Viime viikkojen uutiset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS)
ovat todistaneet koskettavalla tavalla, että monet vakavasti sairaat
ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ja hoitojonot pidentyvät.
Alueiden asukkaiden perustuslain turvaama oikeus riittäviin
terveyspalveluihin ei ole toteutunut.
Suomen perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädetään,
että "julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla
tarkemmin säädetään, jokaiselle
riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön
terveyttä".
Valtiovallan kuntataloutta kiristäneet ratkaisut sekä HUS:n
tapauksessa erityisesti Helsingin kaupungin ottama kanta ovat ajaneet
sairaiden hoidon ahdinkotilanteeseen. Supistuspäätösten vuoksi
ihmiset voivat jäädä kokonaan vaille
hoitoa tai hoitoa lykätään. Osa hoitoa
tarvitsevista ajetaan väkisin kansalaisen kannalta kalliimpaan hoitoon.
Näin tekemällä kustannukset kasaantuvat
entistä suurempina tulevaisuuteen. Kansalaisten epätasa-arvo
lisääntyy, ja hoitojen myöhästymiset
saattavat aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja.
Sairaanhoidon epäkohdat ovat kärjistyneet
nyt pääkaupunkiseudulla, mutta muu Suomi on seuraamassa
vauhdilla perässä. Osassa maata tilanne on jo
tällä hetkellä yhtä kärjistynyt
kuin HUS:n alueella.
Oppositio teki kuluvan vuoden maaliskuussa välikysymyksen
terveyspalvelujen turvaamisesta. Tällöin hallitus
vakuutti vastauksessaan tilanteen paranevan ja vetosi valmistumassa
olleeseen kansalliseen terveysprojektiin.
Vain muutaman kuukauden kuluttua tästä kansallista
terveysprojektia vesitettiin hallituksen budjettiriihessä.
Sama poliittinen valta-akseli on suurimmassa kaupungissa, Helsingissä,
toiminut nyt samansuuntaisesti.
Keväisessä välikysymyksessä arvioitiin
seuraavasti: "Näyttää siltä,
että terveyspolitiikassa toteutuu sama kaava kuin hallituksen
muussakin politiikassa: työryhmiä, suunnitelmia,
hankkeita ja lupauksia, mutta vähän tuloksia.
Ongelmat ovat olleet koko ajan tiedossa. Nyt tarvitaan nopeita käytännön
toimia, joilla turvataan kansalaisten oikeus päästä lääkärin
vastaanotolle ja sairauden edellyttämään
hoitoon viipymättä."
Tilanne on Paavo Lipposen hallituksille tyypillinen. Aina vaalien
lähestyessä on tullut esille työryhmiä ja
ohjelmia, joiden toteuttaminen on lopulta siirtynyt tai näivettynyt
kokonaan. Jokainen muistaa kunnallisvaalien aikaisen lupauksen,
jonka mukaan selvitysmies Jukka Pekkarisen esityksillä ratkaistaan
kuntatalouden ongelmat.
Edellä olevan perusteella ja
Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten
esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Onko hallitus tietoinen, että sen lupausten vastaisesti
terveydenhuollon ongelmat ovat pahentuneet ja yhä useammat
kansalaiset jäävät vaille heille kuuluvaa
hoitoa ja
aikooko hallitus ryhtyä pikaisiin toimiin kriisiytyvän
terveydenhuollon ongelmien korjaamiseksi erityisesti pääkaupunkiseudulla
ja muilla ongelma-alueilla turvatakseen kansalaisille perustuslain
mukaiset oikeudet?