Arvoisa puhemies! Harvoin tässä salissa nykyään kysytään maataloudesta, mutta kysytään nyt, koska aihetta on. 

Kylmän ja sateisen sään takia tämän vuoden satoennusteet näyttävät odotettua huonommilta ja sen lisäksi huomattava osa sadosta näyttää jäävän korjaamatta. Tämän korjaamatta jäävän sadon rahallinen arvo on varovaisimpienkin arvioiden mukaan ainakin 150—200 miljoonaa euroa. 

Det här medför stora ekonomiska förluster för jordbrukarna. Det krävs nu extraordinära åtgärder för att förbättra jordbrukarnas ekonomiska situation. 

Maanviljelijät kamppailevat nyt kannattavuutensa kanssa monen taloudellisesti vaikean vuoden jälkeen, ja kysynkin maa- ja metsätalousministeri Lepältä: aiotteko tuoda EU:n tulevassa maatalousministerineuvoston kokouksessa esille Suomen poikkeuksellisen vaikean tilanteen ja pyytää EU:ta auttamaan meitä tässä vaikeassa tilanteessa? 

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä aion. Kysyjä on aivan oikeassa, ja ne perusteet, joita tässä kuultiin, ovat täyttä totta. Meillä on erittäin hankala sadonkorjuutilanne ja sen lisäksi meillä markkinatilanne, tuotot ovat aika lailla huonossa jamassa, kannattavuus huonossa jamassa. Siksi hallitus tekee myöskin toimia sen puolesta, että meillä markkina tasapainottuisi ja sitä kautta tuottajahinnat olisivat sillä tasolla, että ne vastaisivat kannattavuuden tarpeeseen ja siihen kustannusten nousuun, jota myöskin viljelijät elintarvikeketjussa kohtaavat. Vain näin me pystymme pitämään yllä kannattavan ruuantuotannon, kotimaisen ruuantuotannon, jota koko sali haluaa yksimielisesti. Tähän tarvitaan myöskin EU:n apua ja tukea. 

Talman! För att Finland också i framtiden ska ha en inhemsk livsmedelsproduktion måste vi förbättra jordbrukets lönsamhet, och det här gör vi bland annat genom att stärka jordbrukarens ställning i hela livsmedelskedjan. Den besvärliga hösten och en skörd som riskerar bli kvar på åkern kräver att Finlands regering har beredskap att agera snabbt och kraftfullt.  

Joten kysyn ministeri Lepältä vielä kerran: mihin toimenpiteisiin kaiken kaikkiaan hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen maatilojen ja maatalouden taloudellista ahdinkoa? 

Rouva puhemies! Jo mainittu elintarvikemarkkinalaki on yksi niistä, ja tässäkin yhteydessä haluan vedota elintarvikemarkkinoiden osapuoliin niin, että nyt se toteutuu jo tällä hetkellä vapaaehtoisin voimin, niin kuin ala on halunnut sen toteutuvan. 

Toinen asia on se, että me puramme myöskin normeja niin, että me emme vaaranna missään kohdassa myöskään elintarviketurvallisuutta ja siihen liittyviä asioita, emme ympäristönhoitoa emmekä myöskään eläinten hyvinvointia, vaan on purettu niitä sellaisia normeja, jotka aiheuttavat ja tulevat aiheuttamaan kustannuksia. 

Sadon menetyksen osalta — mikä nyt on ilmiselvää, laatumenetykset myöskin — meillä on yhä vähemmän elementtejä tehdä näitä töitä. Satovahinkolaki on kumottu. Se vakuutusjärjestelmä, joka tähän on tullut, ei ole lainkaan kattava tällä hetkellä. Me tarvitsemme siihen myöskin elementtejä. Sen lisäksi, totta kai, sen kriisipaketin, joka viime vuonna rakennettiin, viimeiset ratkaisut on nyt sitten päätetty ja se, miten ne rahat jaetaan. Vienti on edistynyt ja vahvistunut, [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta myöskin se lähtee vaikuttamaan myös tuottajahintaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Maatalouden kannattavuus on totisesti alan tärkein haaste ratkottavaksi. Parhaillaan valmistellaan eläinsuojelulakia, jossa niin ikään tuottajat tekevät tärkeintä ja suurinta työtä eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Haluaisin kysyä nyt ministeriltä, miten tässä lakiuudistuksessa aiotaan varmistaa se, ettei kotimaiselle tuottajalle tule kohtuuttomia kustannuksia, vaan sen sijaan riittävät kannusteet huolehtia eläinten hyvinvoinnista. 

Rouva puhemies! Meillä on nykyinenkin eläinsuojelulaki erittäin toimiva. Se on varmistanut muun muassa sen, että meillä yhdessä Ruotsin kanssa eläimille käytetään kaikkein vähiten lääkkeitä maailmassa. Se on merkittävä osoitus siitä eläinten hyvinvoinnin tilasta ja tasosta, joka meillä on. Samoin meillä on maailman puhtaimmat elintarvikkeet, myös eläinperäiset elintarvikkeet, jotka ovat osoitus siitä, että me osaamme nämä työt tehdä. Siksi se uudistustyö, joka eläinsuojelulaissa tehdään, tarvitsee päivittämistä, se tarvitsee monella tavalla uuden teknologian myötä uusia asioita ja se vaatii tarkennuksia myöskin. Ja tätä työtä tehdään. Se muodostaa hyvän kokonaisuuden, jossa me edelleen kohennamme eläinten hyvinvointia. Mutta me teemme sen sillä tavalla, että se on käytännössä myöskin mahdollista. Nämä pystytään hyvin yhdistämään Suomessa, missä myös viranomaisvalvonta on erittäin korkealla tasolla. Tästä pystytään pitämään ja halutaan pitää kaikella tavalla kiinni. Mutta loppupeleissä se eläimen hyvinvointi on aina siitä ihmisestä kiinni viime kädessä.