Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 4 päivänä lokakuuta 2011 lähettäessään hallituksen esityksen ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (HE 42/2011 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi talousvaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto talousvaliokunnalle.
Valiokunnassa on ollut kuultavana
johtaja Henrik Räihä, työ- ja elinkeinoministeriö
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta. Nykyinen vuodelta 1992 oleva laki ehdotetaan kumottavaksi.
Suomi on Euroopan unionin (EU), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailman kauppajärjestön (WTO) osalta sitoutunut kansainvälisiin rajat ylittäviä investointeja suosivaan lainsäädäntöön. Viime vuosina useat EU:n jäsenvaltiot ovat tarkistaneet ulkomaisia investointeja koskevaa lainsäädäntöään siltä osin kuin kysymyksessä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi tarpeellinen ulkomaisten investointien seuranta. Esityksen mukaan myös Suomen lainsäädäntöä ajanmukaistetaan tältä osin.
Seurannan kohteeksi on haluttu saada vain yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta kriittiset suomalaiset yritykset. Laissa ei edelleenkään luetella niitä yksityisen ja julkisen sektorin aloja tai toimintoja, joiden yritykset kuuluvat seurannan piiriin. Vain puolustus- ja kaksikäyttötuotesektorin yritysostot edellyttävät aina hakemuksesta tapahtuvaa viranomaisen vahvistusta. Muut yritysostot ovat ilmoituksenvaraisia. Näistä ilmoituksenvaraisista vaikutusvallan hankinnoista on kysymys silloin, kun ulkomainen omistaja saa omistukseensa vähintään yhden kymmenesosan osakeyhtiön osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan muussa seurannan kohteena olevassa yhteisössä tai liikkeessä. Ulkomaisella omistajalla tarkoitetaan muuta kuin EU:n tai Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) alueella kotipaikan omaavaa tahoa.
Kaikki yritysostojen seurantaa ja vahvistamista koskevat viranomaisasiat käsittelee työ- ja elinkeinoministeriö. Ministeriön tehtävänä on järjestää seuranta siten, että seurannan kohteena olevia yhteisöjä koskevat yritysostot tulevat sen tietoon. Tämän tehtävän toteuttamiseksi ministeriö voi sopia seurantayhteistyöstä muiden viranomaisten kanssa. Jos yritysosto voi aiheuttaa erittäin tärkeän kansallisen edun vaarantumisen, ministeriön on siirrettävä asia valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi. Muussa tapauksessa ministeriön on vahvistettava yritysosto.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa käsitellään lakiehdotuksen suhdetta perustuslain 18 §:n 1 momentissa turvattuun elinkeinovapauteen, 15 §:n 1 momentissa taattuun omaisuudensuojaan sekä 21 §:n mukaiseen oikeusturvaan. Esitystä valmisteltaessa on katsottu, että laki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Koska asia voi hallituksen mukaan kuitenkin olla tulkinnanvarainen, se on pitänyt suotavana, että säätämisjärjestyksestä hankitaan perustuslakivaliokunnan lausunto.
Lakiehdotuksen perussisältönä on puolustusteollisuusyritysten ulkomaalaisostojen tekeminen luvanvaraiseksi. Ehdotuksen mukaan ulkomaalaisen omistajan on haettava etukäteen työ- ja elinkeinoministeriöltä vahvistus yritysostolle, jonka kohteena on puolustusteollisuusyritys tai siihen rinnastettava yritys.
Perustuslain kannalta kyseessä on henkilöiden asettaminen eri asemaan heidän kansalaisuutensa perusteella. Tämä on merkittävää perustuslain 6 §:n 2 momentin kannalta. Pykälä ei kuitenkaan estä kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi nimenomaan syrjintäsäännöksessä mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla (ks. HE 309/1993 vp, s. 44/I).
Perustuslakivaliokunnan mielestä kansalliseen turvallisuuteen liittyvät seikat ovat sellaisia painavia perusteita, joiden vuoksi ulkomaalaisten henkilöiden ja yhteisöjen puolustusteollisuuden alan yritysostoja voidaan rajoittaa. Laissa on myös määritelty puolustusteollisuusyrityksen käsitettä riittävällä tarkkuudella. Lakiehdotus ei tämän vuoksi ole ongelmallinen perustuslain syrjintäkiellon kannalta eikä samoista syistä muodostu pulmalliseksi myöskään perustuslain 18 §:n 1 momentissa taatun elinkeinovapauden näkökulmasta.
Lakiehdotuksen 9 §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriön lainkohdassa yksilöidyn asian siirtämistä tai jatkoselvitykseen ryhtymistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan oikeus hakea muutos turvataan lailla. Säännöksen esitöiden mukaan se ei kuitenkaan estä säätämästä vähäisiä poikkeuksia, kunhan poikkeukset eivät muuta pääsääntöä eivätkä vaaranna yksilön oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Valiokunnan mielestä nyt kyseessä olevat tapaukset ovat sellaisia, joissa ei ole välitöntä oikeussuojan tarvetta. Siksi säännökset eivät ole ongelmallisia perustuslain 21 §:n 2 momentin kannalta.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin talousvaliokunnan huomiota siihen, että lakiehdotuksen 2 §:n mukaan laki koskee vain osakeyhtiöitä. Perustuslakivaliokunnan mielestä talousvaliokunnan on syytä arvioida, tulisiko sääntely ulottaa myös muihin yritysmuotoihin. Valiokunnan oikeusministeriöltä saamassa lausunnossa esitetään myös eräisiin muihin lakiehdotuksen kohtiin kohdistuvia sisällöllisiä huomautuksia. Näillä ei kuitenkaan ole valtiosääntöoikeudellista merkitystä.
Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää,
että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2011
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Risto Eerola