannusten korvaamisen luovuttajalle täysimääräisesti. Eli tällaista pientä hiontaa siellä laissa vielä mahdollisesti olisi, ja valiokunta varmasti käsittelee ja pohtii, onko muuta vielä tehtävissä. Mutta kiitos hallitukselle erittäin hyvästä esityksestä — viestit ovat menneet teille perille ja te tuotte hyvää lainsäädäntöä kansalaisille. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon tästä. Haluan kiittää myöskin edustajia erinomaisista puheenvuoroista. 

Tämä esitys, niin kuin kerrottua, tehostaa ja parantaa raskaussuojelua, sekä äidin että sikiön turvallisuutta, ja tekee osaltaan Suomesta pienen askeleen lapsiystävällisemmän maan. Tähän liittyvät vahvasti nämä työsuojelunäkökulmat, jotka tässä nousivat erinomaisesti esiin.  

Kun taas elinluovutusta suurempaa lahjaa ei voi kuvitellakaan, niin on vähintäänkin kohtuullista, että siihen liittyvät ansionmenetykset luovuttajalle korvataan. 

Eli näillä muutoksilla korjataan meidän sosiaaliturvajärjestelmää. Ajattelen, niin kuin edustaja täällä totesi, että tällä rakennetaan oikeudenmukaisempaa ja suojaa tarjoavaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Kiitän eduskuntaa näistä hyvistä puheenvuoroista ja yhteistyöstä. — Kiitos.